Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”

Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”

Natalja Antonova
24.11.2021
Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt tostu vuottu hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas, tiijonkandaizes biznesškolas “Skolkovo”. Kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?
Aleksandra Kornilova ruadau Skolkovo-johtamisškolas ilmoihpiästäjänny toimittajannu. Hänen sanoin mugah, täh ruadoh vuaditah ylen hyviä ven’an kielen maltuo da tiijonkandazien tekstoin kirjutanduneruo. Kuva: Mihail Bogačev
Aleksandra Kornilova ruadau Skolkovo-johtamisškolas ilmoihpiästäjänny toimittajannu. Hänen sanoin mugah, täh ruadoh vuaditah ylen hyviä ven’an kielen maltuo da tiijonkandazien tekstoin kirjutanduneruo. Kuva: Mihail Bogačev

– Moskovan Skolkovo-johtamisškola on kuulužu kohtu Ven’an piälinnas. Karjalazii dai muite Karjalaspäi lähtenyzii sie onnuako äijii ei ole. Vai on? Kuibo sinä puutuit sinne da midä ruat? Oligo se huaveh vai oza nenga vedi?

– Syvyskuul Skolkovo-johtamisškolale rodih viizitostu vuottu, ga mennyöh kezässäh minä en ni huaveilluh ruadua täs. Muga, oza vedi. Opastuksien kauti olen lehtimies, lopin Piiterin valdivonyliopiston. Tahtoin jiähä elämäh pohjazeh piälinnah, se minule on lähembi. Ga minun ukkuo, kudai on Ven’an tutkindokomitietan ruadai, työttih ruadoh Moskovah, sit pidigi mollettiloil muuttua eländykohtu. Enne Skolkovuo ruavoin Večern’aja Moskva -lehtes da Sputnik-kanzoinvälizes infoagentstvas.

Lehtimiehenny algain ruadua vie ezmäzel vuozikursal opastujes. Minun virgupordahat Moskovas nostih aiga terväh, ainos ruavoin suurel rakkahuol, toiči yössäh pidi ruadokohtas olla da ilmai lomii. Vuvvennu 2021 allus minä “paloin”, dieluo oli psihologossah. Piätin heittiä lehtimiehen ruavon. Huogaitin omua iččiedäni, kävyimmö ukonke Karjalan Lunkulasuarel. Sit Moskovah tulduu rubein eččimäh uuttu ruaduo da kilvoin kaitti piäzin Skolkovoh. En varannuh nihty, rahvas oldih hyväntahtozet, muailmu ihan uuzi.

Minun uuzi virgu on ilmoihpiästäi toimittai. Ruan tekstoinke endizen jytyi, vai teemat ollah jo toizenmoizet: biznessu, tiedo, opastus. Pahoi uudizii enämbiä en luve dai maguamah rubein parembi. Toimittelin kirjutuksii moizih teemoih, kui IT-alan ruadajat kehitetäh omii neroloi, ku pyzyö aijantazol, mittumat industriet roijah käytös tulies aijas, kulleh biznessu da sotsiauline ala ollah yhtevyksis.

Midä koskou karjalazii täs kohtas, en malta sanuo juuri oigieh, vai tiijän, ku digitualizen muuttumizen da tehnolougizien innovatsieloin departamentua, kus minä ruan, johtau petroskoilaine, Petroskoin yliopiston loppenuh  Anatolii Stojanovskii. Voin ližätä senki, ku vuvvennu 1997 häi kehitteli Oma Mua -lehten saitua.

Konzu kävyn Videleh died’oilluo, suurin kodvin kačon seinäh riputettuloi pruavobuaboloin da pruavodied’oloin fotokuvii. Opin smiettie heijän iänilöi da paginoi, kui hyö käveltih da ruattih.
Aleksandra Kornilova, ilmoihpiästäi toimittai, Skolkovo-johtamisškola

– Sanele omis karjalazis juuris.

– Rodivuin da kazvoin Videleh. Kaksi kerdua minul puutui kävvä Ruokoskeh, kunne Kužoin kyläzeh rodivui minun died’oi muaman puoles Šalgujev P’otr Ivanovič. Kužoin huutoru seizoi kaijan koskijoven rannoil, ihan korves. Ylen vägevy kohtu se on, vältämättäh vie sinne lähten.

Buaboi Aleksandra Stepanovna (neidizenny Saveljeva) oli Kukoinvuaran kyliä. Hänen pereh pandih kulakoikse. Vuvvennu 1937, konzu buaboi oli vie puolivuodehizennu, hänen tuattuadah da diädölöi – St’opanua, Pekkuo da Paušii – otettih kiini da vuvvennu 1938 ammuttih Sandarmohas. Nygöi vai sil kohtal azuttuh muštopaččahah minule jiäbi kaččuo…

Konzu kävyn Videleh died’oilluo, suurin kodvin kačon seinäh riputettuloi pruavobuaboloin da pruavodied’oloin fotokuvii – Saveljevien Stepan Mihailovičan da Tatjana Jegorovnan, Šalgujevien Ivan Pavlovičan da Jekaterina Andrejevnan. Opin smiettie heijän iänilöi da paginoi, kui hyö käveltih da ruattih...

Karjalakse paistih dai paistah minun omat. Meile opastettih karjalua alguškolas, vahnembis kluasois oli jo suomen kieli.
Aleksandra Kornilova, ilmoihpiästäi toimittai, Skolkovo-johtamisškola

– Sinä olet ilmoihpiästäi toimittai. Vikse äijän ruat tiedoloin da tekstoinke. Olis mieli tiijustua karjalazes ristikanzas, kudai ei rua karjalan kielenke da kudamale se kieli ei ole ammattiala, midä ajattelet karjalan kieleh nähte? Kus sinä sidä kuulet da näet, kui puaksuh. Karjalan kieli koulou vai jiäbi hengih?

– Karjalakse paistih dai paistah minun omat. Meile opastettih karjalua alguškolas, vahnembis kluasois oli jo suomen kieli. Hyvin mustan, kui Vladimir Brendojevan mustelendufestivualis luvin Soita, veikko -runon da sain kaččojien mieldymyksen palkindon. Täh minuu varusti suomen kielen opastai Raisa Kudžijeva. Kahteh kerdah yhtyin karjalankielizih školaspektakliloih. Parahat aijat oldih!

Nygöi kuulen karjalua Vedeleh kävves da puaksumbi died’oin kois. Äijän midä ellendän, ga paista en voi, ei tävvy sanastuo. En rubie peittämäh: sen periä minul on huigei. Tulou paista died’oine ven’akse. Kusto sie muston tagan ollah karjalazet sanat, toiči kielen n’okal ičepäiviidäh tullah. Ukko ezmäi kummeksi, nygöi jo harjavui.

Tahton, ku karjala elis da ei jiäs vai minun ezi-ižien kielekse. Tahton minägi opastua sih omii tulijoi lapsii. Ga tahtuo vai on vähä. Pidäy kuito omas ičes allata. Kaččelen sotsiualizii verkoloi, vk.com-verkon kielijoukkoloi. Huomain, ku internetas voibi löydiä sana- da opastundukniigat, pajot, suarnat, hyvät videot da audiot.

Minul karjalah opastujes ei tävvy strateigiedu da sistiemua. Pidäy olla auttai da opastai, kudai tiedäs minun maltot da tarbehet, kohendas iändämisty. Moskovas minä ečin, ga en löydänyh karjalan kielen opastajii, himoitti opastuo elävälleh, kävvä kursiloile. Šansu oli pieni, ga yksikai opin eččie. Nygöi meinuan eččie opastajua Karjalas da opastuo online.

Midä iče ruan? Luven iäneh karjalankielizii suarnoi, kačon “Viestit-Karjalua”, hozi kaikkie en ellendä. Mielihyväl kačon Karjalan Kielen Koin da Kieliresursukeskuksen uudizii YouTube:s, dokumentualizii kinoloi Karjalah nähte.

Tiijän, ku Virboin pyhänpiän pidäy aijoi huondeksel nosta, virboin vičanke tulla omien maguajien tyveh.
Aleksandra Kornilova, ilmoihpiästäi toimittai, Skolkovo-johtamisškola

– A tiijätgo sinä mittumiitahto karjalankielizii sanoi? Kes olet kuulluh?

– Mustan äijän sanuo, ga virkehih niidy jo en voi lad’d’ata. Kerran jo täs Moskovas olles, laukas, eräs mies rubei ylen kovah telefonači kiroilemahes. Minä seizoin kassah hänen peräh. En voinnuh enämbiä tirpua da sanoin: “Oletgo sinä tolkus?”. Häi kačoi minuhpäi ulgomualazeh rouno, huijustelih da kabrasti telefonan.

Mustan školas opastettuloin runoloin palazii. Eräs oli lapsien runo koirah nähte, kudai vuottau ižändiä mečäspäi tulemas. “Haukkuu koiru: hau-hau-hau”.

Tiijän, ku Virboin pyhänpiän pidäy aijoi huondeksel nosta, virboin vičanke tulla omien maguajien tyveh, hil’l’akkazin sil sukahuttua maguajua da šupettua: “Minä annan viččua, sinä jäičän”. Se Äijäksepäiviä. A vie Šura-buaboi minule ainos sanoi: “Hyväine da čomaine”. Vot moizet mustelendat jiädih.


POJAVAD KIRJUTESED
Kipinä
Laukunkantajien tuntomattomie polkuja
Vienankarjalaisien tunnettuna tienestikeinona oli laukunkannanta. Joka laukunkantajalla oli oma polku, kummaista myöten hiän melkein aina kulki aštumalla.
Kipinä
Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
Karjalan Sanomat
Kirvesmiehet tapaavat taas Haukkasaarella
Ensi heinäkuussa Mujejärven piirin Haukkasaaren kylässä pidetään kirvesmiesten kesäkoulu. Kylässä restauroidaan mylly ja aita sekä aletaan rakentaa riihtä.
Oma Mua
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša.
Kodima
Легко сказать?!
В Петрозаводске создают видеоуроки карельского и вепсского языков.   Зрители смогут посмотреть их осенью, а сейчас мастера кинематографии и опытные педагоги трудятся над их производством.
Kipinä
LEGO-maailma. Oppiminen leikkimällä.
Vuonna 2000 LEGO-palikka nimitettiin 1900-luvun merkittävimmäksi leluksi. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Tanskassa, Tšekissä ja Meksikossa.
Karjalan Sanomat
Karjalan kieli ja kulttuuri fokuksessa
Agriculture club täyttyy yhden päivän ajaksi eri kansojen folkmusiikista, seutumme maagisesta runoudesta ja omalaatuisesta karjalaisesta keittiöstä.
Karjalan Sanomat
Vanha laulu siirtää katsojan 1930-luvulle
Elokuvassa näkee karjalaisia ammattinäyttelijöitä sekä lapsia Petroskoista ja paikallisasukkaita Karjalan kylistä.
Karjalan Sanomat
"Parku pelotti pahasti"
Voitonpäivän edellä sotaveteraanin mieleen tulvahtavat vaikeat ajat ja niistä selviytyminen.
Kipinä
Runolaulut inspiroivat taitelijoita
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana