Diplomaatit tutustuivat Karjalan tasavaltaan

Diplomaatit tutustuivat Karjalan tasavaltaan

31.10.2022
Karjalan päämies kertoi tasavallan taloudellisista ja investointimahdollisuuksista ulkomaiden diplomaateille Moskovassa.
Karjala-näyttelyssä Venäjän ulkoministeriön kulttuurikeskuksessa ulkoministeri Sergei Lavrov (oik.) ja ulkomaiden diplomaatit tutustuivat tasavallan teollisuuteen, maatalouteen, matkailuun ja kulttuuriin. Kuva: Karjalan päämiehen lehdistöpalvelu
Karjala-näyttelyssä Venäjän ulkoministeriön kulttuurikeskuksessa ulkoministeri Sergei Lavrov (oik.) ja ulkomaiden diplomaatit tutustuivat tasavallan teollisuuteen, maatalouteen, matkailuun ja kulttuuriin. Kuva: Karjalan päämiehen lehdistöpalvelu

Karjalan päämies Artur Parfentšikov esitteli tasavallan taloudellisia ja investointimahdollisuuksia Venäjän ulkoministeriön kulttuurikeskuksessa. Tilaisuuteen osallistuivat Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja 53 ulkomaiden Venäjän-suurlähettilästä ja diplomaattia. Mukana olivat muun muassa Kiina, Iran, Turkki, Intia, Egypti, Etelä-Afrikan tasavalta, Brasilia ja Argentiina.

— Karjala antaa merkittävän panoksen Venäjän talouteen useiden tuotteiden tuotannon kannalta. Tasavallassa tuotetaan noin 20 prosenttia maan rautamalmipelleteistä, yli 13 prosenttia sellusta ja 11 prosenttia paperista. Karjalassa on Venäjän rikkaimmat kromimalmiesiintymät, Karjalan päämiehen lehdistöpalvelu kertoo.

Tämän vuoden alkupuoliskolla Karjalaan investoitiin 29 miljardia ruplaa. Se on 19 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavalla kaudella. Vuodesta 2017 investoinnit kasvoivat 42 prosenttia 71 miljardiin ruplaan vuonna 2021.

Parfentšikov kertoi ulkomaiden edustajille eduista, jotka tarjotaan investoijille Karjalassa, muun muassa arktisilla alueilla. Nyt näillä toteutetaan 58 hanketta, joiden investoinnit ovat 97 miljardia ruplaa.

Pakotteista huolimatta Karjalan vienti dollareissa mitattuna kasvoi alkupuoliskolla 2022 yli kaksinkertaisesti. Kauppavaihto Turkin ja Kiinan kanssa kasvaa. Aloitimme yhteistyön Iranin kanssa.
Artur Parfentšikov, Karjalan päämies

Venäjän vastaisista talouspakotteista huolimatta kaikki Karjalan johtavat yritykset toimivat vakaasti ja jatkavat investointihankkeitaan.

Tasavallan ulkomainen kauppavaihto kasvoi tämän vuoden alkupuoliskolla 78 prosenttia viime vuoden alkupuoliskoon verrattuna ja oli 974 miljoonaa dollaria. Samalla vienti ylitti tuonnin 9,5-kertaisesti ja oli 882 miljoonaa dollaria.

— Pakotteista huolimatta Karjalan vienti dollareissa mitattuna kasvoi alkupuoliskolla 2022 yli kaksinkertaisesti. Kauppavaihto Turkin ja Kiinan kanssa kasvaa. Aloitimme yhteistyön Iranin kanssa, Parfentšikov kertoo lehdistöpalvelunsa tiedotteessa.

Lupaavia partnereita ovat Intia, Arabimaat, Kaakkois-Aasia ja Etelä-Amerikka. Karjala kehittää talousyhteistyötä niidenkin kanssa.

— Olemme kiinnostuneita siitä, että Karjala olisi avoin ja mahdollisuutemme olisivat kysyttyjä. Meillä on tarjottavaa, Parfentšikov kertoo lehdistöpalvelunsa tiedotteessa.

Hänen mukaansa Karjala on valmis myymään ystävällisiin maihin kaivannaisia ja puunjalostustuotteita. Äskettäin karhumäkeläinen Meddrev-yhtiö toimitti Kiinaan 3 000 kuutiometriä sahatavaraa, ja Segežan sellu- ja paperitehdas toimitti siihen ensimmäisen erän voimapaperia. Turkkiin meni kuorma Kostamuksen malminrikastamon tuotteita.

Ministeriömme kannattaa tasavallan johdon ja liikemiesten ponnistuksia uusien ulkomaisten partnereiden löytämiseksi ja investointien ja turistien houkuttelemiseksi. Autamme jatkossakin Karjalaa kehittämään yhteyksiä Aasian, Lähi-idän, Latinalaisen Amerikan ja Afrikan maihin. On ilahduttavaa, että tasavallan johto on saavuttanut jo tuntuvia tuloksia tällä suunnalla.
Sergei Lavrov, Venäjän ulkoministeri

Tapaamisessa Parfentšikovin kanssa ministeri Lavrov arvioi myönteisesti Karjalan taloudellista potentiaalia ja talouspolitiikkaa.

— Ministeriömme kannattaa tasavallan johdon ja liikemiesten ponnistuksia uusien ulkomaisten partnereiden löytämiseksi ja investointien ja turistien houkuttelemiseksi. Autamme jatkossakin Karjalaa kehittämään yhteyksiä Aasian, Lähi-idän, Latinalaisen Amerikan ja Afrikan maihin. On ilahduttavaa, että tasavallan johto on saavuttanut jo tuntuvia tuloksia tällä suunnalla, Lavrov kommentoi Karjalan päämiehen lehdistöpalvelulle.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Karjalan Sanomat
Kanteleensoittajien liitto alkoi toimia udelleen
Karjalan kanteleensoittajien liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman.
Oma Mua
Uuvvenvuuvven ihmehet
Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.
Karjalan Sanomat
Lisää majoituspaikkoja Laatokan Karjalaan
Venäläinen kansainvälinen hotelliketju rakentaa uuden hotellin Sortavalan kaupunkipiiriin. Hotelli vastaanottaa ensimmäisiä vieraita jo tänä vuonna.
Oma Mua
Roštuon lahjat
Uuvvenvuuvven starinašta šie šuat tietyä, jotta lahjojen kallehuš on ei ainuoštah niijen kaunehuošša, ka i hyövyššä niise.
Kipinä
Ken abutab Pakaižukole?
No tedad-ik sinä, miše Pakaižukol oma abunikad? Ned eläba erazvuiččiš Venäman agjoiš. I ni üks’ neniš tal’ven ižandoišpäi ei kosku toižehe.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana