“EtnoPro” toi uušie tapuamisie, vaikutelmie ta projektija

“EtnoPro” toi uušie tapuamisie, vaikutelmie ta projektija

Irina Zaitseva
16.08.2023
Elokuun 7.–10. päivinä Petroskoin eri tiloissa piettih EtnoPro-nuorisoissuntuo.
Nuorisoissuntoh ošallistu yli 40 ihmistä Karjalan eri piirilöistä. 18+ Kuva: Irina Zaitseva
Nuorisoissuntoh ošallistu yli 40 ihmistä Karjalan eri piirilöistä. 18+ Kuva: Irina Zaitseva

Elokuun 7.–10. päivinä Petroskoin eri tiloissa piettih EtnoPro-nuorisoissuntuo. 

Issunnon piätarkotukšena oli vetyä aktiivista nuorisuo tašavallan kantakanšojen etnokulttuurikehitykšen kyšymykšien ratkaisomiseh. 

Nelläpäiväni tapahtuma keräsi yli 40 ošallistujua Karjalan eri piirilöistä. 

Issunnon enšimmäisenä päivänä nuoret kerrottih ičeštä ta tutuššuttih juohattajih. Ošallistujien kešen oli ylioppilahie, kulttuuri- ta opaššušalan ruatajie, käsityöläisie. 

– Koululaisena kävin Kiži-šuarella ta kiinnoššuin karjalaisešta etnografijašta. Ruan Karhumäjen piirimusejošša ta vaštuan etnografisešta ošaštošta. Milma innoššuttau karjalalaisen kulttuurin ta perintehien moninaisuš, elämän ritualipuolien ta kielen eistämini, šano Jevgenija F’odorova. 

Projektin pohjana pitäy olla teijän omat arvot. Juuri šen anšijošta projekti on ainutluatuni.
Marina Jevgrafova

Tänä vuotena EtnoPRO-issunnon juohattajina oltih Venäjän kanšallisen dramateaterin projektitoimiston johtaja Anna Tomčik, Mel’nitsa-šiätijön johtaja Jekaterina Jefremova ta ECHO-liiton johtaja Svetlana Kol’čurina. Hyö opaššettih nuorie valmistamah projektija. 

Issunnon ošallistujat tavattih mukavien ihmisien kera, ket kehitetäh kanšallista kulttuurie. Heijän kešen oli tverinkarjalaini Marina Jevgrafova. Hiän kerto Čaškovo-kylän Karjalan koin istorijašta ta nykytoiminnašta. 

– Projektin pohjana pitäy olla teijän omat arvot. Juuri šen anšijošta projekti on ainutluatuni, on varma Marina Jevgrafova.

V Karelii jest’ (Karjalašša on kaikkie) -restoranin johtaja Ol’ga Belonogova esitti Karjalan gastronomista kulttuurie, kerto oman ravintolan tehtävistä ta kehitykšeštä. 

– Tuottehen pitäy olla nykytärkie ta muotikaš. Yrittäjällä pitäy olla resurssit. Meijän tärkeinä resurssiloina on intelektualliset ta tiijolliset kyvyt. Šuamma tietoja tutkimušmatoista ta kerromma juttuja omilla kävijillä. Tuottehen pitäy olla luavullini ta kaunehešti esitetty. Meijän joka ruokalaji  on nähtävyš. Esimerkiksi, ruokalistalla on Enšimmäini runo -ruoka. Šiinä käytämmä šoršan lihua, munua, kreikkalaista jogurttie ta katajanmarjamajonesie. Näin viittuamma “Kalevalan” enšimmäiseh runoh muailman šynnyštä, šelitti Ol’ga Belonogova.

Yrittäjällä pitäy olla resurssit. Meijän tärkeinä resurssiloina on intelektualliset ta tiijolliset kyvyt.
Ol’ga Belonogova

Issunnon aikana ošallistujat käytih mukavissa luvennoissa, väittelyissä,  harjotukšissa ta muasteri-oppiloissa, keškuššeltih šamanmielisien kera, matkuššettih kauneheh Kinnermän kyläh, ošallissuttih “Karjalaiseh kruukah”  ta juohatajien joholla mietittih omie projektija. Lopulta kymmenen joukkuo valmisti projekti-idejoja eri aloilla: nuorisotoiminta, koulujen etnoteatterit, kanšalliset ruuvvat, vuatteijen luatimini, käsityöammattien kehityš, musiikki, Karjalan istorija, ruato lapšien kera.

– Meijän Eto vkusno -projektin rajoissa haluosima eistyä nuorison kešen karjalaiseh ruokah peruštujua tervehellistä šyöntyä. Projektih kuuluu kakši tapahtumua. Enšin piemmä kakšinetälistä leirie, missä on muasteri-oppija, ekskursijoja, neuvotteluja, tapuamisie, matkoja, maissanta, reseptien luatimini, festivali.  Leirin jälkeh ehottaisima ošallistujilla kakšinetälisen kuot’t’elukšen, min aikana nuoret ruvetah laittua tervehellistä kanšallista ruokua koissa, työntämäh valokuvie sosialiverkkoloih ta juttelomah, šelitti issunnon ošallistuja Jekaterina Kurikka.

Issunnon lopušša nuorilla vietettih tapuamini Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerin Sergei Kisel’ovin kera. Ministeri yllytti nuorisuo ruatamah piirilöissä ta peruštua paikallisie kanšalaisjärještöjä. Kaikki ošallistujat šuatih tovissukšet.

Issunnon viimeistä päivyä kaunisti Skylark-folkryhmä. Artistat esitettih eläväisie karjalaisie lauluja ta pyöritettih kaikkie karjalaisešša kruukašša.


POJAVAD KIRJUTESED
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Kipinä
Mistä rautaraha voit kertuo?
Koštamukšelaini Dmitrii Ivanov harraštau numismatiikkua – hiän keryäy vanhoja rautarahoja, kumpasie iče löysi Vienan Karjalan alovehelta, šekä nykyaikasie rahoja muailman eri maista.
Karjalan Sanomat
Vuosia kielen parissa ja hyväksi
Periodika-kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja tunnetaan Karjalassa ihmisenä, joka vaalii karjalaisen kansan perinteitä, kieltä ja kulttuuria. Lapsena hän haaveili lääkärin ammatista.
Karjalan Sanomat
Karjalan järvet isolle kankaalle
Karjalan järvet -dokumentti sai ensi-iltansa Petroskoissa. Filmiä varten kuvattiin 50 järveä eri puolilla Karjalaa. Videomateriaalia kertyi yli sadan tunnin verran.
Oma Mua
Karjalan kieli elämäššä ta harraššukšissa
Vienankarjalan kielikurššilla oli pietty viimeni oppitunti. Kurššilaisilla oli tehtävä – valmistua esityš ta kertuo, mimmoni rooli on karjalan kielellä elämäššä, pereheššä, harraššukšissa ta ammatissa.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana