Kouluvuosina Jana Filimonkova luki suomen kieltä. Hänen lukujärjestyksessään oli viisi suomen oppituntia viikossa.
— Kerran viikossa meillä oli oppitunti, jolla luimme Kipinä-lastenlehteä. Muistelen, että silloin Kipinä oli täynnä tekstejä. Minusta ne tuntuivat erittäin vaikeilta kieliopin ja sanaston kannalta. Kuvia lehdessä oli vähän, Jana muistelee.
— Tekstien vaikeudesta huolimatta olin iloinen, että meillä oli mahdollisuus lukea Kipinää koulussa, hän jatkaa.
Vuodesta 2013 Filimonkova on ollut Kipinän päätoimittajana. Tänä vuonna lastenlehti täyttää 40 vuotta.
— Lehtemme on muuttunut ajan myötä. Nyt Kipinä on värikäs lehti ja tekstit ovat lyhentyneet. Tekstien lisäksi lehti tarjoaa lapsille tehtäviä, pelejä ja muuta aineistoa, päätoimittaja kertoo.
Kipinän alkuunpanijana oli karjalainen kirjailija Jaakko Rugojev. Hän päätti elvyttää Leningradissa vuonna 1932 ilmestyneen Pioneeri-lastenlehden. Kipinän ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1986 Petroskoissa.
— Alkuvuosina tilaajien määrä oli jopa 9 000. Lehteä tilattiin Viroon, Suomeen, Tverin Karjalaan ja myös Karjalan kouluihin, vuosina 1986—1992 päätoimittajana ollut Galina Lettijeva kertoi Karelija-televisio- ja radioyhtiön kansalliskieliselle toimitukselle.
Alussa lastenlehti ilmestyi suomen kielellä ja sisälsi muutaman sivun karjalan kielellä. Myöhemmin Kipinässä ilmestyi myös vepsänkielisiä tekstejä.
— Vuodesta 2011 lehteä on julkaistu suomeksi, karjalaksi ja vepsäksi. Se ilmestyy neljä kertaa vuodessa kullakin kielellä. Suomenkieliset numerot ilmestyvät tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa ja karjalankieliset helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa, Filimonkova luettelee.
Vepsänkielinen kipinä on tarjolla maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa.
— On ilahduttavaa nähdä, että Kipinästä on tullut kysytty lehti koululaisten keskuudessa. Kipinässä julkaistuihin runoihin sävelletään musiikkia ja lauluja pääsee kuulemaan Pajokeraine-festivaalilla sekä muillakin vepsäläistä kulttuuria edistävissä tapahtumissa, vepsänkielisen Kipinän toimittaja Galina Baburova kertoo.
— Lisäksi Kipinän tekstit ovat tärkeitä vepsän kielen kehittämiseksi, hän jatkaa.
Tänä vuonna lastenlehden painosmäärä on 2 580 kappaletta.
— Suomenkielisen Kipinän painosmäärä on 1 480 kappaletta, karjalan kielellä ilmestyy 880 kappaletta ja vielä 220 ilmestyy vepsän kielellä, päätoimittaja Filimonkova sanoo.
Suurin osa painoksesta jaetaan maksutta kouluille käytettäväksi oppitunneilla. Siitä syystä toimittajat yrittävät laatia aineistoa opettajien mielipiteet huomioon ottaen.
— Kipinästä löytyy muun muassa kielitehtäviä, pelejä, työpajoja ja ohjeita, joiden avulla lapsi voi valmistaa jotain omin käsin, Filimonkova kertoo.
Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun opettaja Ksenija Dijeva käyttää Kipinää oppimateriaalina suomen kielen oppitunneilla.
— Käytän usein lastenlehteä 1.—7.-luokkien tunneilla. Joskus aineisto sopii myös yläluokkalaisille. Lapset pitävät eniten peleistä ja lyhyistä kertomuksista, Dijeva kertoo.
Lehti pyrkii olemaan lähellä lukijoitaan. Kipinän toimitus järjestää säännöllisesti erilaisia kilpailuja VKontakte-sivullaan sekä pitää koululaisille tarkoitettuja työpajoja, joissa lapset saavat tietää toimituksen toiminnasta ja askartelevat jotain.
— Lapset ovat aina tervetulleita kirjoittamaan Kipinään. Ei kannata pelätä virheitä, toimittajat ovat aina valmiita korjaamaan ne, Filimonkova sanoo.
Suunnitelmien mukaan Kipinän juhlavuosi huipentuu lokakuussa tietovisaan, johon kutsutaan osallistumaan lastenlehden ystäviä ja yhteistyökumppaneita.