Karjalan pirdajad tegiba uded taidehkuvad Vepsän mal
Karjalan Taidehmuzejan radnikad tegeba “Joksmust vaste. Pohjoižvepsläižed”- projektad, mitte om omištadud Änižröunan vepsläižile külile – Šoutjärvele, Kalagele, Šokšule da toižile. Necen projektan rad zavodihe matkaspäi Šoutjärv’-küläha.
— Mö ühtes Venäman taidehpirdajiden sebran pämehenke Vladimir Zorinanke starinoičim Šoutjärven školan openikoile da opendajile projektas, ozutim Karjalan Taidehmuzejan virtualižen ozutelusen Pohjoižen londuses da tedotim pirdatusiden konkursas “Tulijan aigan veneh” -temale, – starinoiči projektan ohjandai Julia Aprodu.
Lapsiden pirdatused abutaba Vladimir Zorinale art-objektan tegemizes Šoutjärves – vepsän kul’turan kaičendan simvolan sündundas. Mugažo vastusel lapsidenke Šoutjärven vepsläižen etnografižen muzejan pämez’ Natalja Anhimova starinoiči külän nimen istorijas. Ved’, ühten versijan mödhe, Šoutjärv’-nimi-ki om sidotud veneheze. Ristitud soudaba jogedme kodihe kalamižespäi joksmust vaste.
Rad il’mas da mastar’-klassad vepsläižiš küliš
Völ üks’ matk pohjoižvepsläižidennoks oli kezan augotišes. Kuvadajad matkustiba Vepsän madme i tegiba kuvid. Paiči sidä päidei oli tundištoitta lapsid Karjalan taidehenke da ühtes pirtta vepsläižiden küliden da londusen čomut.
Päiv 1.
Ezmäine Art-ekspedicijan päiv oli täuz’ erazvuiččil azjoil. Projektan tegijad ehtiba tehta mastar’-klassad sijaližiden lapsiden täht, pirtta vezimujuižed kuvad läz Kalag’-küläd. Svetlana Gotič, Kalagen školan pamez’, vastsi adivoid da starinoici “Kalarand”-etnoparkan polhe. Mastar’-klassad vediba taidehpirdajad, hüväd vezimujuiden mastarid Georgii Ivanov da Natalja Košeleva. Projektan ühtnikad käveliba čoman Änižen randadme da söiba todesižed vepsläižen lemen.
Päiv 2.
Toine ekspedicijan päiv zavodihe ozutelusespäi Šoutjärven entografižehe muzejaha. Sen pämez’ Natalja Anhimova starinoiči vepsän rahvahan kul’turas, veroiš da tradicijoiš, miše süvenzoitta projektan ühtnikoid vepsläižiden miruhu.
Taidehpirdai Vladimir Lobanov vedi londuzkuvan mastar’-klassan Šoutjärven openikoiden täht. Vladimir Zorinan ”Ozan lind”-mastar’-klass oli omištadud rahvahan ornamentan motivale. Kalad, üht vepsän rahvahan kul’turan päsimvoloišpäi, lapsed voiba pirtta ühtes pirdajanke Ksenia Trofimovanke. Mastar’-klassad oliba Vepsän muzejas i irdal, toižiš čomiš Šoutjärven sijoiš.
Päiv 3.
Koumandel ekspedicijan päiväl projektan ühtnikoid varasti pit’k matk vepsläižid külidme. Toižeges da Kaskezas Karjalan taidehpirdajiden hengid libutiba korktad Änižen randad da endevanhad vepsläižed pusauvotused.
Mugažo mastar’-klassad oliba Šokšun školan openikoiden täht. Jelena Leontjeva vedi urokan nat’urmort-žanras pehmil materialoil. Segoitud tehnikas lapsed ühtes Jekaterina Freimanke tegiba čomad töd mecživatoiden da linduiden kuvanke.
Päiv 4.
Jäl’gmäine Art-ekpedicijan päiv zavodihe Mägen Šoutjärves, Sür’gas, adivoiš Jurii Ivanovič Sevastjanoval. Jurii Ivanovič om vepsläine. Hän surel tahtol adivoičeti projektan ühtnikoid ičeze kanzan pertiš. Karjalan taidehpirdajad voiba tehta hänen modkuvan, kulištada melentartuižid starinoid hänen elospäi i rata irdal.
Päivän lopus projektan tegijad da ühtnikad diskutiruiba ekspedicijan satusid, kacuiba kuvihe da valičiba parahimad niišpäi tulijan ozutelusen täht Šoutjärven entografižes muzejas.
Karjalan Taidehmuzejan projekt “Joksmust vaste. Pohjoižvepsläižed” vägesti XIV ”Venäman pohjoižen muzejad”-programman grantoiden konkursas. Se jatkub seičeme kud. Projektan tegeb sur’ jouk: ohjandai Julia Aprodu, kurator Anna Kučerova, dizainer Mila Matvejeva, koordinatorad Uljana Smelova da Ol’ga Bahilina da tetabad Karjalan taidehpirdajad. Projektan aigan tehtas äi erazvuiččid azjtegoid, miččed om oigetud vepsän kul’turan popul’arizoitandaha. Nene oma art-ekspedicijad vepsän male, sijaližiden eläjiden tundištoituz Karjalan taidehpirdajidenke, kuva-ozutelused da mastar’-klassad.
