“Armas talo” armahas kyläs

“Armas talo” armahas kyläs

Elina Potapova
23.03.2022
Anuksen piirin Mägriän kyläs jo kuvvettu vuottu ruadau neroloin paja “Armas talo”. Paja rodih kylän kul’tuurukeskuksekse.
Alevtina Kozlovan tagua on päčči, kuduan nosti paikalline muasteri Ivan Kazakov. Kuva: Elina Potapova
Alevtina Kozlovan tagua on päčči, kuduan nosti paikalline muasteri Ivan Kazakov. Kuva: Elina Potapova

Anuksen piirin Mägriän kyläs jo kuvvettu vuottu ruadau neroloin paja “Armas talo”. Paja rodih kylän kul’tuurukeskuksekse, sie pietäh erilazii vastavuksii paikallizet yhteiskunnallizet liitot, karjalazien syömizien ruadopajoi, školaniekoile pietäh käziruavon urokkoi da sanellah karjalazien kul’tuuras da perindölöis.

“Armas talo” on sijoitannuhes suureh kaksikerroksellizeh puuhizeh taloih.

Anuksen piirin Mägriän kyläs jo mondu vuottu ei ole omua kul’tuurutaloidu. Enne se toimi endizen kirikön tilois, ga vuvvennu 2013 taloi uvvessah annettih jeparhieh. Kolme vuottu tagaperin kyläs ruvettih nostamah uuttu suurdu kul’tuurutaloidu. Ga ruado käis ei lähte, ruadojoukot vai muututah – taloi ei ole valmis ottamah vastah gostii. Miägriän kylän

kul’tuurukeskuksekse on roinnuh “Armas talo”.

Vuvvennu 2016 perustettih Mägriän karjalazet -alovehelline yhteiskunnalline ičehalličus. Aktiivizet kyläläzet piätettih perustua mitahto keskus, kus voidas kerävyö neroniekat, pidiä ruadopajoi da muite vastavuo.

Primietäl oli kaksikerrokselline taloi, kuduan eläjät muutettih toizeh taloih valdivollizen programman mugah. Karjalan rakendusministerstvas kačottih riiččie vahnu taloi, ga Mägriän kyläkunnan administratsien piälimäine Alevtina Kozlova kehoitti virgumiehii säilyttämäh sidä.

– Minä kučuin paikallizii muasteriloi kaččomah taloidu – voibigo panna se kundoh? Taloi oli aiga hyväs kunnos, pidi vai muuttua alavenčat da panna levole uuzi šiiferi, saneli Alevtina Kozlova.

Kaksikerrokselline taloi nostettih vuvvennu 1905 – päivymiäry oli kaiverdettu erähäh venčah. Taloin toine puoli nostettih 1950-luvul.

– Suuren Ižänmuallizen voinan aigua talois ruadoi suomelaine škola. Voinan jälles talois oli školan tyves ruadai internuattu, kus opastui lähikylien lapsii, kai Luadogan rannalpäi oli opastujua, sellitti Alevtina Kozlova.

Internuatan salvattuu talois annettih fatierat školan opastajale. Jälgimäzien eläjien muututtuu elämäh uudeh taloih, taloidu ruvettih panemah kundoh, ku sijoittua sinne “Armas talo”. Kylän kul’tuuruelaigu sai uvven hengähtyksen.

Suuren Ižänmuallizen voinan aigua talois ruadoi suomelaine škola. Voinan jälles talois oli školan tyves ruadai internuattu, kus opastui lähikylien lapsii.
Alevtina Kozlova, Mägriän kyläkunnan administratsien piälimäine

Vuvvennu 2016 Mägriän karjalazet -yhteiskunnalline ičehalličus enzimäzen kerran yhtyi grantoin kilbah. Silloi Mägriän eläjät suadih 54 000 rubl’ua Timčenkon fondan Aktiivine sugupolvi -programman mugah. Armas talo neroloinpajah ostettih kangaspuut da luajittih kuvonduperti, kus ruvettih pidämäh ruadopajoi. Sit aijas neroloin pajan aktivistat alalleh yhtytäh erilazih kilboih da suajah abuden’goi.

Vuvvennu 2019 “Armas talo” yhtyi suureh kanzoinvälizeh Kalitka-projektah. Sen hyvyös tuhukuus 2021 “Armahah taloh” avattih Kalitka-syömizenvalmisstustuudii. Sie rahvastu gostitetah karjalazil šipainiekoil da liemel jogi da järvikalas. Gost’at voijah oppie pastua šipainiekkua da varustua muudu perindöllisty syömisty da juomistu. Stuudieh on käynnyh rahvastu Piiteris, Moskovas da Karjalan eri čuppuloispäi. Stuudies pietäh erilazii vastavuksii da seminuaroi, sanommo, piettih Karjalazien XI kerähmön vallittuloin nevvoston istundo. Gostih kävyigi P’atnitsa-kanualan Gastrotur-programman kuvausjoukko vedäjän Dmitrii Levitskienke da toizii kuulužii ristikanzoi. Kyläläzet pietäh stuudies pruazniekkoi, kerävytähgi yhteiskunnallizih liittoloih kuulujat. Ei ammui stuudies juattih medaliloi “voinan lapsile”, juotettih palkituloi čuajul šipainiekoinke.

– Kalitka-projektan hantuzis stuudies muutettih venčat, luajittih betonlattiet, pandih kundoh pertit. Nygöi lämmitämmö vaiku Kalitka-stuudien pertii. Kezäkse kačommo azuo lämmityksen kogo “Armahah taloh” –  se on piälimäzii ruadoloi, sanoi Mägriän kyläkunnan administratsien piälimäine Alevtina Kozlova.

“Armahas talos” tilua rodieu kylläl – kaikkiedah 420 nellikkömetrii. Mägriäs on äijy yhteiskunnallistu liittuo, jogahine suau oman pertin. Sanommo, pajas ruvetah ruadamah Veteruanoin nevvosto, naizien Sel’anočka-kluubu da muut.


дом_resize.JPG


“Armahan talon” tyves pajattau karjalakse Garmonija-joukko. Äijän vuottu kyläs ei olluh omua pajojoukkuo, ennehäi oli hyvä sovhouzan hora. Ga sit sovhouzu salvattih, salvattihgi kul’tuurutaloi. Sendäh vuvvennu 2015 miägriäläzet piätettih perustua oma pajojoukko. Johtajakse rubei lapsienpäivykoin endine muuzikkuruadai Nina Šalgujeva. Nygöi pajojoukos on kaheksa nastu, kaikin maltetah karjalakse.

– Kyläs on äijy yhteiskunnallistu liittuo, ga pajojoukkuo jo kodvan ei olluh. Himoitti, ku kyläs pajatettas karjalan kielel, sanoi Alevtina Kozlova.

Garmonija-vokualujoukon pajattajat yhtytäh kaikkih kylän pruazniekkoi, monih pidoloihgi neroloin pajas. Pajattajat pietäh konsertoi lähikylis, yhtytäh erilazih pajofestivualiloih Karjalan eri čuppulois da Leningruadan alovehel.

“Armahah taloh” kačotah avata Kuolematoi polku -muzei, horeogruafien perti da perti kokl’uškoil kudojih niškoi. Pluanoisgi on avata pajah Airšir-lehmänrovule omistettu muzei.

“Armahan talon“ kundohpanenduruadolois ylen äijäl avvutetah paikallizet eläjät: azutetah remontua, pietäh talgohruadoloi. Kylän yhteiskunnallizil liittoloil on oma perti: liittolazet iče pannah kundoh da čomendetah tilat, piätetäh, kunne azettua pertilomut da muut laittehet. Kyläläzet da kylän dovarišat tuvvah “Armahah taloh” pertilomuloi da vahnat veššilöi. Sanommo, eräs Piiteris eläi naine toi neroloin pajah vahnan ut’ugan da čugunpadazet, kuduat löydi vastevai ostetul duačal.

“Armahah taloh” kačotah avata Kuolematoi polku -muzei, horeogruafien perti da perti kokl’uškoil kudojih niškoi – nygöi ečitäh muasterii, kudai voibi opastua täh neroh mägriäläzii. Pluanoisgi on avata pajah Airšir-lehmänrovule omistettu muzei. Sinne luajitah opastuskluassu, kuduas ruvetah sanelemah lapsile žiivatankazvatandas da airširan rovun eričyksis – juuri moizii lehmii kazvatetah Mägriän lohkol. Muzeih kai tahtotah panna airšir-lehmän suuri kuva.

– Pluanua on äijy, täydys vai den’gua. Kezäkuus neroloin pajah jo vuotammo turistoi – tulou suuri joukko tirustua Petroskoispäi, sanoi Alevtina Kozlova.

 


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Ekolougien suvaiččijat Petroskois
Petroskois on äijy ekolougien aktivistua da firmua, kuduat otetah kierrätykseh erähii jättehii – plastiekkua, makulatuurua, metallua. Niilöi voibi andua kierrätykseh kui statsionuarizih, mugagi siirdokohtih.
Oma Mua
Kai livvin piämurdehen tärgiet sanakniigat ollah valmehet
Karjalan kielen grammuatiekku-orfogruafine sanakniigu piäzi ilmah. Sen luadijannu on Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai Tatjana Boiko.
Kipinä
Skokku-Skokuna läksi muailmalla
Kalliolan rahvahanopiston vienankarjalan opaštuja šai tehtäväkšeh kirjuttua starinan. Opaštajalta tuli nellä enšimmäistä virkehtä, mukavaisen jaton starinalla Pirjo-Liisa on kekšin iče.
Karjalan Sanomat
Venäjän ensimmäinen taidesaari ilmestyy Karjalaan
Taiteilijat Venäjän eri kaupungeista lähtivät Vodlajärven kansallispuistoon rakentamaan ympäristötaideteoksia. Vodlajärvellä sijaitsevalle Velikostrovin saarelle perustetaan nykytaiteen ulkoilmamuseo Taidesaari.
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana