Karjalaiset haltijat ovat tulleet tunnetummiksi

Karjalaiset haltijat ovat tulleet tunnetummiksi

Julia Veselova
15.06.2021
Runola ja sen oudot asukkaat -kirjan painosmäärä meni kuin kuumille kiville.
Runola-kirja on vasta ensimmäinen kosketus kansanrunouden aiheeseen. Se on niin kuin nähdä avaimenreiästä karjalaisten runolaulujen ainutlaatuista ja loputonta maailmaa. 16+ Kuva: Julia Veselova
Runola-kirja on vasta ensimmäinen kosketus kansanrunouden aiheeseen. Se on niin kuin nähdä avaimenreiästä karjalaisten runolaulujen ainutlaatuista ja loputonta maailmaa. 16+ Kuva: Julia Veselova

Voiko jokaviikkoisista blogiartikkeleista syntyä kirja, jonka levikki menee erittäin nopeasti? Runola ja sen oudot asukkaat -kirjan kysyntä oli kova ihan alusta asti.

— Kirjan kysyntä on yllättänyt minut. Mietin joskus, kuka tarvitsisi kirjan, joka kertoo karjalaisista haltijoista ja jumalista. Ennen painoon menoa tein sosiaalisessa mediassa kyselyn ja sain paljon varauksia. Laajensimme silloin painosmäärää. Julkaisimme yhteensä 1 200 kappaletta, jotka ovat olleet kysyttyjä Karjalan, Venäjän, Ukrainan ja Suomen eri kaupungeissa, kirjan tekijä Tatjana Berdaševa sanoo.

Kirja sisältää tietoa 17 karjalaisesta haltijasta. Venäjänkielinen lukija voi tutustua moniin karjalaisen kansanrunouden hahmoihin. Kirja sisältää myös Vienan ja Laatokan Karjalasta sekä Suomesta kerättyjä runoja ja niiden venäjännöksiä. Kirjassa on myös näiden paikkojen kartta.

— Muinaisten runojen venäjännökset ja kuvataiteilija Dmitri Dmitrijevin hienot piirrokset lisäävät Karjalan kansanrunouden ymmärrystä lukijoille, Berdaševa sanoo.

Kirjasta voi tulla opas Karjalan runolaulujen maailmaan.

Muinaisten runojen venäjännökset ja kuvataiteilija Dmitri Dmitrijevin hienot piirrokset lisäävät Karjalan kansanrunouden ymmärrystä lukijoille.
Tatjana Berdaševa, kirjan tekijä

Ensin vuoden 2020 lopussa ilmestyi Runola ja sen oudot asukkaat -kalenteri ja Berdaševan blogiartikkelit Karjalan Sanomien sivuilla. Sitten niiden perusteella Tatjana Berdaševa ja Maria Kundozerova tekivät kirjan.

— Sukelsimme haltijoiden maailmaan. Kirja sisältää Karjalan Sanomien Blogi Karjalasta -sivun juttujani. Vaikka ne on kirjoitettu helpolla kielellä blogimuodossa, artikkelit perustuvat tietenkin tieteelliseen sisältöön, Berdaševa sanoo.

Kalenteri kertoo karjalaisten runonlaulujen sankareista. Karjalan runonlauluissa on kymmeniä hahmoja.

— Valitsimme 12 kiinnostavaa haltijaa ja jumalaa. Toiset ovat monille tunnettuja Elias Lönnrotin tekemän Kalevalan ansiosta ja toiset ovat harvinaisia kansanrunoudessa.

Berdaševa tutki jokaisen hahmon ja luki monia kirjoja venäjäksi, suomeksi ja karjalaksi. Karjalan tiedekeskuksen tutkija Maria Kundozerova valitsi jokaisesta haltijasta kertoneita runoja ja käänsi ne venäjäksi. Kundozerovan ansiosta muinaiset tekstit käännettiin ensimmäisen kerran venäjäksi.

Vaikka kirja on kirjoitettu helpolla kielellä blogimuodossa, artikkelit perustuvat tieteelliseen sisältöön.
Tatjana Berdaševa, kirjan tekijä

Suomalainen kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori Kaarle Gottlund julkaisi vuonna 1840 yliopiston kustannuksella Runola-eepoksen, jolla hän pyrki haastamaan Elias Lönnrotin Kalevalan.

— Gottlund keksi oman myyttisen maansa, jossa sankarit matkustavat. Kirja on kirjoitettu savon murteella ja sisältää eroottista materiaalia. Kirja ei ole kovin tunnettu, Runola ja sen oudot asukkaat -kirjan tekijä Tatjana Berdaševa sanoo.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Suomen kieli Vieljärvellä: kiinnostus ei ole korkealla
Parhaillaan 57 koululaista lukee suomea Vieljärven keskikoulussa. Lapset valitsevat, kumpaa kieltä opiskella: karjalaa tai suomea.
Oma Mua
Yhteisruato tuou enemmän löytöjä musejoilla
Karjalan kanšallini ta Venäjän etnografini musejo allakirjutettih šopimuš yhteisruavošta.
Kodima
Ičeladuine tundmuz
Petroskoin universitetas mäni kvest. Ezmäižen voz’kursan openikad, kudambad opendaba vepsän kel’t tundištihe vepsän kelenke da kodviba jo sadud tedoid.
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana