Asukkailta paljon huomautuksia
Karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvosto piti istuntonsa viime viikolla. Alussa istuntoa johtanut Karjalan tasavallan sisäpolitiikasta vastaava Karjalan varapäämies Igor Korsakov kysyi, miten ratkaistaan Periodika-kustantamon suomen-, karjalan- ja vepsänkielisten lehtien julkaisemiseen liittyvä ongelma.
Lokakuun 23. päivänä kustantamo ilmoitti sosiaalisessa mediassa ja Oma Media -verkkosivustolla, että 24. lokakuuta alkaen se keskeyttää lehtien julkaisemisen rahoituksen puutteen takia.
Istuntoon osallistunut Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministerin virkaa toimittava Aleksandra Jeršova puolestaan sanoi, että ”Periodika-kustantamon toiminta jatkuu normaalisti”.
— Sanoma- ja aikakauslehtiä valmistellaan julkaistavaksi. Periodikan hoitaman valtion toimeksiannon rahoituksessa ei ole ongelmia. Oli vain pieni ongelma rahan siirtämisessä kustantamolle. Kaikki ongelmat on ratkaistu, Jeršova kertoi istunnossa.
Hän korosti, että valtion toimeksiantotehtävän suorittamiseksi Periodika-kustantamolle on myönnetty rahoitusta, ja ”tässä asiassa ei voi olla mitään ongelmia”.
Korsakov puolestaan pyysi ministeriötä tekemään tiivistä yhteistyötä ministeriön alaisuudessa toimivan Periodikan kanssa.
Kustantamon johtajan kantaa asiaan ei istunnossa kysytty.
Karjalan varapäämiehen Igor Korsakovin mukaan karjalaisten 10. kokous pidettiin korkealla tasolla. Karjalaiset sanovat kokousta kerähmöksi.
— Nyt Karjalan hallituksen täytyy laatia tiekartta kerähmön päätöslauselman pohjalta. Tiekartta määrittää karjalaisten etnokulttuurista kehitystä koskevat tavoitteet seuraaviksi neljäksi vuodeksi, Korsakov sanoi.
Päätöslauselma sisältää kerähmön valtuutettujen ehdotuksia ja suosituksia Karjalan kansallispiirien ja karjalaisten perinteisten asutusalueiden kehityksestä, karjalan kielen opetuksesta ja käytöstä sekä kansankulttuurin säilyttämisestä.
Karjalaisten 10. kerähmön valtuutettujen neuvoston puheenjohtaja Inga Gurilova on sitä mieltä, että kerähmössä karjalaiset tunsivat itsensä merkittäviksi henkilöiksi. Tunnetta vahvisti se, että kerähmön pääistunnossa esiintyi Karjalan päämies Artur Parfentšikov.
— Kerähmön avajaisten tunnelma oli hyvin positiivinen. Karjalan päämies kertoi karjalaisten perinteisten asutusalueiden tulevasta kehityksestä, Gurilova huomioi.
Ennen karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvoston istuntoa Gurilova ja muut karjalaiset edustajat keskustelivat samasta aiheesta Karjalan talousministeriössä.
Gurilovan mukaan kerähmöön osallistuneista 62 karjalaisesta valtuutetusta ainakin puolet teki ehdotuksiaan päätöslauselmaan.
Inga Gurilovan mukaan karjalaisten 10. kerähmön valtuutettujen neuvosto on jo ryhtynyt aktiivisesti toimintaan. Kerähmön jälkeen Gurilova on ehtinyt pitää tapaamiset Aunuksen ja Prääsän kansallispiirien johtajien kanssa.
— Präsän piirissä tutustuin piirin etnokulttuurikeskusten toimintaan, hän kertoo.
Etnokulttuurikeskukset hakevat apurahaa hankkeisiinsa etupäässä Venäjän presidentin kulttuurialoitteiden rahastosta, mutta eivät saa hakea rahoitusta Karjalan päämiehen hankekilpailun rahastosta.
— Kansankulttuurin kehittämiseksi etnokulttuurikeskuksille täytyy antaa samat oikeudet hakea projektirahoitusta Karjalan päämiehen rahastosta kuin ei-kaupallisille kansalaisjärjestöille, Gurilova miettii.
Osa pienistä etnokulttuurikeskuksista on perustettu kansalaisjärjestöjen toteuttamissa hankkeissa, ja näiden keskusten toiminta jatkuu vain hankkeiden tuella. Valtuutettujen neuvosto pyytää Karjalan hallitusta tukemaan näitä keskuksia.
Juomaveden laatu ja teiden kunto huolestuttaa
Karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvoston jäsen Tatjana Izotova oli karjalaisten 10. kerähmön toimituskunnan puheenjohtajana. Hän pitää kaikki päätöslauselmaan kuuluvat 35 ehdotusta tärkeinä.
— Melkein kaikki ehdotuksemme voi valikoida tiekarttaan. Siihen täytyy lisätä myös ne kerähmön valtuutettujen ehdotukset, jotka eivät päässeet päätöslauselmaan. Ehdotuksia on saatu myös asukkailta ja ne myös vaativat huomiota, Izotova toteaa.
Hänen mukaansa asukkaat ovat huolissaan vesijohtoveden huonosta laadusta, joka johtuu vanhentuneista vesihuoltoverkostoista.
— Juomaveden laatu on huono esimerkiksi Prääsän piirin Vieljärvellä ja Jessoilan taajamassa. Eri piirien asukkaat moittivat myös postipalvelua. Asukkaat valittavat paikallisteiden huonoa kuntoa sekä heikosti järjestettyä joukkoliikennettä piireissä, Izotova kertoo.
Lisäksi asukkaat ovat tyytymättömiä internet-yhteyden puutteeseen. Izotovan mukaan nettiyhteyttä ei ole 32 kylässä Prääsän piirissä.
— Kaikki ongelmat täytyy ratkaista. Päätöslauselman mukaan tasavallassa täytyy laatia karjalaisten perinteisten asutuskeskusten pitkäaikainen kehitysohjelma, Izotova sanoo.
