Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah

Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah

Tatjana Berdaševa
18.11.2022
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
1.	Kalenterin kuvittaja Al’ona Tsvetkova kiinnoštuu luonnošta, halteista ta mifologijašta. 12+ Kuva: Al’ona Tsvetkovan arhiiva
1. Kalenterin kuvittaja Al’ona Tsvetkova kiinnoštuu luonnošta, halteista ta mifologijašta. 12+ Kuva: Al’ona Tsvetkovan arhiiva

Vuuvven 2023 kalenterin nimi on “Meččolan mifologija”.

Karjalaisien mifologija on rikaš kekšityistä olennoista, kumpaset vaššatah eri ilmijöistä ta tiloista. Rahvaš ušottih, jotta mečäššä eli eri halteita. Piähaltiet Hiisi ta Tapio vaššattih mečäštä. Jokahisellä oli oma rahvaš ta oma omissuš. 

Kalenteri esittäy hyvän ta valosan mečän kuvua, missä harvinaisilla kašviloilla, eläimillä ta lintuloilla on oikein mukavua. Heijän rinnalla starinamaisešša Meččola (Tapiola) -mečäššä eletäh haltiet, kultasen Tapio-kuninkahan apulaiset: hänen naini Mielikki, poika Pellervo – meččänurmikkojen šuojelija, tytär Annikki – šoijen emäntä, paimentyttö Tellervo ta muut puijen ta eläimien šuojelijat. 

Kanšantiijot meččähalteista on šäilytty tutkijien kirjutukšien ta Kalevala-eepossan anšijošta. Kanšan muisošša aikoinah elänyöt kuvat nykyjäh on melkein unohettu: näin vähitellen häviey koko rahvahan kulttuuri. Meijän tehtävänä on ajanmukaistua vanhoja tietoja.

Vuuvvekši 2023 julkaistava kalenteri yhistäy kolme aspektie. Meččähalteijen lisäkši popularisoimma Karjalan harvinaisie eläimie ta kašvija.
Tatjana Berdaševa, idejan luatija, projektin kurattori

Vuuvvekši 2023 julkaistava kalenteri yhistäy kolme aspektie. Meččähalteijen lisäkši popularisoimma Karjalan harvinaisie eläimie ta kašvija. Jokahisella šivulla on eläimie, lintuja, kašvija ta jäkälie. Haluomma kiinnittyä huomijuo luonnonšuojeluh ta ekologijah. 

Kolmaš aspekti koškou Kalevala-eepossan luatimisen istorijua runojen keryämiseštä alkuan.

Kalenterin ainehisto antau luajašti popularisoija Karjalan perintyö: luonnon rikkahukšie, kanšallisie runoja ta Kalevala-eepossua, kummaista tunnetah ta tykätäh ei ainuoštah Karjalašša, vain šen ulkopuolellaki. Kalenterin kuvitukšet ta šelityštekstit autetah “Kalevalan” lukijie paremmin tuntie henkilöjä – mečänhalteita, kumpasie ennein hyö višših ei huomattu. Voit olla kennih enši kertua tutuštuu miiffiseh Meččolah. Šamoin painoš antau kertuo Karjalašta, runokylien muašta.

Kalenteri kiinnoštau luajua yleisyö šeka spesialistija. Painokšešša on kakšikielisie lisäykšie, mi antau eistyä karjalan kieltä tašavallašša ta šen ulkopuolella.

Miiffisien meččähalteijen miellyttävät kuvat ta yštävällini ilmapiiri houkutellah lapšie ta perehie. Tänä vuotena halusima luatie kalenterin koko perehellä. Lapšet ta vanhemmat voijah lukie šitä yheššä ta paissa šen teemoista. Toivottavašti opaštajat niise ruvetah käyttämäh kalenterie tuntiloilla. Kalenteri kiinittäy huomijuo luontoh, ekologijah ta karjalaiseh perintöh.

Jokahisella šivulla on oma laji: eläimie, lintuja, kašvija ta jäkälie. Haluomma koroštua luonnonšuojelun ta ekologijan aiheita.
Tatjana Berdaševa, idejan luatija, projektin kurattori

Kalenteri on korissettu kirjakuvitukšen tyylissä. Halliččijat värit ollah keltani ta vihrie. Lämmin väriašteikko kuvaštau šuuren hyvän mečän ta šen isännän Tapion kuvua. Kuvitukšissa on harvinaisie eläimie, lintuja ta kašvija, kumpaset šäilytäh Karjalašša ta kuulutah “Ruškieh kirjah”. 

Kalenterin kuvittajana on nuori taiteilija Al’ona Tsvetkova. Kerran hiän  kuot’t’eli digitalista piiruštamista ta innoštu šiitä. Omašša luomistyöššä hiän käyttäy Sketchbook-ohjelmua. 

Luonto, haltiet ta mifologija on aina houkuteltu Al’onua. Karjalaisešša kanšanrunouvešša ei ole äijän tietoja halteijen ulkonävöštä. Taiteilijan anšijošta monet henkilöt enši kertua šuatih oma grafillini kuva. Kalenterin kuvissa Al’ona halusi näyttyä šitä kunnivuo, mitä karjalaiset tunnettih kävelleššä mečäššä ta keskuššellešša halteijen kera šekä taikua, mi halličči mečäššä. 



POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Karjalan Sanomat
Kanteleensoittajien liitto alkoi toimia udelleen
Karjalan kanteleensoittajien liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman.
Oma Mua
Uuvvenvuuvven ihmehet
Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.
Karjalan Sanomat
Lisää majoituspaikkoja Laatokan Karjalaan
Venäläinen kansainvälinen hotelliketju rakentaa uuden hotellin Sortavalan kaupunkipiiriin. Hotelli vastaanottaa ensimmäisiä vieraita jo tänä vuonna.
Oma Mua
Roštuon lahjat
Uuvvenvuuvven starinašta šie šuat tietyä, jotta lahjojen kallehuš on ei ainuoštah niijen kaunehuošša, ka i hyövyššä niise.
Kipinä
Ken abutab Pakaižukole?
No tedad-ik sinä, miše Pakaižukol oma abunikad? Ned eläba erazvuiččiš Venäman agjoiš. I ni üks’ neniš tal’ven ižandoišpäi ei kosku toižehe.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana