Jänišan pert’

Marilaine sarn
10.04.2025
Mikš jänišad eläba penshan al? Necen polhe starinoičeb marilaine sarn. Sil om ühtejitte süžet “Jäniš da reboi” -venälaižen sarnanke, no om toine varastamatoi lop.
Reboi-ki mecha pageni. 6+ Kuva: Margarita Jufa
Reboi-ki mecha pageni. 6+ Kuva: Margarita Jufa

Lendi jäniš ičeleze pertin. Pen’ se oli, no lujas čoma: katuz oli, iknad da uks’. Eskai stol da laučad oliba pertiš. Lendi jäniš pertin da läksi adivoihe, a uksen unohti saubata luklole. Jäniš adivoiš ištui, a sil aigal hänen pert’he libui koskhaine. 

— Či-či-či! — pajati koskhaine, — Mitte hüvä pert’ om! — veri koskhaine laučale magadamha. 

Pördihe jäniš kodihe da mugažo veri laučale magadamha. Venui ühtel bokal, sid’ kändihe toižele bokale da i koski koskhašt. 

— Či-či-či! — čirgui koskhaine. 

Pöl’gästui jäniš — hüppähti pertišpäi. Hüppib, hüppib jänišaine-varučaine tedme, karktas voikab. Vastsi hän kondjan. 

— Mikš sinä muga voikad? — küzub kondi. 

— Libui minun pert’he mitte-se živat, — sanub jäniš, — kuna minei mända elämaha tal’veks? 

— Ala tusttu, jäniš, minä abutan sinei, — sanui kondi. 

Lendi jäniš ičeleze pertin. Pen’ se oli, no lujas čoma: katuz oli, iknad da uks’. Eskai stol da laučad oliba pertiš.

Tuliba kondi da jäniš pertinnoks. Märäiži kondi kaikel vägel. Kulišti koskhaine kondjan änen da küzui: 

— Či-či-či! Ken nece om? 

Kondi kuli-kuli da i läksi mecha: ken tedab, mitte živat om nečiš pertižes. Jäi jäniš üksnäze. Jokseb hän tedme da karktas voikab. Tuleb vastha reboi. 

— Jänišaine, čomaine, kuna joksed? Mikš voikad? 

— Avoi, komaine, ei ole minai ičein pertid! Libui sihe mitte-se živat i ei tahtoi lähtta pertišpäi, — sanui jäniš. 

— Minä abutan sinei, — sanui reboi. — En jäta sindai gor’as. 

Mäneba reboi da jäniš pertinnoks. Reboi astub pert’he, händal vitlitab, käredal änel kidastab: 

— Ken tägä om? Tule tänna! Ku ed tule iče, ka künzin sindai, hambhil puren!

A koskhaine sanub hänele: 

— Či-či-či! Či-či-či! Či-či-či! 

Reboi kuli-kuli: ken tedab, mitte živat om nečiš pertižes. Da i pageni hän mecha. 

Kukoi hüppähti laučale da i koki koskhaižen. Ihastui jäniš, hüppähteli da kargaidaškanzi.

Jäniš sinna-tänna kacuhti da i voikaškanzi. Hüppib tedme, a hänele vastha kukoi tuleb. 

— Jänišaine, velleine, mikš sinä voikad? — küzui kukoi. 

— Avoi, kukoi sebranik, — sanub jäniš, — minai om bed! Pigai om tal’v, a minun pertiš mitte-se živat ištub da mindai ei pästa. Kondi tahtoi küksta, reboi tahtoi, no ei voinugoi... 

— Ala tusttu, jäniš sebranik, minä abutan sinei, — sanui kukoi.

Tuliba hö jänišan pertinnoks. Kukoi mäni ümbri pertiš, kacuhti kaikiš polišpäi i launuškanzi: 

— Ku-ki-lau-lu! Pertiš sauptan! Pän čapan! 

Koskhaine ei tulend pertišpäi. Hüppi kukoi kündusele i udes launub: 

— Ku-ki-lau-lu! Pertiš sauptan! Pän čapan! 

A koskhaine andab vastusen laučalpäi: 

— Či-či-či! Či-či-či! Či-či-či! 

Kukoi hüppähti laučale da i koki koskhaižen. Ihastui jäniš, hüppähteli da kargaidaškanzi. A kukoi kacuhti čogihe, suugil iški da pajataškanzi: 

— Ku-ki-lau-lu! Pertiš sauptan! Pän čapan! 

Ei olend toižid pajoid kukoil. A jäniš meleti: ”Avoi, kut kukoi rehui! Minun abidoičii sai hänelpäi, a nügüd’ — minä-ki.” 

Hüppähti jäniš pertišpäi da mecha joksi. Siš aigaspäi jänišad ei lekoi pertid, a eläba ned penzhan al.


Vepsäks kändi Darja Polina.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Pomorien päivä Neva-joven rannoilla
Venäjän etnografisešša musejošša piettih Pomorien kulttuurin päivä.
Karjalan Sanomat
Venäjän kansat mukaan saneluun
Suuri etnografinen sanelu on järjestetty tänä vuonna kymmenennen kerran. Kysymyksiin voi vastata lähi- tai etämuodossa 8. marraskuuta saakka.
Oma Mua
Forumin šilmänpistehenä oltih vepšäläiset
Šajekuun 19.—21. päivinä Petroskoissa vietettih Enšimmäini Venäjän vähälukusien kantakanšojen forumi.
Karjalan Sanomat
”Kesä tulee, tuuli tuulee, ilma muuttuu, sade suuttuu”
Lorukilpailu herätti suurta kiinnostusta, siihen saatiin 96 lorua. Kilpailu oli tarkoitettu suomea, karjalaa ja vepsää lukeville oppilaille ja heidän opettajilleen.
Karjalan Sanomat
Lastulevytehdas toimii jälleen
DOK Kalevala -lastulevytehdas on kunnostettu kokonaan viime vuoden tulipalon jälkeen. OSB-levyjen valmistus on alkanut uudelleen ja on jo päässyt täydelle teholle. Tehdas valmistaa 400 000 kuutiometriä lastulevyjä vuodessa.
Oma Mua
Lapsienkazvattai Priäžäspäi yhtyi kogo Ven’an kilbah
Bur’atien Ulan-Ude -linnas piettih kogo Ven’an kilbu “Paras muamankielen da literatuuran opastai – 2025”.
Karjalan Sanomat
Kulttuurin perään Kemerovosta Karjalaan
Maaseudun kulttuurityöntekijä -ohjelman avulla Aleksandra Prokofjeva muutti viime kesänä Sortavalaan. Hän työskentelee ohjaajana kulttuurikeskuksessa.
Karjalan Sanomat
”Muistan sen kuin eilisen”
Isänmaallisen sodan ankeita vuosia Aili Korotjajeva eli Leningradin alueella ja Siperiassa. Pahinta nälkää hän koki talvella 1941—1942, Leningradin piirityksen aikana.
Oma Mua
Уnzimäzel tiijollizel laitoksel – 95 vuottu
Tänä vuon Karjalan ezmäine tiijolline instituuttu, tänäpäi – Kielen, literatuuran da histourien instituuttu, täyttäy 95 vuottu.
Karjalan Sanomat
Geologia avautuu matkailulle
Karjalassa on paljon ainutlaatuisia kaivosteollisuuden perintökohteita. Ne tarjoavat mahdollisuuden tutustua vanhoihin louhoksiin ja tehtaisiin.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana