“EtnoPro” toi uušie tapuamisie, vaikutelmie ta projektija

“EtnoPro” toi uušie tapuamisie, vaikutelmie ta projektija

Irina Zaitseva
16.08.2023
Elokuun 7.–10. päivinä Petroskoin eri tiloissa piettih EtnoPro-nuorisoissuntuo.
Nuorisoissuntoh ošallistu yli 40 ihmistä Karjalan eri piirilöistä. 18+ Kuva: Irina Zaitseva
Nuorisoissuntoh ošallistu yli 40 ihmistä Karjalan eri piirilöistä. 18+ Kuva: Irina Zaitseva

Elokuun 7.–10. päivinä Petroskoin eri tiloissa piettih EtnoPro-nuorisoissuntuo. 

Issunnon piätarkotukšena oli vetyä aktiivista nuorisuo tašavallan kantakanšojen etnokulttuurikehitykšen kyšymykšien ratkaisomiseh. 

Nelläpäiväni tapahtuma keräsi yli 40 ošallistujua Karjalan eri piirilöistä. 

Issunnon enšimmäisenä päivänä nuoret kerrottih ičeštä ta tutuššuttih juohattajih. Ošallistujien kešen oli ylioppilahie, kulttuuri- ta opaššušalan ruatajie, käsityöläisie. 

– Koululaisena kävin Kiži-šuarella ta kiinnoššuin karjalaisešta etnografijašta. Ruan Karhumäjen piirimusejošša ta vaštuan etnografisešta ošaštošta. Milma innoššuttau karjalalaisen kulttuurin ta perintehien moninaisuš, elämän ritualipuolien ta kielen eistämini, šano Jevgenija F’odorova. 

Projektin pohjana pitäy olla teijän omat arvot. Juuri šen anšijošta projekti on ainutluatuni.
Marina Jevgrafova

Tänä vuotena EtnoPRO-issunnon juohattajina oltih Venäjän kanšallisen dramateaterin projektitoimiston johtaja Anna Tomčik, Mel’nitsa-šiätijön johtaja Jekaterina Jefremova ta ECHO-liiton johtaja Svetlana Kol’čurina. Hyö opaššettih nuorie valmistamah projektija. 

Issunnon ošallistujat tavattih mukavien ihmisien kera, ket kehitetäh kanšallista kulttuurie. Heijän kešen oli tverinkarjalaini Marina Jevgrafova. Hiän kerto Čaškovo-kylän Karjalan koin istorijašta ta nykytoiminnašta. 

– Projektin pohjana pitäy olla teijän omat arvot. Juuri šen anšijošta projekti on ainutluatuni, on varma Marina Jevgrafova.

V Karelii jest’ (Karjalašša on kaikkie) -restoranin johtaja Ol’ga Belonogova esitti Karjalan gastronomista kulttuurie, kerto oman ravintolan tehtävistä ta kehitykšeštä. 

– Tuottehen pitäy olla nykytärkie ta muotikaš. Yrittäjällä pitäy olla resurssit. Meijän tärkeinä resurssiloina on intelektualliset ta tiijolliset kyvyt. Šuamma tietoja tutkimušmatoista ta kerromma juttuja omilla kävijillä. Tuottehen pitäy olla luavullini ta kaunehešti esitetty. Meijän joka ruokalaji  on nähtävyš. Esimerkiksi, ruokalistalla on Enšimmäini runo -ruoka. Šiinä käytämmä šoršan lihua, munua, kreikkalaista jogurttie ta katajanmarjamajonesie. Näin viittuamma “Kalevalan” enšimmäiseh runoh muailman šynnyštä, šelitti Ol’ga Belonogova.

Yrittäjällä pitäy olla resurssit. Meijän tärkeinä resurssiloina on intelektualliset ta tiijolliset kyvyt.
Ol’ga Belonogova

Issunnon aikana ošallistujat käytih mukavissa luvennoissa, väittelyissä,  harjotukšissa ta muasteri-oppiloissa, keškuššeltih šamanmielisien kera, matkuššettih kauneheh Kinnermän kyläh, ošallissuttih “Karjalaiseh kruukah”  ta juohatajien joholla mietittih omie projektija. Lopulta kymmenen joukkuo valmisti projekti-idejoja eri aloilla: nuorisotoiminta, koulujen etnoteatterit, kanšalliset ruuvvat, vuatteijen luatimini, käsityöammattien kehityš, musiikki, Karjalan istorija, ruato lapšien kera.

