96 tuntia Karjalaa pitkin

96 tuntia Karjalaa pitkin

Julia Veselova
05.07.2021
Äänioppaan reittikartta johdattaa matkustajat Karjalan, Leningradin ja Murmanskin alueiden sekä Suomen vanhimpiin ja kiinnostavimpiin paikkoihin ja kertoo vanhasta kauppareitistä ja Karjalan historiasta.
Nuosjärven taajamassa turistit osallistuvat seikkailupeliin ja saavat paljon tietoa taajaman historiasta ja karjalaisten kulttuurista. Kuva: Marina Sokolovan arkisto
Nuosjärven taajamassa turistit osallistuvat seikkailupeliin ja saavat paljon tietoa taajaman historiasta ja karjalaisten kulttuurista. Kuva: Marina Sokolovan arkisto

Rajat ylittävä matkareitti voi yhdistää Karjalan tasavallan, Leningradin ja Murmanskin alueet sekä Suomen. Nuosjärveltä kotoisin oleva karjalainen Marina Sokolova on elvyttämässä vanhaa kauppareittiä.

— Reitin perusteella on vuonna 1556 karjalaisen Nousian antama historiallinen kertomus. Nousia kertoi Laatokan ja Pohjanlahden välisestä kauppareitistä, jota pitkin venäläiset ja karjalaiset kulkivat Käkisalmesta Vienanmerelle. Kauppareitin tavarat olivat suolaa, turkiksia ja kalatuotteita, reitin tekijä Marina Sokolova kertoo.

Uusi reitti on saanut Muinaiskarjalaisten suuri reitti -nimen. Karjalassa oli paljon kauppareittejä. Sokolova valitsi tämän, koska siitä voi lukea asiakirjoissa.

2 400 kilometriä pitkä reitti kertoo Karjalan historiasta ja tarjoaa mukavia majoitus- ja ruokapaikkoja. Sokolovan mukaan reitillä matkustavat tutustuvat karjalaisten perinteiseen elämäntapaan, maistavat kansallista ruokaa sekä vierailevat karjalaisissa kylissä. 

— Karjalan eteläalueilla käy nyt paljon turisteja, mutta harva heistä ajaa pohjoiseen. Tämä reitti vie heidät sinne, Sokolova sanoo.

Sokolova on laatinut äänioppaan ja on nyt täyttämässä tietoa siihen.

— Äänioppaan laadukas sisältö ja bonusohjelma lisäävät reitin suosiota. Olen varma, että reitistä tulee Karjalan tasavallan brändireitti.

Emme pyri kertomaan matkailijoille tunnetuista paikoista, vaan päinvastoin pienistä kylistä ja vähän tunnetuista muistomerkeistä.
Marina Sokolova, muinaiskarjalaisten suuren reitin tekijä

Matkareitti edistää maaseutumatkailun kehittämistä. Matkailijat ajavat usein pienten kylien ohi, koska eivät tiedä, mitä niissä voi tehdä ja katsoa. Ääniopas kertoo 42 reitille merkitystä paikasta. Joukossa on sekä asutuskeskuksia ja muistomerkkejä että myös kahviloita, hotelleja, majataloja ja huoltoasemia.

— Emme pyri kertomaan matkailijoille tunnetuista paikoista, vaan päinvastoin pienistä kylistä ja vähän tunnetuista muistomerkeistä. Kerromme esimerkiksi, missä Nuosjärvellä on hyvä kalastaa, missä voi nauttia hienosta auringonlaskusta tai ostaa hilloa, mansikkaa tai kotijuustoa. Sortavalassa voi lähteä veneretkelle. Luulen, että nämä tiedot kiinnostavat turisteja, Sokolova kertoo. 

Turistit voivat muotoilla reittiä oman makunsa, aikataulunsa ja tarkoituksensa mukaan sekä valita itse, mihin he majoittuvat tai missä syövät. Kun he lähtevät pakettimatkalle, heillä ei ole sellaista mahdollisuutta.

— Parhaillaan kun rajat ovat kiinni, matkustajat voivat ajaa vain Venäjän alueella, Sokolova sanoo.

Sokolova pitää reitin hyvänä mahdollisuutena mainostaa paikkoja tai palveluita.

— Jokainen halukas voi nyt osallistua meidän hankkeeseemme ja lisätä pisteensä reittikartalle. Parhaillaan Prääsän piirin Matroosassa, Karhumäen piirin Suurlahdessa ja Kemissä sijaitsevat majatalot ovat liittyneet hankkeeseen. 

Sokolova haluaa, että sovellus sisältäisi paikallisten asukkaiden kertomuksia ja videoita, karjalaisia lauluja ja seikkailupelejä.

Karjalan eteläalueilla käy nyt paljon turisteja, mutta harva heistä ajaa pohjoiseen. Tämä reitti vie heidät sinne.
Marina Sokolova, muinaiskarjalaisten suuren reitin tekijä

Sovellus pitää ladata puhelimeen ja sitä voi kuunnella 96 tunnin matkan aikana. Sovellus voi toimia ilman Internetiä.

— Vaikka nyt sovellus ei ole vielä valmis, se on saanut jo 2 000 katsausta kahdessa kuukaudessa. Sovellusta katsottiin jopa Alaskasta ja Turkista, Sokolova kertoo. 

Ääniopas sisältää paljon tietoa Karjalan historiasta.

— Karjalan historia on todella rikas. Monet paikallisetkaan eivät tiedä kaikkea Karjalasta. Reitti on pitkä, sen takia haluamme kertoa myös Karjalassa asuvista kansoista ja uskonnosta.

Opas sisältää paikallisten asukkaiden kontakteja.

— Paikalliset auttavat turisteja saamaan aktiviteetteja tai neuvovat esimerkiksi hyvän kahvilan. 

Sokolova on varma, että sovelluksen bonusohjelma tuo enemmän matkailijoita reitille.

— Jos matkailija saa bonuksia jokaisesta paikasta, jossa hän vierailee, hänellä on tavoite vierailla reitillä mahdollisimman monessa paikassa. Bonuksia voi sitten vaihtaa alennukseen tai maksaa esimerkiksi majoituksen, Sokolova sanoo.

Kilpailu toi uusia ideoita hankkeeseen

Marraskuussa 2020 Nuosjärveltä kotoisin oleva Marina Sokolova keksi Muinaiskarjalaisten suuri reitti -hankkeen. Hanke pääsi Venäjän Vieraanvaraisuuden mestarit -kilpailun finaaliin. Mukana oli noin 200 osallistujaa Venäjän eri alueilta. Sokolova ei voittanut kilpailua, mutta sai neuvoja hankkeen kehittämiseksi.

— Niin suureen kilpailuun osallistumisen tarkoitus oli kertoa reitistä ja tutkia kiinnostusta siihen. Halusin kuunnella myös asiantuntijoiden mielipiteitä, Sokolova sanoo.

Karjalaisena Sokolova haluaa kertoa ja näyttää seutuaan muille ihmisille.

— Haluan, että matkareitti olisi suosittu liittovaltion tasolla.

Sokolova aikoo hakea nyt tukea. Hän toivoo saavansa Venäjän matkailuviranomaisen Rosturismin tukea.

— Jokaisen paikan kehittämiseksi tarvitsemme noin 50 000 ruplaa. Tuen avulla sovellus tulee valmiiksi ensi kesänä, hän toivoo.

Suomalaiset yhteistyökumppanit osallistuvat itse tukiohjelmiin Suomen puolella olevien maalaiskuntien kehittämiseksi.

Sokolova on valmis osallistumaan myös Karelia CBC -hankkeisiin vuonna 2023.



POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Vuottovaara panee juoksijat koetukselle
Yli tuhat juoksijaa tulee Karjalaan osallistumaan Vottovaara mountain race -maastojuoksukilpailuihin. Osa kilpailijoista saapuu Karjalaan tilausjunalla.
Oma Mua
Netälin loppuo etnotyylissä voipi viettyä Vienašša
“Kuokan kolkkajaiset” on perintehellini šyyšpruasniekka Vienan Karjalan kylissä. Arhippa Perttusen šiätijön Yhteinen Viena -projektin rajoissa Vuokkiniemeššä piettih netälinloppuo etnotyylissä.
Karjalan Sanomat
Katsomo täynnä yleisöä
Jo kolmannen kerran Kostamuksessa pidetään katuelokuvan festivaali. Kaupunkilaisten kiinnostus on suuri.
Oma Mua
Pohjosešta on tullun šuvini värihyökkäyš
Mimmosie ollah pohjoset värit? Ollahko ne hualeita, rauhallisie? Projekti “Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš” muuttau niitä luuloja.
Karjalan Sanomat
Uusi suomen kielen viikko ovella
Teemaviikko lisää kiinnostusta suomen kieleen ja vahvistaa kielen merkitystä Venäjän Karjalassa. Kulttuuritoimijoita Suomesta on myös mukana.
Oma Mua
Perindölline kandelehel soitandu Karjalas
Tutkijoin kiinnostuksel soitindu kohtah on jo läs kahtusadua vuottu, yhtelläh tässäh on vie äijy kyzymysty, kudamat koskietah kandelehen soitandualovehtu, sen rakendehen eričyksii da puaksuh erotah jo olemas olijois mielis kandeleheh nähte.
Oma Mua
“Pidäy olla vessel da maltua paista lapsienke”
Oksana Serebr’annikova piäl 20 vuottu opastau karjalua školas Veškelykses. Häi pidäygi karjalan kielen kursit da mielihyväl yhtyy kul’tuuru- da sportupidoloih kyläs.
Karjalan Sanomat
Lumivaaran kirkosta luostarin pääkohde
Lahdenpohjan piirin upea luterilainen kirkko kaipaa restaurointia ja ylläpitoa. Kirkon tueksi on päätetty perustaa Venäjän ensimmäinen luterilainen luostari.
Oma Mua
Laulau Tverin muašša “Karielan koivune”
Vuuvven 1997 pakkaiskuun 18. päivänä Tverin Proletarka-kulttuuritalošša piettih Koivune-klubin kokouš, kumpasen aikana piätettih luuvva folkloriyhtyveh. Niin šynty Karielan koivune -kuoro.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana