Eliä vahnembien käskylöi myöte
Barmina Nina Petrovna on rodivunnuh karjalazeh pereheh Kuikan kyläh. Kuikas da Il’l’alas eli hänen tuatan da muaman rodn’ukundu. Konzu Ninal oli kaksi vuottu, pereh muutti Vieljärveh, nostettih kodi mägyričäle Jänöiselgy-kohtale.
Mironan Pešan da Annin perehes Nina on vahnin lapsi, hänen jälles ollah kaksi vellie da yksi sizär. Nina opastui suomen da ven’an kielen da literatuuran opastajakse Petroskoin valdivonyliopiston suomelas-ugrilazel ozastol. Karjalan kieldy häi rubei opastamah Nuožarven školas vuvvennu 1989, konzu moine opastus zavodittih, opasti läs kolmiekymmendy vuottu. Da vuozinnu 2006-2015 Nina pidi karjalan kielen urokkoi vie Priäžän skolasgi. Ruveta karjalan mkielen opastajakse ei olluh jygei, tiel oli vaiku opastuskniigoin hädä.
– Buabanke eläjes ven’an kieldy en maltanuh školassah, enzimäzet kaksi vuottu školas oldih ylen jygiet. Hyvä, ku opastai oli karjalaine, meidy oli joukko moizii lapsii. Häi keräi meidy erikseh da opasti ellendämäh, sanommo, matematiekkua, mustelou Nina Petrovna.
Nuožarves Nina perehtyi da jäi sinne elämäh. Nygöi iče eläy Vieljärvel, kodoilas, ga Nuožarveh puaksuh kävyy, sie on oma fatieru.
– Konzu Vieljärveh lähten, Nuožarves kyzytäh: “Kunnebo lähtet?”, vastuan: “Kodih!”, konzu Nuožarveh lähten, Vieljärves kyzytäh: “Kunnebo lähtet?”, vastuan: “Kodih!”. Nuožarves paras igä oli, sie yhtyin Karjalan Rahvahan Liiton alaozaston ruadoh.
Läs kymmendy vuottu Nina Petrovna on deputuatannu Nuožarves. Kaikkienke, ket hos vähäzen maltetah kieldy, Nina vältämätä pagizou karjalakse, häi on varmu – anna hos vastata ei malteta, ga juohatetah paginua.
– Nina Petrovna on Nuožarven kyläkunnan Nevvoston predseduatel’u. Vuvvennu 2017 häi sai Priäžän piirin Vuvven ristikanzu -arvonimen. Häi kehittäy täytty vägie karjalastu kul’tuurua, yhtyy kylän eri pidoloih, pajattau “Koivuzes”. Mulloi häi pidi täs karjalan kielen kursoi. Nygöi, tiettäväine, Vieljärves ruadajes da eläjes häi vähembän aigua on Nuožarves, ga meijän ruadolois da pidolois nikonzu ei kieldävy. Kylän rahvahan puoles hyvittelen Nina Petrovnua Vuozipäivänke da toivotan kaikkie hyviä, sanou Nuožarven kyläkunnan piälikkö L’ubov’ Ponomar’ova.
Perehen lämmän pidäi
– Muaman lähtiettyy Nina on meijän perehes vahnin, koin emändy. Ninan vuoh taloin päčči on lämmin, ikkinois tuli palau. Kezäl pellot on istutettu da piendaret niitetty, sanou Valentina-sizär toivottajes sizärele tervehytty da vägie pidiä kunnos kodoilua.
Kyläs eläjes ruadajal ristikanzal ruaduo täydyy. Nina Petrovna suvaiččou peldoruadoloi, talvel on aigua lugie da käveltä pihal keppilöinke, mielihyväl matkustelou omua muadu myöte da ulgomuale.
– Muaman kois elän, ga on ylen äijy ruaduo kois ymbäri. Enimäl aigua olen yksinäh, kezäl vellet da sizär tullah abuh. Buabo, muamo da tuatto ainos sanottih, ku pidäy ruadua. Muamo toiči čakkai: “Vot minä kuolen, ga kartohkoi muah etto pane.” Myö nygöi kolme kerdua vähembi heidy ruammo. Yksikai toivotammo heijän käskilöi myöte eliä. Hyö ylen ruadajat oldih, meijän died’oi maltoi luadie viršilöi, regyzii, adroi, salvoi kodiloi, ylen nerokas oli, školah käymätöi. Vie buaban Mironan Nastin nevvo ijäkse piäs on: “Mieroh lähtijes olgua ristikanzannu”, opasti, ku emmo menis hyväkse nikonzu, sanou Nina.
Ku kieli kuulus hätkembän
Nina Petrovnua nygöi sanotah Karjalan Kielen Koin emändäkse. Emändän hommih kuuluu kaikkie: vastata gostii, pidiä ekskursieloi turistoile, pestä lattieloi, avvuttua ruadodovariššoi da lämmittiä päččii. Virrallizesti Karjalan Kielen Kois Nina Barmina on karjalan kielen opastai. Tänäpäi hänel on nelli opastujien joukkuo. Zooman kauti Nina pidäy kursoi Suomen karjalazile, suomelastu opastujua on kaksi joukkuo, yhtet zavoditah, toizet jatketah. Karjalan Kielen Kois kieldy opastutah N’apukat-kielipezän lapsienkazvattajat da erikseh lapset, kudamat loppiettih kelipezän da nygöi opastutah školas, heijänke yhtes opastutahgi kielipezän vahnembat lapset.
– Pidäy suaja enämbiä rahvastu, eččie, kuduat rahvas vie tahtottas opastuo, ei vaiku Vieljärves, ga muijal. Zooman kauti voibi vediä kursoi, i munuu jo kyzytäh pidiä kursoi Sordavalas eläjät karjalazet, Pitkäsrannas sežo ei ole opastajua. Minä duumaicen, kui voibi luadie kursat, ku eri kolkis opastuttas. Pidäy kehittiä loittuopäi opastundua Karjalan Kielen Koin kauti, sanou Nina.