– Meijän Eto vkusno -projektin rajoissa haluosima eistyä nuorison kešen karjalaiseh ruokah peruštujua tervehellistä šyöntyä. Projektih kuuluu kakši tapahtumua. Enšin piemmä kakšinetälistä leirie, missä on muasteri-oppija, ekskursijoja, neuvotteluja, tapuamisie, matkoja, maissanta, reseptien luatimini, festivali.  Leirin jälkeh ehottaisima ošallistujilla kakšinetälisen kuot’t’elukšen, min aikana nuoret ruvetah laittua tervehellistä kanšallista ruokua koissa, työntämäh valokuvie sosialiverkkoloih ta juttelomah, šelitti issunnon ošallistuja Jekaterina Kurikka.

Issunnon lopušša nuorilla vietettih tapuamini Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerin Sergei Kisel’ovin kera. Ministeri yllytti nuorisuo ruatamah piirilöissä ta peruštua paikallisie kanšalaisjärještöjä. Kaikki ošallistujat šuatih tovissukšet.

Issunnon viimeistä päivyä kaunisti Skylark-folkryhmä. Artistat esitettih eläväisie karjalaisie lauluja ta pyöritettih kaikkie karjalaisešša kruukašša.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Talous toipumassa kriisistä
Tammi–syyskuussa 2023 Karjalan talouden pääalojen tuotantoindeksi saavutti melkein viimevuotisen tason. Asukkaiden reaalipalkka kasvoi yli kuusi prosenttia ja vähittäiskaupan liikevaihto noin kahdeksan prosenttia.
Kodima
Modkuviden peitjüvä
Šoutjärven muzei tarjoičeb kacta vepsläižiden modkuvid.
Karjalan Sanomat
Sortavala inspiraation lähteenä
Valokuvataiteilija Julia Abzaltdinova vietti viikon taiteilijaresidenssissä Sortavalassa. Hän valokuvasi vanhoja rakennuksia ja generoi kuvia tekoälyllä.
Oma Mua
Karjalaisella naisella on kaunis šielu
Ol’ga Karhunen opaštu kunnivoittamah ta rakaštamah elämyä, omie heimolaisie, tuttavie ta tuntomattomie ihmisie. Hiän opašti šiih omie lapšieki.
Kipinä
Lapsi kätkyös maguau
Ennevahnas kodilois riputettih kätkyt, kus liikutettih piendy lastu. Ei olluh aigua lastu yskäs kannella. Karjalas oli eriluaduzii kätkylö – hiihnukätkyt da lattiikätkyt.
Oma Mua
Teatterissa lapšet šäilytetäh muamonkieltä
Esitykšie karjalan kielellä näytettih Petroskoissa. Karjalaini šuarna -teatterikilpailuh ošallistu 21 ryhmyä.
Karjalan Sanomat
Visakoivuja kasvamaan vuokrametsiin
Viranomaiset, tutkijat ja metsänvuokraajat pyrkivät lisäämään visakoivun määrää, koska se on tällä hetkellä Karjalassa uhanalainen laji.
Oma Mua
Šl’op ta Ščolk
Starina šiitä, kuin Ks’uša tyttö loukkasi kakši kirjainta, eikä voinun lukie ilman niitä yhtänä starinua. Tyttö piätti löytyä ne ta tulla kaikkien kirjaimien yštäväkši.
Oma Mua
Runolois – romuanassah: Eino Karhun 100-vuozipäiväkse
Tänävuon 27. kylmykuudu täydyy 100 vuottu tundietun kriitiekan, kiändäjän, Karjalan kirjalližuon tutkijan Eino Karhun roindas.
Karjalan Sanomat
Eino Karhu: kirjallisuuden Michelangelo
27. marraskuuta on tullut kuuluneeksi 100 vuotta inkeriläisen kirjallisuudentutkijan ja kääntäjän syntymästä.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana