”Hyvä maine kansasta levinnyt Venäjälle”

”Hyvä maine kansasta levinnyt Venäjälle”

Marina Tolstyh
07.02.2025
Vepsäläinen kulttuuriseura keräsi eri aloilla kielen ja kulttuurin hyväksi toimivia asukkaitaja valtaelimien edustajia seminaariin.
Vepsäläisen kulttuuriseuran 35-vuotiselle toiminnalle omistetussa seminaarissa puhuttiin aikaansaannoksista, hankkeista, kielenopetuksesta, kansojen oikeuksista ja  kulttuurista. Kuva: Marina Tolstyh
Vepsäläisen kulttuuriseuran 35-vuotiselle toiminnalle omistetussa seminaarissa puhuttiin aikaansaannoksista, hankkeista, kielenopetuksesta, kansojen oikeuksista ja kulttuurista. Kuva: Marina Tolstyh

Karjalan vepsäläinen kulttuuriseura kertoi toimintansa tärkeistä saavutuksista 35 vuoden aikana sekä uusista hankkeista ja aloitteista seminaarissa Petroskoissa.

— Seuran jäseninä olevien kielitieteilijöiden ja valtion avun ansiosta vuonna 1989 luotiin vepsän kirjakieli. Vuonna 2000 vepsäläiset pääsivät Venäjän alkuperäiskansojen listalle, ja vuonna 2006 kansasta tuli Venäjän Pohjolan, Siperian ja Kaukoidän alkuperäinen vähemmistökansa, seminaarin järjestäjät kertoivat avajaisissa.

Kirjakieli on antanut mahdollisuuden julkaista oppikirjoja, lehtiä ja sanakirjoja sekä kehittää kaunokirjallisuutta. Kieltä alettiin opettaa Karjalan kouluissa ja Petroskoin valtionyliopistossa sekä käyttää radio- ja televisiolähetyksissä.

Nyt vepsän kieltä voi kuulla myös Karjalan kansallisteatterin näyttämöltä.

Seminaariin osallistui seuran jäseniä, valtaelimien edustajia sekä vieraita Leningradin ja Vologdan alueilta. Myös Venäjän duuman

Karjalan edustaja Valentina Pivnenko ja Karjalan lainsäädäntökokouksen puhemiehen virkaa tekevä Olga Šmajenik pitivät puheensa.

— Seurassa on syntynyt paljon aloitteita. Seura osallistuu korkean tason foorumeihin ja konferensseihin Venäjällä. Se tunnetaan Karjalassa ja muualla Venäjällä, Pivnenko korostaa.

Vepsäläinen kulttuuriseura tunnetaan Karjalassa ja muualla Venäjällä.
Valentina Pivnenko, Venäjän duuman Karjalan edustaja

Šokšun maalaiskunnan vepsän kielen opettaja Gleb Fomin osallistuu aktiivisesti seuran hankkeisiin ja tukee mielellään vepsän kieltä ja kulttuuria.

— Olen sitä mieltä, että kielen opetuksessa ja oppimisessa täytyy käyttää innovaatioita kuten esimerkiksi digitekniikkaa ja pelillistämistä, opettaja toteaa. 

— Täytyy olla ajan hermolla. Nykyään vepsän kieltä ei voi edistää pelkästään kirjojen kautta. Kieltä täytyy käyttää myös informaatioympäristössä, hän jatkaa.

Opettajan johdolla nuorten ryhmä kehitti vuonna 2022 vepsänkielisen näppäimistöasettelun. Viime vuonna Fomin osallistui aktiivisesti kolmen tason SanuLugeKirjuta-verkkokielikurssin laatimiseen. Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat lukea vepsää itsenäisesti.

Fomin on syntynyt Petroskoissa. Rakkautta vepsän kieleen on herättänyt hänessä vepsäläissyntyinen isä. Poika alkoi kiinnostua kielestä ollessaan 9. luokalla. Hän siirtyi lukemaan kieltä Petroskoin suomalais-ugrilaiseen kouluun, ja koulun jälkeen pääsi opiskelemaan vepsää Petroskoin yliopistoon.

— Yliopistossa ymmärsin, että haluan tehdä työtä vepsän kielellä ja työskennellä vepsän kielen opettajana. Pidän kovasti opettajan työstä, Fomin tunnustaa.

Vepsän kielen opetuksessa ja oppimisessa täytyy käyttää innovaatioita.
Gleb Fomin, Šokšun maalaiskunnan vepsän kielen opettaja

Vepsänopettaja Fomin on sitä mieltä, että viime vuosina Kajalan asukkaiden kiinnostus kieleen on kasvanut, ja valtio on kiinnittänyt kielen asemaan lisää huomiota.

— Halukkaat voivat käydä kielikursseilla. Koululaisten vanhemmat ovat kiinnostuneita siitä, että heidän lapsensa lukevat vepsän kieltä. Myös lapset käyvät vepsän oppitunneilla mielellään, opettaja sanoo.

Hänen mukaansa viime vuonna Šokšun koulussa alkoi toimia kouluteatteri. Nyt teatteri valmistaa satunäytelmää.

Petroskoissa asuva vepsäläinen Ljudmila Mostenzova on sitä mieltä, että nyt vepsän kieli ja kulttuuri ovat näkyvissä Petroskoissa enemmän kuin seitsemän vuotta sitten,kun hän muutti sinne Soutjärveltä.

— Osaan puhua äidinkieltäni hyvin, mutta siitä huolimatta käyn kielikurssilla oppimassa kirjoittamaan vepsäksi. Kun olin nuori, vepsäläisillä ei ollut kirjakieltä, Mostenzova kertoo.

Karjalan itämerensuomalaisten kansojen yhdistyksen puheenjohtaja Anna Anhimova sanoo puolestaan, että vuonna 2026 Kižin saarella pidetään vepsäläisen kulttuurin juhla.

Itse asiassa opiskelijat saavat yksityiskohtaista vepsän kielen opetusta. Joskus yliopisto järjestää opetusta jopa yhdelle opiskelijalle.
Svetlana Korobeinikova, Petroskoin valtionyliopiston suomen kielen opettaja

Petroskoin valtionyliopiston suomen kielen opettajan Svetlana Korobeinikovan mukaan tänä lukuvuonna yhteensä 11 nuorta opiskelee vepsää pääaineena.

Esimerkiksi ensimmäisellä vuosikurssilla opiskelee kolme vepsän opiskelijaa ja viimeisellä vuosikurssilla kaksi. Myös kaksi vepsän kielen asiantuntijaa opiskelee nyt yliopiston maisteriohjelman mukaan ja yksi on jatko-opiskelija.

— Itse asiassa opiskelijat saavat yksityiskohtaista vepsän kielen opetusta. Joskus yliopisto järjestää opetusta jopa yhdelle opiskelijalle, Korobeinikova korostaa.

Hänen mukaansa nykyiset vepsän opiskelijat ovat kotoisin Soutjärveltä ja Petroskoista sekä myös Murmanskista, Apatiitista, Brjanskista, Volgogradista, Uralin ja Arkangelin alueilta.

Myös Leningradin alueen vepsäläiset panostavat kielen kehitykseen

Leningradin alueen Vepsäläinen kunta -kansalaisjärjestön edustaja Olga Njuman havaitsee, että Karjalan vepsäläiset ovat ylpeitä kansallisuudestaan. Myös muiden kansojen edustajat kertovat ylpeästi vepsäläisistä ystävistään ja tuttavistaan.

Leningradin alueen vepsäläiset ujostelevat vielä puhua siitä, että he ovat vepsäläisiä. Siis järjestön päätehtävänä on kehittää kansan itsetuntemusta, Njuman sanoo.

Vepsäläinen kunta aloitti toimintansa vuonna 2012, ja tuli rekisteröidyksi järjestöksi vuonna 2019.

— Vaikka järjestömme on vielä vähälukuinen, teemme kieli- ja kulttuuriprojekteja. Esimerkiksi viiden vuoden aikana olemme järjestäneet vepsän kielen kurssit Koskenalan piirin asukkaille, Njuman kertoo.

Koskenalan piirin kouluissa vepsää luetaan vain kerhoissa. Opettajat ovat kanta-asukkaita, jotka osaavat hyvin äidinkieltään.

Njumanin mukaan Leningradin alueen vepsäläiset ovat hyvin aktiivisia, vaikka tuoreiden tilastotietojen mukaan heidän lukumääränsä on yhteensä hiukan yli 950 asukasta eli noin kolme kertaa vähemmän kuin Karjalassa.

Njuman on kiitollinen Karjalan vepsän kielen asiantuntijoille siitä, että heidän ansiostaan vepsäläisillä on yhteinen kirjakieli.

— Vepsän kirjakieli auttaa hyvin kielenopetuksessa, hän sanoo.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
“Nautin täysin sydämin jokaisesta eletystä päivästä”
Sotalapsi Alevtina Ratšugina oli evakossa kolme vuotta. Palattuaan Karjalaan hänen perheensä koki nälkää. Alevtinaa ei hyväksytty kouluun, koska hän oli liian laiha ja fyysisesti heikko.
Oma Mua
Muisto Rudolf Toivosešta eläy šyväimeššäni
Tämän vuuvven 10. kevätkuuta karjalaini mieš Rudolf Toivonen ois täyttän 90 vuotta.
Karjalan Sanomat
Piiri voi houkutella uusia asukkaita
Äänisenrannan piirin tulot kasvavat vuosi vuodelta. Omakotitalojen rakentaminen voi antaa lisää vauhtia taloudelle ja uusia kehitysmahdollisuuksia.
Karjalan Sanomat
Aika on ihastella kiviä
Vojatšun taajaman asukas, geologi Jelena Kuzminyh on kerännyt Venäjän ja muiden maiden kivien ja mineraalien kokoelman, joka on esillä nyt Segežan museokeskuksessa.
Oma Mua
Priäžän kylä: roihgo karjalakse pagizijua
Priäžy on Priäžän piirin keskus, kudai vuvvennu 2008 sai kanzallizen piirin stuatusan. Sinne piädyhyy emmo voinnuh olla käymättäh kylän školah.
Karjalan Sanomat
Turistivero tuo yli 48 miljoonaa ruplaa
Nyt Karjalassa turistivero on maksettava Petroskoissa sekä muutamassa tasavallan piirissä. Verona kerätty raha menee paikallisiin budjetteihin.
Karjalan Sanomat
Uspenskin kirkon jälleenrakennus etenee
Kontupohjan kirkon hirsikehikon rakentaminen jatkuu Kirovin alueella. Valmiita osia aletaan tuoda Kontupohjaan toukokuussa.
Oma Mua
Karjalan uuttu paikannimie: Louhen kyynälet da Hiiden liha
Huškahtettihes perestroikan aijat, konzu Petroskois joga tiešuaral sai lugie laukan nimet angliekse libo kudamiltahto toizil ulgomuan kielil.
Oma Mua
Korvennetut kirjaset
Rintamalta työnnetyt kirjaset ollah šyväimellä kallehie Šuuren Isänmuallisen šovan tovellisie dokumenttija.
Karjalan Sanomat
”Haasteet edistävät kielten kehitystä”
Venäjän pienten kansojen kielten oppimismahdollisuudet ja ongelmat tulivat esille suomen kielen keskuksen uudessa verkkokeskustelussa.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana