Hiiret da viizas Kaži

Hiiret da viizas Kaži

Kiändi L'ubov' Baltazar
26.05.2023
Indien rahvahan suarnu sih näh, kui älykkähät hiiret ajettih iäre viizahan Kažin.
Kaži oli hyväs mieles, ku maltoi nenga muanittua hiirilöi. Kuva: Ksenija Baltazar
Kaži oli hyväs mieles, ku maltoi nenga muanittua hiirilöi. Kuva: Ksenija Baltazar

Erähäs suures talois eli Kaži. Sit kois oli äijy hiirdy. Kaži tabaili niidy dai sil ainos oli täyzi vačču.

Ga aigu meni, Kaži rubei vahnenemah. Silmät roittih pimiet, kynnet tylčät, elä, kui maltanet, syö, midä löydänet! Rubei Kaži smiettimäh, kui olis uvvessah piästä hyväh elokseh. Dai tuli Kažil piäh yksi viizahus.

Erähänny piän Kaži kučui kaikkii hiirilöi dai sanoi:

— Hiiryzet, kuulkua vai. Nygöi vahnate minä ellendin, min äijän olen luadinuh teile pahua, minul on huigei. Iellehpäi  tahton olla hyvä. Nygöi voitto eliä rauhas, minä teidy en enämbiä koske. Voitto juoksendella, kus tahtonetto, minuu ei pie enämbiä varata. Tahton vai yhty – ku työ kaikin minuu pidäzittö počotas. Nygöi joga huondestu dai joga ildua teil kaikil roih tulla minun pertih minuu tervehtimäh. Toine toizen peräh teil roih astuo  minun maguandusijas siiriči.

Hyvä! Hiiret oldih hyväs mieles. Nygöi Kaži ei enämbiä heidy koske! Dai tulien huondeksen kai hiiret toine toizen peräh astutah Kažis siiriči da tervehtitäh sidä. Ka, vaiku jälgimäine hiiryt azetui, Kaži tembai dai söi sen. Muut hiiret juostah edehpäi, ga ei ni nähtä, ku jälgimästy jo ei ole.

Muga joga huondestu dai joga ildua: hiiret astutah tervehtimäh Kažii, ga se vai syöy da syöy niidy yksitellen, kaksi hiirytty päiväs, yhten huondeksel, toizen illal.

Kaži oli hyväs mieles, ku maltoi nenga muanittua hiirilöi.

Ga hiiret yhtelläh tostavuttih, ellendettih sen, ku joga päiviä heijän lugu vähenöy da vähenöy. Kaksi sizärdy, Ambe da Rambe, sovittih, ku yksi heis astuu enzimäine, toine jiäy jälgimäzekse tervehtimäh Kažii. Mugai ruattih. Huondeksel Ambe enzimäzenny tervehti Kažii, vuotti kodvazen dai rubei kuččumah :

— Rambe sizär, kusbo olet?

— Täs olen, täs!  kirgui Rambe. Iče tervehti Kažii jälgimäzenny dai jäi eloh. Kaži ei ruohtinuh koskie sidä.

Nenga oli päiviä kolme. Hiiret-sizäret Ambe da Rambe ruattih, kui oli sovittu, yksi astui enzimäzenny tervehtimäh Kažii da kučui tostu, toine jäi jälgimäzekse da vastai enzimäzele hiirele.

Jo kolmandennu piän Kaži muga nälgävyi da ei voinnuh enämbiä tirpua. Se hyppäi da tahtoi tartuo Rambe-hiireh hambahil. Ga se ehti mennä peittoh loukkozeh, händäine vai viuhkahtih. Muutgi hiiret sen nähtyy juostih pagoh ken kunne maltoi, mendih peittoh da eigo enämbiä tuldu pertih Kažii tervehtimäh. Ni huondeksel, ni illal niken ei terhvehti, ei ole kedä syvvä. Ethäi rubie nälläs istumah, Kažii pidi mennä iäres pertispäi pihale piädy elättämäh. Sit päiväs algajen hiiret eletäh pihal, net enämbiä ei uskota Kažil da ainos, ku vai nähtäneh sen, juostah pagoh.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Työmatka 1900-luvulle: kolmas osa julki
Uudessa osassa journalisti ja kotiseuduntutkija Juri Šleikin kertoo 1900-luvun sekä 2000-luvun Karjalan merkkihenkilöistä ja -tapahtumista.
Kipinä
Lapšien ta nuorison talvihuvija
Karjalaisilla lapšilla ta nuorilla talvella oli kaikenmoisie kisoja pirtissä. Niistä tekstin luatijalla kerto muamoh Santra Remšujeva viime vuosišuan lopušša.
Karjalan Sanomat
Omin Silmin käynnisti uuden ohjelman
Suomenkielinen luento kielen kehityksestä avasi Tietoja talteen -ohjelman Karjalan vähemmistökielillä. Seuraava luento on karjalaksi.
Oma Mua
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Karjalan Sanomat
Fokuksessa Vienan kuolleet kylät
Paanajärven hävinneet kylät -näyttely kertoo kahdesta kansallispuiston kuolleesta kylästä ja niiden kautta Vienan Karjalan historiasta.
Kipinä
Karjalaisie valehšuarnoja
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
Oma Mua
Pitkyjärven sillan mustokse
Sillat, sillat…, pienet dai suuret, raudubetonahizet dai puuhizet, rippujat sillat, telat dai suodu myöte poikkizin lykätyt parret…
Karjalan Sanomat
Tulevat opettajat kilpailevat voitosta
Yrittäjät ja työnantajat osallistuvat mestaruuskilpailuihin. He laativat tehtäviä kilpailijoille ja toimivat tuomareina.
Oma Mua
Kalevalan muan laulut
Koštamukšešša piettih Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin Kanteletar-festivali.
Oma Mua
Arheolougii avuau histourien peittožuksii
Arheolougu on tiedomies-histouriekku, kudai kaivamizien avul sellittäy mainazien rahvahien elostu, tävvendäy histourien. Arheolougien tiijon vie sanotah “tiijokse labjanke”. Arheolougan ruavos sanelou tutkii Tatjana Vasiljeva.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana