Haikol’an kyläštä kertou uuši audio-ohjelma

Haikol’an kyläštä kertou uuši audio-ohjelma

Uljana Tikkanen
18.08.2023
Kalevalan piirissä Haikol’an kyläššä voipi kuunnella šielä elännyijen karjalaisien pakinoja ta folklorie šekä kaččuo piirroš- ta dokumenttifilmijä.
Terminalija on kylän eri ošissa. 0+ Kuva: Nähä Haikol’an ta … -VK-šivu
Terminalija on kylän eri ošissa. 0+ Kuva: Nähä Haikol’an ta … -VK-šivu

Kalevalan piirissä Haikol’an kyläššä voipi kuunnella šielä elännyijen karjalaisien pakinoja ta folklorie šekä kaččuo piirroš- ta dokumenttifilmijä. Uuteh audio- ta video-ohjelmah voipi tutuštuo Omamualaisien polkuo myöten -opašretken aikana.

Ortjo Stepanovin fondi lopetti Muamonkielen musiikki -projektin toteuttamisen enšimmäisen ošan. Šen rajoissa valmissettih piirroš- ta dokumenttifilmijä, kumpasien pohjana on Haikol’ašša nauhotettuja kertomukšie, muisselmie, lauluja, viršie ta šuarnoja. Kuvittaja Nikita Ribin valmisti piirrokšie filmijä varoin. Niijen peruštana ollah Ortjo Stepanovin fondissa šäilynyöt valokuvat. 

— Piirrošfilmien pohjakši on otettu šemmoset arhiivašša šäilynyöt iänetykšet, kuin Kokko lenti -laulu (Stepanida Kuz’mina), Tuuvitušlaulu (Joukki Stepanova), Kun Paruo kos’s’ottih ta Okahvien špouvanta (Anni Stepanova) ta toiset. Toisena ruatona oli valita iäninauhotukšie, kumpasissa Haikol’an eläjät kerrotah karjalakši kylän tahi šuvun istorijašta tahi esitetäh folklorie,  kertou Ortjo Stepanovin fondin johtaja Miihkali Stepanov.

— Kaikki materialit oli pantu audio- ta videoterminaliloih, kumpaset ollah ašennettu niissä paikoissa, missä iänetykšeh nauhotetun materialin esittäjä eli. Konša kuuntelet niitä šyntyy tunneh, jotta hyö ollah elošša ta iče kerrotah šiula starinoja tahi lauletah viršijä .

Kaikki materialit oli pantu audio- ta videoterminaliloih, kumpaset ollah ašennettu niissä paikoissa, missä iänetykšeh nauhotetun materialin esittäjä eli.
Miihkali Stepanov, Ortjo Stepanovin fondin johtaja

Videoterminaliloissa voipi kaččuo dokumenttifilmijä, kumpasissa oli kuvattu iče Ortjo Stepanov. Kirjailija kertou kotimuan istorijašta ta omašta kirjailijaruavošta, šanelou omie ajatukšie karjalan kieleštä ta karjalaisien elämäštä. 

— Še oli projektin enšimmäini oša. Toisešša ošašša myö valmissamma terminaliloissa olijien materialien kiännökšet. Täššä ruavošša meitä oikein autto tietomieš Aleksandra Stepanovna Stepanova. Hiän valmistau vaikeijen folklorimaterialien kiännökšie niin, jotta ne oltais šelvinä kaikilla ihmisillä. Monie iänetykšie hiän iče nauhotti vuosie takaperin, konša kävi tutkimušmatoilla Haikol’ah. Niise on Markku Niemisen luatimie nauhotukšie ta meijän omat. Toiset šäilytäh Ortjo Stepanovin fondin arhiivašša ta toiset Kielen, kirjallisuon ta istrorijan instituutin tietoarhiivašša, lisäsi Miihkali. 

Jotta kaikki audio- ta videoterminalit toimittais hyvin pitäy lisätä šähköenergijua. Tätä kyšymyštä ratkaissah projektin loppuh šuaten. Niise laittehien viereh ašennetah skammit.

Šen lisäkši projektin rajoissa valmissettih poštikorttija, kumpasih on painettu šanat ta šanaliitot karjalakši. Šemmoni kortti tulou hyväkši muistolahjakši kylän vierahilla. Projektin toisen ošan tulokšet esitetäh šyyškuun alušša Haikol’ašša.

Muamonkielen musiikki -projektie toteuvutah tänä vuotena Karjalan tašavallan piämiehen granttien fondin kannatukšella. Šen johtajana on Artjom Stepanov.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Talous toipumassa kriisistä
Tammi–syyskuussa 2023 Karjalan talouden pääalojen tuotantoindeksi saavutti melkein viimevuotisen tason. Asukkaiden reaalipalkka kasvoi yli kuusi prosenttia ja vähittäiskaupan liikevaihto noin kahdeksan prosenttia.
Kodima
Modkuviden peitjüvä
Šoutjärven muzei tarjoičeb kacta vepsläižiden modkuvid.
Karjalan Sanomat
Sortavala inspiraation lähteenä
Valokuvataiteilija Julia Abzaltdinova vietti viikon taiteilijaresidenssissä Sortavalassa. Hän valokuvasi vanhoja rakennuksia ja generoi kuvia tekoälyllä.
Oma Mua
Karjalaisella naisella on kaunis šielu
Ol’ga Karhunen opaštu kunnivoittamah ta rakaštamah elämyä, omie heimolaisie, tuttavie ta tuntomattomie ihmisie. Hiän opašti šiih omie lapšieki.
Kipinä
Lapsi kätkyös maguau
Ennevahnas kodilois riputettih kätkyt, kus liikutettih piendy lastu. Ei olluh aigua lastu yskäs kannella. Karjalas oli eriluaduzii kätkylö – hiihnukätkyt da lattiikätkyt.
Oma Mua
Teatterissa lapšet šäilytetäh muamonkieltä
Esitykšie karjalan kielellä näytettih Petroskoissa. Karjalaini šuarna -teatterikilpailuh ošallistu 21 ryhmyä.
Karjalan Sanomat
Visakoivuja kasvamaan vuokrametsiin
Viranomaiset, tutkijat ja metsänvuokraajat pyrkivät lisäämään visakoivun määrää, koska se on tällä hetkellä Karjalassa uhanalainen laji.
Oma Mua
Šl’op ta Ščolk
Starina šiitä, kuin Ks’uša tyttö loukkasi kakši kirjainta, eikä voinun lukie ilman niitä yhtänä starinua. Tyttö piätti löytyä ne ta tulla kaikkien kirjaimien yštäväkši.
Oma Mua
Runolois – romuanassah: Eino Karhun 100-vuozipäiväkse
Tänävuon 27. kylmykuudu täydyy 100 vuottu tundietun kriitiekan, kiändäjän, Karjalan kirjalližuon tutkijan Eino Karhun roindas.
Karjalan Sanomat
Eino Karhu: kirjallisuuden Michelangelo
27. marraskuuta on tullut kuuluneeksi 100 vuotta inkeriläisen kirjallisuudentutkijan ja kääntäjän syntymästä.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana