Hanhien määrä vähenee

Ilona Veikkolainen
20.05.2026
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat ovat sitä mieltä, että lintujen määrän vähenemiseen vaikuttaa kevätmetsästys.
On mielenkiitoista seurata hanhia. Niitä ei kuitenkaan saa lähestyä, tutkijat neuvovat. Kuva: Marija Dmitrijeva
On mielenkiitoista seurata hanhia. Niitä ei kuitenkaan saa lähestyä, tutkijat neuvovat. Kuva: Marija Dmitrijeva

Aunuksen pelloille kerääntyy päivittäin noin 40 000—50 000 hanhea. Linnut pysähtyvät niille muuttomatkallaan. Aunuksen pellot ovat yksi Pohjois-Euroopan suurimmista muuttolintujen pysähdyspaikoista.

— Aunuksen pellot ovat hanhille tärkeitä levähdyspaikkoja, joista ne löytävät tarvittavaa ravintoa muuttomatkan aikana. Karjalaiset tutkijat ovat seuranneet hanhia pelloilla yli 30 vuotta, Karjalan tutkimuskeskuksen biologian tutkimuslaitoksen johtava tutkija Aleksandr Artemjev sanoo.

Viime vuosikymmeninä hanhien määrä Aunuksen pelloilla on vähentynyt. Tutkijat ovat sitä mieltä, että lintujen määrän vähenemiseen vaikuttaa metsästys.

Monta vuotta sitten metsästys kiellettiin peltojen ympäröivillä alueilla, joiden pinta-ala oli noin 5 000 hehtaaria. Suot, joilla hanhet yöpyvät, eivät kuulu metsästyskieltoalueisiin.

— Hanhet ruokailevat etupäässä pelloilla ja yöllä he lentävät suolle tai järvelle, joilla metsästys on sallittua. Turvallisten yöpymispaikkojen määrä vähenee ja hanhet lentävät pois Aunuksen piiristä etsimään hiljaisempia paikkoja, tutkija selittää.

Hankkeen tuloksille on kysyntää perustieteessä, luonnon monimuotoisuuden suojelun toimintasuunnitelmissa ja kevätmetsästyksen suunnittelussa.
Karjalan tutkimuskeskus

Karjalaiset tutkijat ovat seuranneet hanhia Aunuksen piirissä huhtikuusta. Tänä vuonna he tutkivat hanhien yöpymispaikkoja osana uutta tutkimushanketta. Tavoitteena on tunnistaa hanhien tärkeimmät yöpymispaikat kevätmuuton aikana.

— Hanketta toteutetaan Venäjän tiedesäätiön tuella. Sen tuloksille on kysyntää perustieteessä, luonnon monimuotoisuuden suojelun toimintasuunnitelmissa ja kevätmetsästyksen suunnittelussa, sanotaan Karjalan tutkimuskeskuksen tiedotteessa.

Tutkijat kehittävät innovatiivisia menetelmiä, joiden avulla voi seurata ja arvioida soita ja niiden lähellä olevia alueita. Tavoitteena on tunnistaa suot, jotka toimivat hanhien yöpymispaikkoina.

Metsästystä on säänneltävä tiukasti. Se pitää kieltää lintujen ruokailu- ja yöpymispaikoilla.
Aleksandr Artemjev, Biologian tutkimuslaitoksen johtava tutkija

Hankkeessa suunnitellaan kokeilua, jossa kevätmetsästys lintujen yöpymispaikoilla kielletään. Lisäksi tutkitaan tämän kiellon vaikutuksia.

— Maanvuokraajat ja metsästyksen sääntelystä vastaavat viranomaiset ovat suostuneet osallistumaan kokeiluun, sanotaan Karjalan tutkimuskeskuksen tiedotteessa.

— Metsästystä on säänneltävä tiukasti. Se pitää kieltää lintujen ruokailu- ja yöpymispaikoilla, että ne tuntevat olonsa turvalliseksi, Artemjev sanoo.

— Viime vuonna Aunuksen metsästysseuran johtaja Sergei Titov kielsi metsästyksen osalla soista. Lintujen määrä kasvoi, tutkija lisää.

Hankkeen tulokset annetaan Karjalan luonnonvarain- ja ympäristöministeriölle.

Tänä vuonna Karjalaisten tutkijoiden suosituksen mukaan vesilintujen kevätmetsästyskausi oli lykätty. Eteläisissä piireissä metsästys oli sallittu 6.—15. toukokuuta.

— Metsästyskausi lykättiin harvinaisten taigametsähanhien suojelemiseksi. Lintu on sekä Karjalan että Venäjän uhanalaisten eläinten ja kasvien luettelossa. Taigametsähanhet ensimmäisinä lentävät Aunuksen pelloille ja 6. toukokuuta ne lentävät pois Aunuksen piiristä, sanotaan tiedotteessa.

On mielenkiitoista seurata hanhia. Niitä ei kuitenkaan saa lähestyä.
Sergei Simonov, Biologian tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija

Hanhet kärsivät myös ihmisistä, jotka käyvät pelloilla katsomassa niitä.

— Ihmiset kävelevät pelloilla ja häiritsevät hanhia. Linnut lentävät pois metsästyskieltoalueelta ja ne voivat joutua metsästyksen uhreiksi, Karjalan tutkimuskeskuksen biologian tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Sergei Simonov sanoo.

— On mielenkiitoista seurata hanhia. Niitä ei kuitenkaan saa lähestyä, hän lisää.

Tutkijoiden mukaan hanhia on paljon Riipuskalassa, Aleksalassa ja Alavoisessa. Tien varrelta voi nähdä niitä hyvin.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Runot ollah karjalazien rikkahus
Jo kuuzi vuottu Karjalas pietäh uuttu pruazniekkua – karjalazien runoloin päiviä.
Karjalan Sanomat
Kansallispuku sai oman juhlapäivänsä
Karjalan tasavallassa järjestettiin ensimmäistä kertaa Kansallispukujen tuuletuspäivä.
Karjalan Sanomat
Nuoret motivoivat nuoria matkailemaan
Lasten matkailuneuvosto on aloittanut toimintansa Karjalassa. Sen jäsenet ovat lapsille ja nuorille interaktiivisia kierroksia kehittäviä yläkoululaisia.
Oma Mua
Voinan lapsii meijän keskes
Vieljärven kyläs on kymmenikkö hengie, piäl kaheksa-da yheksäkymmenvuodehistu, ken hyvin mustetah voinan lapsusaigua da maltetah sidä sanella.
Kipinä
Omii tundoloi da nägemysty pidäy kehittiä
Kipinä-žurnualu täyttäy 40 vuottu. Kipinäläzet-rubriekku sanelou teile žurnualan toimittajis karjalan-, vepsän- da suomenkielizis noumerois. Täl kerdua paginkanzannu on taidotoimittai Ol’ga Demidova.
Oma Mua
Midä minä tahtoin sanuo?
Tämän olen kuulluh joga kerdua, konzu vastavuin Vladimir Jegorovič Brendojevan kel. Se, midä tahtoin sanuo, kesti vähimittäh čuasun verran.
Karjalan Sanomat
Kellonsoittoa elvytetään Karjalassa
Petroskoilainen Elina Oštšepkova kiinnostui kellonsoitosta muutama vuosi sitten. Hän opiskeli kellonsoittajaksi ja opetti kellonsoittoa Petroskoin hiippakunnassa.
Karjalan Sanomat
Kalitka toi animaatioita läheltä ja kaukaa
Ensimmäinen Kalitka-animaatiofestivaali kokosi yhteen animaation harrastajia Venäjältä ja ulkomailta.
Kodima
Индийское кино в вепсском краю
Индийцы со знаменитыми фамилиями Капур, Кумар и Хуссейн приехали в вепсский край, чтобы снять кинотрилогию «Дхааян». Её переведут на несколько языков и нынешней осенью покажут миллионам зрителей в разных странах.
Oma Mua
Uuttu paikannimie: kummua sanot – nagra et
Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien edustajien istundos uuzis paikannimilöis, kudamis käytetäh meijän kielii, saneli Jekaterina Zaharova, paikannimilöin tutkii.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana