Karjalaiset runolaulut ja Kalevala-eepos

Karjalaiset runolaulut ja Kalevala-eepos

Mirja Kanerva
21.03.2022
Tutustu runolaulujen ja Kalevala-eepoksen ominaisuuksiin.
Karjalassa laulettiin sankarirunoja Väinämöisen, Ilmarisen ja Lemminkäisen matkoista. Kuva on otettu verkosta.
Karjalassa laulettiin sankarirunoja Väinämöisen, Ilmarisen ja Lemminkäisen matkoista. Kuva on otettu verkosta.

Runolaulu on Karjalan symboli. Runolaulut ovat kansanlauluja ja vanhaa karjalaista musiikkia.

Runolaulun runo noudattaa runolaulumittaa, eli kalevalamittaa. Kalevalamitta on runoissa käytetty kielellinen mitta. Runon säkeessä on kahdeksan tavua ja neljä polvea. Siis säkeen polvi muodostuu kahdesta tavusta. Polven ensimmäinen tavu on painollinen ja toinen painoton. Kalevalamitan nimi on nelipolvinen trokee.

Kalevalamittaa ovat käyttäneet itämerensuomalaiset kansat eli suomalaiset, karjalaiset, inkeroiset, vatjalaiset, virolaiset ja setokaiset.

Mitta on saanut nimensä Kalevalasta, mutta on se on satoja vuosia eeposta vanhempi.

Tarinat menneestä ajasta opittiin ja siirrettiin jälkipolville laulamalla runoja. Karjalassa laulettiin paljon ja jokaisessa kylässä asui runonlaulajia.

Runolaulujen kieli eroaa puhekielestä. Runokieli synnyttää paljon kielellisiä kuvioita, joita ei arkikielessä käytetä. Runomitta elää vain lauluissa.

Onko Kalevala kansanrunoutta?

Elias Lönnrot kävi Vienan Karjalassa muutamaa kertaa. Hän kävi myös Inkerissä ja Laatokan Karjalassa. Hän tapasi runonlaulajia, kuunteli heitä ja kirjoitti runoja muistiin.

Runonlaulajat tiesivät paljon erilaisia tarinoita. Joskus Lönnrot tapasi samaa juonta toisistaan kaukana olevissa maissa.

Lönnrot keräsi kansanrunoja ja sitten yhdisti monet niistä yhteen runoelmaan, joka sai nimen Kalevala. Elias Lönnrot keksi eepoksen yhtenäisen juonen ja pani vanhat runot järjestykseen. Hän myös sepitti runoja itse, jos piti panna kansanrunot kokoon eikä tallennettuja runolaulun säkeitä riittänyt.

Lönnrotin toinen suuri työ on Kanteletar. Tämä on myös kansanlaulujen kokoelma.

Muutkin runonkerääjät ja tiedemiehet kävivät keruumatkoissa paitsi Lönnrotia.

Karjalaisia runolauluja on tallennettu Suomen Kansan Vanhat Runot -kokoelmaan. Teos on 34-osainen. Siinä on julkaistu kaikki vanhat talteen merkityt alkuperäiset kalevalamittaiset runot.

Nämä runot löytyy vapaasti kalevalaisten runojen verkkopalvelusta SKVR-tietokanta. 

Kuka lauloi runoja?

Entiset runonlaulajat olivat talonpoikia. He olivat samalla kertaa sekä esittäviä että luovia taiteilijoita. 

Kalevalamittaiset laulut säilyivät Karjalan syrjäisiin kyliin. Laulettiin myös Suomessa ja Inkerissä. 

Miksi nämä kansanrunot säilyivät elossa juuri Karjalassa? Syynä voi olla karjalaisten kylien syrjäinen sijainti. Uudet laulut eivät päässeet vanhoihin kyliin, vanhat jatkettiin laulua. Paikallinen väestö oli lukutaidoton, perinteet siirtyivät polvesta polveen suullisena muotona.

Ortodoksinen kirkko oli myös salliva vanhoille perinteille eikä kieltänyt niitä. Eikä pappeja jokaisessa kylässä ollut.

Millaisia runolaulut ovat?

Runolauluiksi voi sanoja laaja määrä kansanrunoja.

Vanhimmat ovat eeppiset laulut, esimerkiksi myyttirunot. Eeppiset laulut kertovat ilmiöiden alkuperästä: maailman, tulen, tammen synnystä.

Karjalassa laulettiin runsaasti sankarirunoja. Ne ovat kertomuksia Väinämöisen, Ilmarisen ja Lemminkäisen matkoista ja seikkailuista: kosintaretkestä, sammon taonnasta ja ryöstöstä.

Myytti- ja sankarirunoja lauloivat etupäässä miehet.

Naiset lauloivat lyyrisiä lauluja työn tehdessä, kehtolauluja lasten tuudittaessa ja häävirsiä hääpidoissa.

Joikuja voi myös sanoa runolauluiksi.

Arkielämään läheisesti liittyvät paimenlaulut, työlaulut ja laululoitsut. 

Kaikki nämä vanhat laulut ovat kalevalamittaisia.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Piirit edistävät liikuntakasvatusta
Liittovaltion hankkeen mukaan Kemin ja Mujejärven piireihin rakennetaan kaksi GTO-urheilukenttää. Niillä halukkaat voivat kuntoilla ja suorittaa GTO- liikuntakasvatusohjelman kokeet.
Karjalan Sanomat
EcoFest kaksipäiväiseksi urheilutapahtumaksi
Kansainvälinen urheilufestivaali EcoFest tarjosi useita aktiviteetteja urheilun harrastajille. Ohjelmassa oli uinti, SUP-lautailu, juoksu, sauvakävely, jooga ja pöytäjääkiekko.
Kipinä
Kusbo on parembi eliä?
Karjalah rodivunnuh Oles'a muutti perehinneh elämäh Amerikkah Kolorado-štuattah. Oles'a sanelou, kui eletäh da opastutah amerikkalazet lapset.
Kodima
Miš voib starinoita Venäman Pohjoižen verokeramik?
Petroskoiš radab Venäman Pohjoižen verokeramikan ozuteluz, kus om ezitadud enamba 50 harvinašt kalud savespäi.
Oma Mua
Kindahan zuakkunat on elavutettu festivualis
Mennyt pyhänpiän, 19. kezäkuudu, Kindahan kyläs jo 36. kerdua piettih juumorufestivuali. Tänävuon se oli omistettu syömizile da syöndytavoile.
Karjalan Sanomat
Petroskoin yliopisto: kiinasta uusi linja
Petroskoin valtionyliopisto avaa uuden opintolinjan. Opiskelijat oppivat kiinaa, englantia ja venäjää. Tänä vuonna linjalle pääsee 15 ihmistä.
Kipinä
”Kuki-rikku” - videožurnal lapsile
Maria Šašinal da Galina Baburoval sündui-ki idei tehta ilosine ”Kuki-rikku”-videožurnal vepsän da karjalan kelil. Projektan tegijad starinoičeba sen polhe tarkemba:
Karjalan Sanomat
Kuoromusiikki kaikui Petroskoissa viikonlopun yli
Kansainväliset laulujuhlat keräsivät yhteen noin 2 000 laulajaa Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
Oma Mua
Voibigo piästä teillyö?
Kunne suahah piästä Karjalan tazavallas eläjät invaliidat? Sidä kačotah Dostupnaja Karelija -projektan hantuzis.
Karjalan Sanomat
Puhemalleja on esillä teksteissä ja äänitteissä
Karjalan kansalliskielten tutkijat jatkavat työtä vepsän- ja karjalankielisen korpuksen parissa uudessa hankkeessa. Erityyppisiä tekstejä voi nyt kuunnella.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana