Hiiret da viizas Kaži

Hiiret da viizas Kaži

Kiändi L'ubov' Baltazar
26.05.2023
Indien rahvahan suarnu sih näh, kui älykkähät hiiret ajettih iäre viizahan Kažin.
Kaži oli hyväs mieles, ku maltoi nenga muanittua hiirilöi. Kuva: Ksenija Baltazar
Kaži oli hyväs mieles, ku maltoi nenga muanittua hiirilöi. Kuva: Ksenija Baltazar

Erähäs suures talois eli Kaži. Sit kois oli äijy hiirdy. Kaži tabaili niidy dai sil ainos oli täyzi vačču.

Ga aigu meni, Kaži rubei vahnenemah. Silmät roittih pimiet, kynnet tylčät, elä, kui maltanet, syö, midä löydänet! Rubei Kaži smiettimäh, kui olis uvvessah piästä hyväh elokseh. Dai tuli Kažil piäh yksi viizahus.

Erähänny piän Kaži kučui kaikkii hiirilöi dai sanoi:

— Hiiryzet, kuulkua vai. Nygöi vahnate minä ellendin, min äijän olen luadinuh teile pahua, minul on huigei. Iellehpäi  tahton olla hyvä. Nygöi voitto eliä rauhas, minä teidy en enämbiä koske. Voitto juoksendella, kus tahtonetto, minuu ei pie enämbiä varata. Tahton vai yhty – ku työ kaikin minuu pidäzittö počotas. Nygöi joga huondestu dai joga ildua teil kaikil roih tulla minun pertih minuu tervehtimäh. Toine toizen peräh teil roih astuo  minun maguandusijas siiriči.

Hyvä! Hiiret oldih hyväs mieles. Nygöi Kaži ei enämbiä heidy koske! Dai tulien huondeksen kai hiiret toine toizen peräh astutah Kažis siiriči da tervehtitäh sidä. Ka, vaiku jälgimäine hiiryt azetui, Kaži tembai dai söi sen. Muut hiiret juostah edehpäi, ga ei ni nähtä, ku jälgimästy jo ei ole.

Muga joga huondestu dai joga ildua: hiiret astutah tervehtimäh Kažii, ga se vai syöy da syöy niidy yksitellen, kaksi hiirytty päiväs, yhten huondeksel, toizen illal.

Kaži oli hyväs mieles, ku maltoi nenga muanittua hiirilöi.

Ga hiiret yhtelläh tostavuttih, ellendettih sen, ku joga päiviä heijän lugu vähenöy da vähenöy. Kaksi sizärdy, Ambe da Rambe, sovittih, ku yksi heis astuu enzimäine, toine jiäy jälgimäzekse tervehtimäh Kažii. Mugai ruattih. Huondeksel Ambe enzimäzenny tervehti Kažii, vuotti kodvazen dai rubei kuččumah :

— Rambe sizär, kusbo olet?

— Täs olen, täs!  kirgui Rambe. Iče tervehti Kažii jälgimäzenny dai jäi eloh. Kaži ei ruohtinuh koskie sidä.

Nenga oli päiviä kolme. Hiiret-sizäret Ambe da Rambe ruattih, kui oli sovittu, yksi astui enzimäzenny tervehtimäh Kažii da kučui tostu, toine jäi jälgimäzekse da vastai enzimäzele hiirele.

Jo kolmandennu piän Kaži muga nälgävyi da ei voinnuh enämbiä tirpua. Se hyppäi da tahtoi tartuo Rambe-hiireh hambahil. Ga se ehti mennä peittoh loukkozeh, händäine vai viuhkahtih. Muutgi hiiret sen nähtyy juostih pagoh ken kunne maltoi, mendih peittoh da eigo enämbiä tuldu pertih Kažii tervehtimäh. Ni huondeksel, ni illal niken ei terhvehti, ei ole kedä syvvä. Ethäi rubie nälläs istumah, Kažii pidi mennä iäres pertispäi pihale piädy elättämäh. Sit päiväs algajen hiiret eletäh pihal, net enämbiä ei uskota Kažil da ainos, ku vai nähtäneh sen, juostah pagoh.


POJAVAD KIRJUTESED
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Kipinä
Mistä rautaraha voit kertuo?
Koštamukšelaini Dmitrii Ivanov harraštau numismatiikkua – hiän keryäy vanhoja rautarahoja, kumpasie iče löysi Vienan Karjalan alovehelta, šekä nykyaikasie rahoja muailman eri maista.
Karjalan Sanomat
Vuosia kielen parissa ja hyväksi
Periodika-kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja tunnetaan Karjalassa ihmisenä, joka vaalii karjalaisen kansan perinteitä, kieltä ja kulttuuria. Lapsena hän haaveili lääkärin ammatista.
Karjalan Sanomat
Karjalan järvet isolle kankaalle
Karjalan järvet -dokumentti sai ensi-iltansa Petroskoissa. Filmiä varten kuvattiin 50 järveä eri puolilla Karjalaa. Videomateriaalia kertyi yli sadan tunnin verran.
Oma Mua
Karjalan kieli elämäššä ta harraššukšissa
Vienankarjalan kielikurššilla oli pietty viimeni oppitunti. Kurššilaisilla oli tehtävä – valmistua esityš ta kertuo, mimmoni rooli on karjalan kielellä elämäššä, pereheššä, harraššukšissa ta ammatissa.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana