Etnokulttuurikeskusten ja kansanperinteitä säilyttävien kansalaisjärjestöjen ECHO-yhdistyksen johtaja Svetlana Koltšurina edistää uudessa hankkeessa perinteisiä käsitöitä ja käsityöharrastusta. Nämä ovat esimerkiksi tilkkutyötekniikka, ompelu, kudonta, kirjonta, nahkatyö ja keramiikka.
— Pohjolan kädet -hanke korostaa käsityöharrastajien arvostusta, koska he säilyttävät sukupolvelta sukupolvelle siirtyviä käsitöitä. Tavoitteena ei ole vain säilyttää käsityötaitoa, vaan myös auttaa harrastajia tekemään nykyajan kuluttajien vaatimuksia vastaavia esineitä, Koltšurina sanoo.
Hankkeen kohderyhmänä ovat käsitöitä harrastavat aikuiset Petroskoista, Kontupohjasta, Kemistä, Belomorskista, Puudosista ja Kalevalasta.
Koltšurinan mukaan taidealan ammattilaiset ja käsityöläiset vähättelevät joskus käsityöharrastajien tekemiä esineitä. Sen vuoksi hanke kiinnittää huomiota ihmisiin, jotka eivät tee käsitöitä ammatillisesti, vaan mielensä mukaan vapaa-aikanaan.
— Nimenomaan käsityöharrastajat ovat usein häviämässä olevien käsityötaitojen säilyttäjiä. Esimerkiksi nainen harrastaa jotakin kirjontaa ja mies osaa tehdä veneitä kukin omalla asuinpaikallaan. Voi käydä ilmi, että näissä paikoissa he ovat ainoat, jotka osaavat tehdä näitä käsitöitä, hankkeen vetäjä Koltšurina kuvaa esimerkkiä.
Hanke on saanut noin puolitoista miljoonaa ruplaa apurahaa Karjalan päämiehen rahastosta ja kestää ensi lokakuun loppuun asti.
Hankkeen kohderyhmänä ovat myös käsityöharrastajat, joilla on mielenterveyden häiriöitä. Osa heistä asuu Kontupohjassa ja käy paikallisen Preodolenije-kansalaisjärjestön pitämissä käsityökerhoissa. Kerhoissa vammaiset oppivat tekemään esimerkiksi tekstiili-, keramiikka- ja nahkaesineitä.
— Hankkeessa on mukana myös kulttuuritaloja, etnokulttuurikeskuksia ja ei-kaupallisia järjestöjä, jotka ovat järjestäneet toimitiloissaan käsityöpajoja. Hankeryhmä pitää pajojen vetäjille ja kävijöille koulutuskurssin siitä, miten käsityöpajat voivat kehittää toimintaansa kestävästi, Koltšurina kertoo.
Hankkeen tuella ECHO-yhdistyksen johtaja haluaa luoda myös omaperäisen Pohjolan kädet tuotemerkin. Hän uskoo, että tuotemerkki yhdistää taitavia käsityöharrastajia ja auttaa heitä ansaitsemaan käsitöistään lisää toimeentuloa.
— Käsityöläiset ja käsityöharrastajat kohtaavat ongelman, kun he yrittävät myydä tuotteitaan. Tutkimukset osoittavat, että Venäjällä noin 80 prosenttia käsityötuotteista ei tavoita asiakkaita, Koltšurina paljastaa.
Mitkä käsityöt esitellään Pohjolan kädet -tuotemerkillä, selviää myöhemmin. Käsitöiden tuotemerkin luomisessa auttavat käsityöläiset ja suunnittelijat.
— Yhteensä Pohjolan kädet -tuotemerkillä valitaan myytäväksi noin 40 erilaista käsityötä, hankkeen vetäjä sanoo.
ECHO-yhdistyksen johtaja Svetlana Koltšurina sanoo, että Venäjän kulttuuriministeriön mukaan yli 60 prosenttia kulttuurilaitoksista kärsii rahoituksen puutteesta. Sen vuoksi kulttuurilaitoksilla ei ole mahdollisuuksia tarjota asukkaille nykyaikaisia vapaa-ajanviettotapoja.
— Hankkeemme auttaa ratkaisemaan ongelmaa antamalla kulttuurilaitoksille koulutusta siitä, miten voi kehittää laitosten käsityöpajoja. Pohjolan kädet -tuotemerkin alla käsityöt voivat tulla myyntiin laitosten puodeissa ja tuoda laitoksille lisää tuloa, Koltšurina sanoo.
Hankkeessa käsityöläisille ei pidetä yhteisiä tilaisuuksia. Hankeryhmä järjestää koulutuskurssit ja muut tapaamiset käsityöpajoissa kaikissa hankkeen kattamissa paikoissa eli Kontupohjassa, Puudosissa, Kemissä, Belomorskissa, Kalevalassa ja Petroskoissa.
— Meidän on tärkeä tavata eri paikoissa asuvia käsityöharrastajia paikan päällä, hankkeen vetäjä korostaa.
Pohjolan kädet -tuotemerkin lisäksi on tarkoitus esitellä käsityöharrastajien parhaita tuotteita liikkuvassa näyttelyssä.
Hanke tekee Karjalan käsityöharrastajia tunnetuksi sekä tasavallassa että sen ulkopuolellakin. Heistä kerrotaan haastattelujutuissa ja videoissa, jotka ovat esillä muun muassa sosiaalisessa mediassa.
— Unescon tilastojen mukaan 50 viime vuoden aikana Venäjällä on hävinnyt 40 prosenttia perinteisistä käsitöistä. Se on johtunut tuotannon teollistumisesta, Koltšurina kertoo.