Oma Mua
Nykyaikani runouš ta prousa -antologija oli esitetty Moskovašša
Lahdenpohjan piiri valmistautuu Karjalaisien rissinnän 800-vuotisjuhlah
Viizi fermerua suajah den’gua oman talovuon kehittämizeh
Kondieloin eloksen tutkimine jatkuu Karjalas
Karjalan eläjie kučutah ošallistumah taitokilpailuh
Viena oli esitetty Venäjä-näyttelyššä
Valentina Saburova esitti uuvven spektaklin karjalan kielellä
Tipazet: Lapšet opaššutah kieltä leikkimällä
Kielinetälit: šäilyttyä kieltä voipi eri tavalla
Periodika-kuštantamon päivyä pietäh Venäjä-näyttelyššä
НОВОСТИ
Статьи
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta ku...
Karjalan kieli elämäššä ta harraššukšissa
Vienankarjalan kielikurššilla oli pietty viimeni oppitunti. Kurššilaisilla oli tehtävä – valmistua esityš ta kertuo, mimmoni rooli on karjalan kielell...
Viena oli esitetty Venäjä-näyttelyššä
Oraškuušša VDNH-keškukšen Venäjä-näyttelyn Karjala-ošašša oli esitetty karjalaisen Viena-šeuran toiminta šekä Karjalan tašavallan šamannimini aloveh t...
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’...
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan u...
“Elos oli mieldykiinittäi, ga pidi äijy ruadua”
Vieljärven kyläkunnan Hauginiemen eläi V’ačeslav Ivanovič Jegorov eläy nygöi Petroskoin Veteruanoin kois. Joga nedälii V’ačeslav Ivanovič lugou Oma Mu...
Aleksandr Petrovets: “Mie voitan ičeššä kaikki eštehet”
Kevätkuušša Karjalah kävi bloggeri Aleksandr Petrovets, kumpani eläy Kamčatkan niemimualla. Hiän kuvasi Petroskoita ta Karjalua, ta erikoista huomijuo...
Jokahisella on oma šyy tutuštuo pukuh
Jo kymmenen vuotta Vokrug krosno -studijošša naiset Karjalan eri paikoista opaššutah ompelomah karjalaisie pukuja šekä luatimah käsitöitä perintehen m...
“Kalevalan mua” keräi ystävii
Kalevalan mua -perindölline etnofestivuali keräi Piiterih enämbän 6 000 hengie 62 eländypaikas.
Arhippa Perttusen šuuri perintö
Šuuren panokšen Kalevala-eepossan šyntymiseh luati runonlaulaja Arhippa Perttunen. Vuotena 1834 Elias Lönnrot kävi hänen luokše Latvajärven kyläh....
Paavo Lesonen: Hänen kotišeutu
Kalaštajašta, kirvešmieheštä, rakentajašta ta hyväštä imehniseštä Paavo Lesosešta voipi kertuo äijän. Konša pakajat hänen kera, ni aina šuat kuulla mu...
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta k...
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Vladimir Larionov: Elämä valokuvan takana
Oraškuun 28. päivänä Karjalan anšijoitunut kulttuurialan ruataja, kuulusa valokuvamuasteri Vladimir Larionov ois täyttän 77 vuotta.
Opastajan viizahus
Kazahstuanan rahvahan suarnat ollah opastajat, tävvet monien polvien rahvahien viizahuttu. Tämä’ surnu kerdou erähän Opastajan neros.
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunke...
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskova...
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastilo...
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Karjalaine tulipalomies
Viktor Kirillov on kuulužu mies karjalazien keskes. Juumoranke karjalakse pagizii da ruadai Konan kylän poigu on täyttänyh 50 vuottu da eroi omas ruad...
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a ...
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ...
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet...
Ol’ga Stepan’an: “Minä kunnivoičen perindöllizii ruuttii”
Petroskoilaine Ol’ga Stepan’an ombelou ainavoluaduzii karjalazii da vepsäläzii perindöllizii ruuttii. Nygöi perindöllizis sovis rahvas kävväh ei vaiku...
Mečän arkija
Tuiskukuun toisen netälin vaiheilla piettih ennein vanhah talven Harjua. Šiih liitty monta merkkie ta einuššušta. Harjana talvi on hurjimmillah.
Aglomeratijon instituutti antau mahollisukšie
Karjalan piämieš vietti neuvottelun, missä käsiteltih Kemin piirin sosialitalouvellista kehityštä. A šeuravana päivänä neuvottelušša paistih Belomorsk...
Veškelykses oli kummua
Muamankielen päivän nimeh Veškelykses piettih rahvahan teatran pruazniekku “Kukastu kummua”.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль