Hyvä ristitty kylän čomendau

Hyvä ristitty kylän čomendau

Elina Potapova
26.04.2021
L’udmila Makuševa on Kotkatjärven aktivistoi: pajattau, kehittäy karjalan kieldy da luadiu oman perehen sugupuudu. Äijän vuottu L’udmila Ivanovna opasti hiimiedu da biolougiedu kotkatjärveläzile lapsile.
L’udmila Makuševa mielihyväl yhtyi Oma Mua -lehten Kiännämmö yhtes -praktiekkuseminurah, kudai piettih Kotkatjärvel sulakuus. Kuva: Elina Potapova
L’udmila Makuševa mielihyväl yhtyi Oma Mua -lehten Kiännämmö yhtes -praktiekkuseminurah, kudai piettih Kotkatjärvel sulakuus. Kuva: Elina Potapova

L’udmila Ivanovna rodihes Kotkatjärvel vuvvennu 1946 Ivan Petrovič da Anna Nikolajevna Anisimovien pereheh. Anisimovil oli nelli lastu – yksi poigu da kolme tytärdy. 

Muamo, Anna Nikolajevna, oli vessel da ruadai ristikanzu. Häi rodivui suureh pereheh, kus oli seiččie lastu. Perehel oli suuri talovus, enne voinua oli oma fermu. Ijän kaiken Anna Nikolajevna ruadoi telefonistannu poštal. Voinan aigua naine eli suomelazien okkupatsies.

Tuatto, Ivan Petrovič, ezmäi ruadoi Kotkatjärven poštan piälikönny, sit – kolhouzan piälikönny dai myöhembi brigadiirannu. Tuatto oli rauhaine mies, perehes nikonzu ei olluh hoppuu. Mies kesti voinan, da oli nelli kerdua ruanittu. 

L’udmila Ivanovna vähän mustau omua buabua, tuatan muamua Jevdokija Konstantinovna Anisimovua. Enne voinua naine oli kylän nevvoston paginanvedäjänny da sit – deputuatannu Petroskois. Voinan aigua Jevdokija Anisimova oli suomelazien konsluageris nelli vuottu. Naine jäi hengeh, ga ylen äijäl voimatui. Voinan jälles häi ruadoi zavhouzannu školas.

L’udmilan rodn’oi oligi died’oin velli, Anisimov Nikolai Aleksandrovič. Kotkatjärvel rodivunnuh mies äijän vuottu eli Petroskois da ruadoi Karjalan tiedokeskukses, kus tutki karjalan kieldy. Nikolai Anisimov valmisti karjalan kielen opastundukniigoi.

“Roimmos opastajakse!”

Školan loppiettuu L’udmila lähti opastumah Petroskoin pedagougizeh instituuttah. Vuvvennu 1969 neidizes rodih hiimijen da biolougien opastai. Instituutan loppiettuu L’udmila työttih ruadamah školah Pitkänrannan piirin Räimälän kyläh. Sie naine ruadoi seiččie vuottu da sit tuli järilleh omah hieruh – kus ruadoi opastajannu eläkkehele lähtendässäh. Kaikkiedah školis L’udmila on ruadanuh 42 vuottu. Kotkätjärves naine ruadoi yhtel aigua opastajannu školas dai kazvattajannu školan tyves olijas internuatas.

– Enzimäzes kluasas opastujes duumaičin, vot roimmos vzrosloi – lähten ruadamah školah, roimmos opastajannu pienil lapsil. Konzu lähtin vahnembih kluassoih, duumaičin, – en, rubien ruadamah suurembien lapsienke. Mugai rodih, muheloitti L’udmila.

Omas kyläs omal kielel

Lapsusaijas L’udmila maltoi kaksi kieldy – karjalua da ven’ua. Kois paistih karjalakse, ga kezäl, konzu kyläh kävyi tuatan sizär perehinneh Kandalakšaspäi – paistih ven’akse. 

– Nygöi minä vähembän pagižen karjalakse. Konzu Leonid oli hengis, myö ainos karjalakse pagižimmo. Meijän Ivan-poigu eläy Petroskoil, Denis – Vitegras Voulogdan alovehel, ga mollei hyvin paištah karjalakse. Petroskoin vunukat opastutah suomelas-ugrilazes školas. Konzu kävelen bunukoinke, opastan heidy kieleh, staraičemmos. Minun susiedat kaikin da dovarišat paištah karjalakse, saneli L’udmila. 

Enzimäzes kluasas opastujes duumaičin, vot roimmos vzrosloi – lähten ruadamah školah, roimmos opastajannu pienil lapsil. Konzu lähtin vahnembih kluassoih, duumaičin, – en, rubien ruadamah suurembien lapsienke. Mugai rodih.
L’udmila  Makuševa

Mulloi L’udmila Makuševa rubei pidämäh ekskursieloi Kotkatjärvie myö karjalan kielel.

– Sanelen gostile hierun istouries, sit midä kus täs on, midä enne ruattih, midä nygöi ruatah. Midä vastah tulou – sit minä i sanelin. Meil sie on kaksi järvie – Villalanjärvi, se ei ole suuri järvi, toinah kaksi kilometrii pitkytty, a toižes puolespäi on sijoitannuhes suuri Kotkatjärven järvi. Järvilöin keskes on jogi, i sit joves poikki on sildu – i sanotah, ku se on buite lindu – kotku, saneli L’udmila Makuševa.

Kyläs on kaksi rajonua: Salmi sildassah da pogostu. Pogostal oli suuri kirikkö, nygöi sidä kirikkyö ei ole. 

– Ennevahnallištu on kaksi-kolme taloidu, kudualoil jo enämbi sada vuottu on. Yhtel koil on enämbi sadua vuottu, ga se on parembas kunnos, migu nuorembatt koit. Ongi taloloi, kuduat ollah jo hyllätty, muurendettu, jatkau roindukyläs L’udmila Makuševa.

Midä kyläs ruadua?

L’udmila Ivanovna on Kotkatjärven aktivistoi, yhtyy erilazih projektoih kylän hyväkse da kul’tuurupidoloih. Äijän vuottu L’udmila Ivanovna pajattau karjalan kielel Joguine-folklourujoukos. Pajattajat ajellah piirii myöte, setämä kerdu käydih Suomehgi. Erähii pajoloi joukkoh niškoi on kiändänyh karjalakse Zinaida Dubinina. L’udmila Makuševa pajattaugi ven’akse paikallizes Rodnik-muuzikkujoukos.

L’udmila maltau čomah luaduh niegluo da ommella tilkulois da pidi ombelumizen kursiloi naizih niškoi školas.

Enne L’udmila kävyi Lira-teatrustuudieh, häi yhtyi kahteh spektaklih ven’an kielel. Oligi enne Kotkatjärvel oli oma pieni teatrujoukko, kudai valmisti ezitelmii da ozutti niilöi karjalan kielel omas kyläs da toizis paikois, sanommo, Vieljärves. Sit teatrujoukon ohjuajat lähtiettih eläkkehele da teatrustuudii heitti ruandan. 

– Naižienke kävelemmö yhtyttottu keppilöinke. Meil on pieni joukko – nelli hengie. Mulloi kaheksa libo yheksä kerdua kävelimmö pohodah velosipedoil libo jallai järvirannale.Talvel daže kävelimmö pohodoih. Jallai kävelimmö kilometrii kolme-nelli, a velosipedoil loitombi – kilometrii nelli-viiži sinne ja järilleh. Meil ollah jo omat kohtat, kus myö kerävymmö. Otammo evähät keräle, ištummo da pajatammo. Jo äijän vuottu nenga dovarišoinke aigua vietämmö, saneli L’udmila Makuševa. 

  

POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Yksin vuarojen kera: oša kaksi
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunnet, jotta olet šuanun lisyä voimie.
Oma Mua
Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.
Karjalan Sanomat
Viisumeja voi hakea, vuoromäärät kasvussa
Venäjän ja Suomen lentoyhtiöt alkavat lentää lisää vuoroja Helsingistä Moskovaan ja Pietariin. Mitä vaikeuksia voi syntyä suomalaisille Venäjän-matkalla?
Oma Mua
Yksin vuarojen kera
Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.
Karjalan Sanomat
Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä
Karjalassa asuvat suomalaiset sekä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet voivat osallistua virtuaaliselle kohtaamisareenalle kesäkuun alussa.
Karjalan Sanomat
Reittikartta laajenee vauhdilla
Karjalan asukkaat voivat lentää Petroskoista Kazaniin. Lähiaikana lentoaseman aikatauluun lisätään vuoroja Mineralnyje Vody -kaupunkiin.
Kipinä
Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy
Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.
Oma Mua
“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”
Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärvespäi Paraskovja Ivanova. Häi lad’d’ai runon Gagarinas.
Karjalan Sanomat
Digimarkkinointi tuo lisää matkailijoita
Venäjän ja Suomen matkailualan yritykset oppivat luomaan tehokasta ja osuvaa sisältöä verkossa matkailijoiden houkuttelemiseksi.
Kipinä
Kuklat niise tykätäh vorssuija
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä. L’udmila Stepanovna ompelou perintehellisie pukuja kukloilla.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana