Karjalaisie vuotetah Kerähmöh
On kulun nellä vuotta Karjalaisien IX kerähmöštä, kumpani piettih vuuvven 2020 kevätkuušša Aunukšešša. Šykyšyllä pietäh Karjalaisien Х kerähmö. Karjalaisien kerähmön valtuutettujen neuvošto on jo šitä valmistamašša. Mitein tämä ruato eistyy etehpäin, pakajamma Karjalaisien kerähmön valtuutettujen neuvoššon pakinanvetäjän Raisa Vasiljevna Samodajevan kera.
— Konša ta missä pietäh Karjalaisien X kerähmö?
— Karjalaisien Х kerähmö pietäh Petroskoissa 20. ta 21. šyyškuuta. Kerähmö keštäy kakši päivyä. Še pietäh Park Inn -hotellissa rautatieašeman vierellä. Šielä eletäh kaikki valitut delegatit ta vierahat.
— Onko jo valittu delegatit ta äijänkö heitä on?
— Joka piiristä delegatit on jo valittu, tulou 65 delegattie, vähemmän kuin viime Kerähmöššä oli.
— Vaihtelouko delegattien miärä piiristä toiseh?
— Vaihtelou kyllä. Myö kaččoma, kuin äijän karjalaisie on viimesen väjenlašennan tietojen mukah piirilöissä, ta šen mukah valiččima. Meilä on vielä kolme kanšallista piirie, niistä piirilöistä on enemmän delegattija.
— Onko yhteiskunnalliset järješšöt, yhissykšet valittu delegattija?
— Missä on yhissykšet, ne valittih, missä ei ole - piettih rahvahan kokoukšie kylissä ta šielä valittih.
— Ketä vielä kučutah Karjalaisien kerähmöh? Voijahko tavalliset ihmiset, karjalaiset, ket ei olla delegaatit, tulla Kerähmöh kuuntelomah pakinoja ta šanomah omie mielie?
— Myö kučumma vielä nuorempie karjalaisie aktivistija kanšallisista piirilöistä, hyö ollah varadelegatit. Hyö autetah meitä Kerähmön järještämiseššä ta kačotah, mi tapahtuma še on. Vielä myö kučumma kunnivoitettuo rahvašta. Kerähmöh tullah niise kaikki entiset Kerähmön valtuutettujen neuvoššon johtajat, on muitaki vierahie. Vielä pitäy kuččuo vierahie Leningradin alovehelta. Šielä on oma Yštävyštalo. Šamoin kučumma tverinkarjalaisie. Mieleštäni voijah tulla ne, ket tahottaneh, yritämmä šopie. Varotin kaikkie kokoukšissa, missä mie jo olin, ta nytki voin šanuo, jotta još ollou kyšymykšie ta neuvoja, kumpaset autetah parentua meijän elämyä, niin kyllä voit ennein Kerähmyö niitä työntyä tänne, jotta, voisima vaššata Kerähmöššä. Šähköposti on: raisa.samodaeva@yandex.ru
— Mitein järješšetäh Kerähmön ruatuo, mit ošaššot ruvetah toimimah Kerähmöššä?
— Šyyškuun 20. päivänä myö piemmä šeloššukšie, šekä tulluot johtajat kunnivoitetah meitä. Šiitä puolella päivyä tulou kolme ošaštuo. Pitäy oikein hyvin pityä ne ošaššot, jotta myö šaisimma jo valmehet pykälät meijän Kerähmön piätökšeh. Jotta jokahini ošašto vois kertuo, mitä hyö kačeltih, mitä rahvaš kyšyttih, mitein pitäis parentua erähie aloja. Toisena päivänä jo ošaštojen johtajat, moderattorit kerrotah kaikilla, ket toisissa ošaššoissa ruattih, jotta kaikki kuultais. Ta pitkä aika mänöy, konša myö laitamma oikein hyvän piätökšen. Jotta še ei olis niin šuuri, kuin ielliset piätökšet, ei olis šemmosta, jotta myö tahomma šitä ta tuota. Mie tahtosin jotta šemmoni olis piätöš, jotta myö tietäsimä, mitä pitäy luatie, minne kirjuttua, ken šiih tulou apuh, jotta olis ihan konkrettini piätöš.
— Voisitko šanuo ošaštojen nimet ta aihiet?
— Enšimmäini ošašto tulou “Karjalaisien perintehelliset alovehet: nykyaika ta tulovaisuš”. Myö olemma jo kerton monta kertua jotta vuotena 2021 Karjalan halličuš laitto luvettelon, missä on kaikki karjalaiset perintehelliset kylät. Täššä ošaššošša myö kuuntelemma kaikki kyšymykšet vain kanšallisista piirilöistä. Niistä myö niämmä, kuin näistä proplemoista koko Karjala pärjyäy. Kyšymykšet ollah: kuin näillä alovehilla toimiu autoliikenneh kylien välissä, toimiuko internetti, mimmoni on puhelinyhteyš ta mitein rahvaš voisi nyt järještyä projekti ta mistä šuaha rahua šiih. Karjalan piällikkö rahottau omie projektija, on federalisie projektija, on meiläki erilaisie projektija. Kaikešta myö kerromma rahvahalla, jotta hyö tiijettäis, jotta šemmosie on ta niitä voipi järještyä omissa kotipaikoissa. Toini kyšymyš on ekologija, luonnonresurssien — mečän, kiven, vejen käyttö, mečäššyš ta kalaššuš.
Toini ošašto tulou “Nykyni karjalaini pereh”. Tämä vuosi on Venäjällä Perehen vuosi. Täššä ošaššošša myö kaikista puolin kaččelemma, kuin meilä karjalaiset perehet kerätäh, šäilytetäh perintehie, kieltä. Mitein hyö järješšetäh omua elämyä niin, jotta pereh olis terveh. Šemmosie perehie pitäis löytyä meilä, jotta hyö kerrottais omašta elämäštä.
Kolmaš ošašto tulou “Kieli ta kulttuuri”. Šiinä paissah, kuin opaššetah karjalan kieltä tarhoissa, koululoissa, yliopissošša, mitein toimitah “Periodika”, painotoimissot, TV- ta radioyhtijö. Šamoin käsittelemmä kulttuurikyšymykšie.
— Mit kyšymykšet, kumpasie ruvetah käsittelömäh Kerähmöššä, ollah kipeimmät, tärkeimmät šiun mieleštä?
— Miun mieleštä kyllä kieli, šen šäilyttämini ta kehittämini. Šilloin meilä viime Kerähmöššä oli pakina jotta laittua, järještyä kielipešät lapšientarhoissa. Še ei onnistun. Šiih pitäy meillä laittua kaikki meijän yritykšet. Ta kyllä še luonnonšuojelu. Pitäis niin laittua talouš, jotta rahvaš jäis kylih ta ois työtä, ta pisyttäis kylissä. Myö tiijämmä, jotta perintehet ta kieli šäilyy enemmän kylissä.
— Onko jo tiijošša, ket tullah pitämäh pakinoja ošaššoissa?
— Šopima niin, jotta presidiumin jäšenet ta ekspertit, ket valmissetah näitä ošaštoja, kačotah, ketä meilä on valittu delegattiloiksi ta niistä valitah pakinanpitäjie vielä ennein Kerähmyö. Meilä tulis niin, jotta yksi ihmini pitäy pikkaraisen šeloššukšen, a šiitä piirilöistä rahvaš jo šanotah, mimmoni tilenneh heilä on, ta mitein hyö ratkaissah omie kyšymykšie täštä proplemašta.
Voimma nyt šanuo lukijilla ta delegattiloilla: työntäkkyä omat mielet, omat šeloššukšet, kehoiukšet Karjalaisien kerähmön valtuutettujen neuvoštoh, jotta neuvošto vois valmistua Kerähmyö. Pitäy valmistuo nyt ta ajatella nyt, mitä rupiemma pakajamah Kerähmöššä. Jotta šiinä ei ois huutamista eikä riitua.
— Onko jo tiijošša, mitä tulou Kerähmön piätökšeh?
— Enšimmäini piätöš on, jotta karjalan kielen pitäy šuaha valtijonkielen statussi. Vaikka meillä yritetäh šanuo, jotta ei šitä kannata, kun toiset ei olla karjalaiset. On ni šemmosie karjalaisie, ket šanotah, jotta ei kannata. Toisekši myö yritämmä näyttyä ošaššoissa, kuin tilanneh voisi muuttuo, još myö olisima vähälukusena kantakanšana. Še on enšimmäini kyšymyš meilä, jotta Kerähmöššä meilä pitäy piättyä, rupiemmako myö täh työh. Še on pitkä matka, ta šiih pitäy valmistautuo. Kymmenen vuuvven piäštä vielä vähemmän karjalaisie tulou.
— Oikeinko mie maltoin, jotta karjalan kielen valtijollini stuatussi ta Venäjän Federatijon vähälukusen kantakanšan statussi karjalaisilla on šuatava ta Kerähmö on šen puolešta?
— Yritämmä. Pitäy, jotta Kerähmö šen hyväkšyis ta ihmiset ymmärrettäis jotta še meilä tarviččou. Ta myöki šaisimma ihmisillä šen šuattua. Jokahisella šanuo, jotta še on tärkie, miun mieleštä.
— Passipo täštä pakinašta, hyvyä valmissušruatuo, ta vaštauvumma vielä ennein Kerähmyö ta Kerähmöššäki.
— Passipo.
