Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa

Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa

Markku Nieminen
10.06.2024
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Kuvassa Sandra Stepanova Sompajärven autioituneessa kylässä vuonna 2006. Kuva: Markku Niemsen arkisto
Kuvassa Sandra Stepanova Sompajärven autioituneessa kylässä vuonna 2006. Kuva: Markku Niemsen arkisto

Folkloristi Sandra Stepanova on kirjoittanut niin tiedemaailmaa kuin suurta yleisöäkin puhuttelevan kirjan Elämäni polku. Teoksessa hän kertoo syntymäkylänsä Sompajärven historiaa, esittelee jo vuosikymmeniä sitten hävitetyn ja autioituneen kylän jokaisen talon eläjineen sekä kirjan laajimmassa osassa käy läpi oman elämänsä vaiheet.

Koska hän on elänyt jo pitkälti yli 90-vuotiaaksi, se merkitsee, että lukija saa kosketuksen siihen valtavaan muutokseen sähköttömästä, tiettömästä, lähes lukutaidottomasta kylästä nykypäivän digitaaliseen maailmaan, jonka kirjoittaja on kokenut vaiherikkaassa elämässään. Mikä parasta, hän on kirjoittanut teoksen kotikylänsä murteella!

Kirja ilmestyi koronavuosien aikaan eikä voinut silloin saada ansaitsemaansa huomiota osakseen, kun muunlaiset asiat olivat päällimmäisinä ja liikkuminenkin oli rajoitettua. Teos ei kuitenkaan vanhene, vaan päinvastoin sen merkitys vain kasvaa ajan kuluessa.

Alun perin Stepanova kirjoitti kirjansa venäjäksi, mutta myöhemmin ilmestynyt ja laajennettu karjalankielinen teos on suorastaan aarre kansallisasiain harrastajille, kuten myös tutkijoille. Se avaa lukijalle, millaista oli elää pienessä syrjäisessä metsäkylässä; mitä sodan aikana evakkoon joutuneet karjalaiset joutuivat kokemaan; miten vaikeaa oli Karjalaan palattua päästä toisessa kieliympäristössä oleskelun jälkeen ”yli-ikäisenä” lähteä jatkamaan kouluopiskelua; miten erilaiset sattumat ja hyvien ihmisten antama apu auttoivat löytämään elämänuran ja puolison sekä mitä seurauksia tuli, kun aviomies mitään ilmoittamatta loikkasi ulkomaille.

Kirjaa lukee kuin seikkailuromaania, mutta se antaa samalla koko ajan perspektiiviä kaikkien karjalaisten elämänpiirin vaiheikkaisiin vuosikymmeniin.

Kirjaa lukee kuin seikkailuromaania, mutta se antaa samalla koko ajan perspektiiviä kaikkien karjalaisten elämänpiirin vaiheikkaisiin vuosikymmeniin.

Sandra Stepanova kuvaa hyvin rehellisesti elämäntapahtumiaan ja tietään erääksi johtavaksi itkuvirsitutkijaksi koko maailman mittakaavassa. Ei kuitenkaan tarvitse olla  tiedemies voidakseen nauttia sujuvasta kirjoittamisesta, sillä teos sisältää yksityiskohtaista kuvaamista sellaisista arkielämän asioista, jotka kiinnostavat tavallisia ihmisiä ja joiden kertomisesta nuoret sukupolvet voivat olla kiitollisia saadessaan niistä tietoa.

Tämän teoksen tulisi ehdottomasti kuulua Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen pakollisiin oppikirjoihin. Sen tieteellinen arvo on suuri ensinnäkin siksi, että se on kirjoitettu yhden vienalaisen kylän murteella. Toiseksi, se sisältää suuren määrän Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin arkistoon tekijän tallentamia suullisen perinteen näytteitä tästä kylästä sekä A. A. Boreniuksen eeppisen tallenteen jo vuodelta 1872.

Elämäni polku toimii myös erinomaisena lähdekirjana historian alalla. Siinä on esillä vienankarjalaisten pikkukylien kohtalo, karjalaisten evakkomatkat ja -aika sekä elinolot Karjalassa 1930-luvulta 2010-luvulle asti.

Teos ei kuitenkaan vanhene, vaan päinvastoin sen merkitys vain kasvaa ajan kuluessa.

Lähes sadan Sandra Stepanovan tieteellisen julkaisun joukkoon kuuluu runsaan artikkelijoukon lisäksi kuusi tutkimuskirjaa, neljä akateemista tekstikokoelmaa laajoine tutkimuksineen ja liitteineen sekä yleistajuisia ja lapsille tarkoitettuja perinne- ja sanakirjoja.

Elämäni polku -teoksellaan hän on uranuurtaja karjalaisessa tiedemaailmassa, sillä se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut tai muuten tuotetut muistiinpanot muodostavat tutkimuksen keskeisen aineiston. Tämän tutkimustavan tieteellinen vakuuttavuus nojaa siihen, että ihmisten elämä on paitsi ainutlaatuista, myös yleistä ja yleistettävää.

Sandra Stepanovan Elämäni polku on painettu Suomessa, mutta osa painosta on lähetetty Periodika-kustantamoon, josta sitä on saatavissa Karjalassa. Toivottavasti kirjaa hankitaan paitsi tieteellisiin laitoksiin myös Karjalan  kansallisten piirien kirjastoihin. Kirjan kustantaja on Karjalan Sivistysseura, josta teosta on saatavilla Suomessa.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Oma Mua
Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana