Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy

Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy

Jelena Kononova
28.05.2021
Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.

Emmo rubie arbailemah tämän sanondan peittomerkičyksii. Parembi sellitämmö kohti, mindäh kadajaine aiduseiväs on kallehembi kuuzistu. Mil yksi puu on “parembi” tostu?

Ennevahnas puu oli piälimäzii sroju- da käziruadomaterjualoi. Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.

Koivu. Koivupuu on luja da kova, hos karjalazil ei olluh kivihädiä, hyö puaksuh luajittih jauhinkivie koivus. Lujas koivupuus luajittih astieloi, hamarvarziloi, ložii. Stolalaudu da laučat sežo oldih koivuzet. Emändät alalleh kuavittih niilöi valgiekse, sendäh koivu parembi toizii pädi. Koivun koja – tuohi – on kaikkehpättävy. Tahtonet – kirjuta sil, tahtonet – puno virzut, poimičču da muudu.

Pedäi. On piälimäine srojumaterjualu. Taloit, kiriköt, huonukset – kai nostettih hyväluaduzes pedäjän parres. Lujua, kebjiedy da pehmiedy tervupuudu oli kebjei pilata da se kesti kodvan aigua. Käytettih ei vaiku vaiku runguo. Lämbynyzis oksis luajittih kiägii, stolien da skamn’oin jalgoi. Hienos da kougelos puun juures pletittih eri mal’l’oi. Pedäjän kaijis lastuzis luajittih poimiččuloi da vakkoi. Pedäjän tervua sežo käytettih joga kohtah.

Kuuzi. Tädä kebjiedy da lujua puudu käytettih talovuos. Kuuzen rungo kazvau juures kohtisuorah, sendäh monet kuožalikandah kiändynyöt ezinehet luajittih kuuzes. Kuuzen kokoroil pyzyi koin levo. Kuuzes luajittih kuožaliloi, venehien ozii, härkimii, leibylabjoi, airoloi, muuzikkusoittimii da toizii brujii.

Kadai. Kadaipuu on tervahine da kova, kodvan aigua ei lahuo. Sanotah, kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy. Kadajua Karjalan mečis on äijiä vähembi, midu kuustu, sendäh aidah pandih kadai- dai kuuziseivästy. 

Huabu. Huabupuu on pehmei, terväh turbuou. Sendäh huavas azuttih astieloi da kaikkie, mis piettih midätahto vezisty – puččiloi, korvoloi, leškoi. Kogonazes puus kaiverdettih korendoloi, kauhoi, pavariččoi, korendoloi. Kylyn seinät obšivoittih huabupuul, lavvatgi luajittih huavas – se ei polta hibjua. Kaivon salvo da kirikön kupolan lastut sežo luajittih huavas, kerran se kestäy kostevuon.

Leppy. Meijän mual ei tietä hindua lepäle. Kuatah leppiä – madaldutah jovet. Leppypuu kestäy kostevuon, sendäh lepän parzilois salvettih sildupaččahii da potokkulavvan kuurii. Leppyhallot ei olla pahembat koivuhalgoloi. Kebjies da pehmies leppypuus kaiverdettih lapsienbobazii da movvakastu lämmytettyy pertilomuu.

Emmo rubie arbailemah tämän sanondan peittomerkičyksii. Parembi sellitämmö kohti, mindäh kadajaine aiduseiväs on kallehembi kuuzistu. Mil yksi puu on “parembi” tostu? Ennevahnas puu oli piälimäzii sroju- da käziruadomaterjualoi. Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.

Paju. Pajupuun piälimäzii eričyksii on se, ku paju ylen hyvin lämbyy. Hoikkazis pajun vičois luajittih viršiloi, vakkoi da čamodanoi. Sangiembis vičois azuttih pučin kehyksii, pajun rungos luajittih vembelii, pertilomuloi.

Pihl’ai. Pihl’aipuu hyvin lämbyy. Lapset luajittih pihl’aipuus onguzii, a ižändät luajittih emändih niškoi eri ozii – katuškoi, sukkulazii.

Tuomi. Tuomipuu on kova da hyvin lämbyy, halgenou jygieh. Sendäh muasterit luajittih sit vembelen muodozii vehkehii, moizii, kui pualikku. Tämä kova puu on kestäi – sobii ylen lujah pualikoittih kivie vaste. Tuomipuus luajittihgi kablahat, kudamat yhtistettih rien da jallakset, luajittih haravan piilöi. Puaksuh tuomen vičal sivottih aijan seibähii.

Täs myö pagizimmo vaiku sih nähte, mittumas karjalazes puus midä luajittih, kudai puu mih pädäy. Mečän keskes eläi ristikanzu pidi puuloi elävinny, eroitti pahoi, hyvii da pyhii puuloi. Ga se olis jo toine kerdomus.



POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Näyttelijä Petroskoista tähdittää kameran edessä
Tänä kesänä Kansallisen teatterin näyttelijä Ksenia Širjakina osallistui kahden elokuvan kuvauksiin.
Oma Mua
Taipalen talo otti vaštah vierahie
Vanhoissa karjalaisissa kylissä on olomašša erikoini hyvätahtoni taikavoima. Niissä paikoissa šielu puitto lepyäy ta šie henkität voimie antajua mečän ilmua.
Kodima
Nored tundištasoiš Karjalanke
Norišt matkustab Karjaladme, tundištase igähižiden rahvahiden istorijanke, kelenke, kul’turanke, tradicijoidenke.
Oma Mua
Pie varavostu: rinnal on vihandua tulokastu!
Karjalan tiedokeskuksen Meččyinstituutan tutkijat käydih Vieljärveh eččimäh vierahii kazvilajiloi.
Karjalan Sanomat
Valamo: matka taittuu entistä sujuvammin
Moskovasta ja Pietarista Sortavalaan aamulla saapuvat matkustajat ehtivät nyt hyvin jatkaa Valamolle kantosiipialuksella.
Oma Mua
Ristitty mieliruavottah, ku lindu siivittäh
Priäžän piirin Ližmih rodivunnuh Vera Ivanova ijän kaiken ruadoi kul’tuurualal oman piirin hyväkse. Eläkkehele lähtiettyy Vera Jakovlevna jatkoi ruadua Priäžän joudoaijan da luomisruavon keskukses, kus johtau Randaine-ansamblii.
Oma Mua
Älä lykkiä rauduvakkastu, pane se uudeh käyttöh!
Vieljärvi on niidy harvoi kylii, kus rahvas opitah erikseh kerätä jättehii da tälleh pidiä omua kyliä puhtahannu. Enzimäzen jättehien eriksehkeriändykohtan avai omas tahtos Nadežda Zaitseva. Uudeh neroh häi harjaittau kyläläzii da vuottau valdivonabuu hyvän ruavon jatkamizekse.
Oma Mua
Meijän opastajale, nygyaigazen livvin kirjukielen «muamale»
L’udmila Markianovan nimi on hyvin tuttu karjalan kielen alal ruadajil. Nygyaigazen livvin kirjukielen perustai, kielenopastai, opastuskniigoin luadii oli roinnuhes pienes karjalazes hieruzes Suarikoskes. 14. heinykuudu Markianova täyttäy 80 vuottu.
Karjalan Sanomat
Mitä Sortavalan kaupunki tarkoittaa sinulle?
Sortavalalaiset kertoivat kaupungistaan valokuvaajille. Esille nousivat erilaiset aiheet kuten lapsuus ja historia, suomalaiset, sota, Valamo, Laatokka sekä matkailu.
Kodima
Hö ei ehtnugoi vojuida…
Šoutjärven muzejas kerazihe äi rahvast. Vastusen sü oli tärged – eloho läksi Viktor Loninan kirj.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana