Karjalan kivikirjan šaloja arvellen
Tämän vuuvven kešällä täyttyy šata vuotta, kun Karjalan kallivoilla löyvettih vanhoja piiruššukšie. Ihmiset vielä nytki yritetäh ymmärtyä niijen “neolitin viestien” ilmeštymisen šalaisukšie.
Koko muailmašša kallivopiirrokšiksi šanotah kuvie, mit on hakattu kiven pintah. Karjalan kallivopiirrokšet ollah melko vanhat. Niillä on vähintäh viisi-kuuši tuhatta vuotta.
Karjalašša kallivoiset pyhät paikat aina oltih kaunehimmissa paikoissa. Entiset taitomiehet elettih Vienanmeren rannikolla, Uikujoven šuušša, Onegajärven itärannan niemissä ta šuarissa. Juštih näillä paikoilla arheologit löyvetähki kvartsilla kiveh hakattuja ihmisien, elukkojen, taivahan valottajien ta tuntomattomien (voit olla lentäjien) objektien kuvie.
Vienanmeren kallivopiirrokšet on Pohjois-Euroupan šuurimpie kallivopiirrokšien joukkoja. Nämä kallivopiirrokšet ollah Bol’šoi Malinin-, Jerpin Pudas- ta Šoirukšin -šuarissa. Tämmöset kuvat ei oltu šuuret, kovoltah 20—50 šenttie, ta oltih ihan vesirantasešša. Vain löytyy kuitenki ni kolmen ta puolen metrin pitusie jättiläishirvien kuvie.
Vienanmeren kallivopiirrokšet tavallisešti ollah realistiset. Ne kuvatah venehie šekä tyhjie, jotta miehistön kera. Šielä näkyy hirvi-, lintu- tai hylehmečäššyštä. Kallivopiirrokšien joukošša on taistelukompositijojaki. Piirrokšissa rikeneh on aštuja, hiihtäjä taikka venehellä kulkija ihmini. Vielä erähissä kuvissa ihmini on piirretty taistelijana, mečäštäjänä taikka pläššijänä.
On tiälä omie piessojaki. Šoirukšin šuarešša loivalla kallivolla on hakattu kahekšan ihmisen oikien ta vašeman jalanjälkie. Ne jälet viijäh kaikkein šuurimman Piessan kuvan luo. Metrin šuuruošša šivukuvašša Piessalla on tavallista šuuremmat yksi käsi ta yksi jalka.
Monie vuosie lähikylien eläjät piettih tätä kallivuo pyhänä paikkana. Konša alko Šuuri Isänmuallini šota, kyläläiset ušottih, jotta Piessa varjelou vihollisen piäšyö niillä paikoilla.
Kallivopiirrokšie šanotah kivikirjakši, šentäh kun ne annetah äijyä enemmän tietuo muinaisihmisistä kuin arheologiset löyvöt tahi tiijot istorijallisista dokumenttiloista. Kallivopiirrokšien merkityštä tovistau niijen lisyämini UNESCO:n luvetteloh vuuvven 2021 heinäkuun lopušša.
Piirrokšet ollah Karjalan tovellisena rikkahuona ta kuulutah planetan muinasen kallivotaitehen “kultašiätijöh”. Niitä kačellen oikieštah puitto luvet muinaisihmisien elämäštä kertojua šuurta kirjua, mi auttau meitä malttua neolitin kauven tuntomatointa muailmua.
Vienan piirrokšie kaiverrettih Uikujoven vanhojen šuarien graniittikallivoih V—IV vuosišualla ennein meijän ajanlaškuo. Šuurin miärin niitä löyvettih Zalavruga-paikašša. Vienanmeren kallivopiirokšie löysi tunnettu entnografi, arheologi ta kirjailija Aleksandr Linevskii vuotena 1926.
Šiitä karjalaisista kallivopiirrokšista kertojan pohatan ainehiston pohjalla Aleksandr Mihailovič kirjutti Kivikirjan šivuja -kirjan. Tevoš oli kiännetty monella kielellä. Tämä on tiijollis-fantastini tevoš, mistä šuau tietuo ammusista ajoista, neolitista.
