Karjalazet tiedomiehet jullattih liygiläzien kylien nimisanakirju
Urho – Voiton poluin -projektin enšimmäini video on nähnyn päivänvalon
Ribatlon-kilbu: pakkazelgi kala näykki
Ven’an kanzalline keskus: Karjalan tazavallan päivät algavutah
Petroskoin Yhteiskunnalline paluatan ruado on pandu rattahile
Vuozi 2025: on ilmoitettu Vuvven ristikanzu da laureatat
Vladimir Putin: Ven’an valdivo rubieu kannattamah nuorii tutkijoi
Karjalan piämiehen šuora linja: kolme tuntie ta yli tuhat kyšymyštä
Kuki-rikku: viijes vuvves 30 s’užiettua karjalakse da vepsäkse
Ol’ga Djačkova: “Ei-ainehellini kulttuuriperintö on yhtä tärkie ta aktualini”
Сайт работает в режиме бета-тестирования
Магазин
НОВОСТИ
Oma Mua
Kuuzen da pedäjän 40 tonnua käbyy – uvvekse mečäkse
Oma Mua
Oma Mua kerdou karjalazien kieleh da kul’tuurah nähte
Oma Mua
Pereh-kanšallisprojekti kannattau kulttuurie: vuuvven alušta yli 3 000 lippuo on oššettu Puškinin kortilla
Oma Mua
Karjal piäroulis: festivuali rodieu omistettu Brendojevan vuozipäiväle
Oma Mua
Karjalazet tiedomiehet jullattih liygiläzien kylien nimisanakirju
Oma Mua
Oma Mua kerdou karjalazien kieleh da kul’tuurah nähte
Oma Mua
Pereh-kanšallisprojekti kannattau kulttuurie: vuuvven alušta yli 3 000 lippuo on oššettu Puškinin kortilla
Oma Mua
Karjal piäroulis: festivuali rodieu omistettu Brendojevan vuozipäiväle
Oma Mua
Karjalazet tiedomiehet jullattih liygiläzien kylien nimisanakirju
Oma Mua
Niken ei ole unohtettu: uuzi fil’mu kerdou Ižänmuallizes voinas
Oma Mua
Karjalazet: ket hyö ollah
Oma Mua
Artur Parfenčikov ta Venäjän duuman deputatti käsiteltih, mitein Karjalašša autetah erikoisšotaoperatijon veteranija
Oma Mua
”Oma Pajo” viritti Salmih karjalazen kybenyön
Oma Mua
Sampo-kunnivomerki: liäkärilöin ruado on arvostettu
Oma Mua
Ammattimiehet: Karjalas ozutetah ruadoneruo
Oma Mua
Ruskeala Symphony: Karjalas pietäh kymmenes festivuali
Oma Mua
On ilmotettu Karjalan istorijalla 1100-luvulla omissettujen taitotevokšien kilpailu
Oma Mua
Karjalan tavarat kyzyttävien joukos
Oma Mua
Ven’a – perehien pereh: kanzoin yhtenäžyön vuozi algavuu
Oma Mua
Biblien kerdomuksii nygöi voibi kuunnella karjalan kielel
Oma Mua
Urho – Voiton poluin -projektin enšimmäini video on nähnyn päivänvalon
Oma Mua
Ribatlon-kilbu: pakkazelgi kala näykki
Oma Mua
Prezidentan grantufondan projektutoimisto avatah Karjalah
Oma Mua
Merkivuozi: 100 vuottu tagaperin löyttih Vienanmeren kallivopiirustukset
Oma Mua
Kuulužu paikannimistön tutkii täyttäy vuozii
Статьи
Volont’orien tapuamiset Kalevalan mualla jatutah
Tuiskukuun alušša Kalevala uuvveštah otti vaštah ylioppilahien Ilvekšet-volont’orijoukkuo. Ajettuo 1 500 kilometrin matan ta tultuo miäräpaikkah myöhä...
Virujan kiven uale ni vezi ei piäze
Tiijonpäiviä vaste Oma Mua pagizutti kielentutkijua karjalastu Aleksandra Rodionovua ruadoh da elaigah nähte, tiijusteli hänen mielii karjalan kielen ...
Karjalaisien perintehien jälkijä myöten
Pakkaiskuun lopušša – tuiskukuun alušša Karel’skaja kuhn’a i Točka -projektin ryhmä kävi enšimmäisellä työmatalla Vienan Karjalan kylih....
Kurenpoikani
Kurenpoikani varovašti šiirti čillin n’okalla, šepäsi šiivillä ta läksi jälelläh. Ka mitein noštua šen kuušella?
Karjalaine Stuanu on Ven’an kaunehin kylä
Jatkammo paginua Tverin Karjalan, Karielan Rannan, paikannimilöih näh da kiännämmö aižat karjalazeh Stuanun kyläh.
Taikašäje
Tämä kertomuš oli kirjutettu Meijän lapšuon anhelit-šäilyttäjät -projektie varoin, mi oli omissettu ukoilla ta ämmöillä. Oman ukon anšijošta Sergei L’...
Heposen vuosi tuou positiivisie muutokšie
Ruškie Heponi aštuu Vihrien Kiärmehen tilalla 17. tuiskukuuta 2026. Heponi on šeiččemeš vuosi Itähoroskopin 12-vuotisešša šarjašša.
“Karjalan koivu” täytti 90!
Anuksen rahvahan hora pidi oman suuren vuozipäivykonsertan. Karjalan vahnimii horii olii “Karjalan koivu” täytti 90 vuottu.
Vepšäläiset kalitat, kumpasie maisteli čuari
Kertsova Valentinašta miula kerrottih, kuin muasterista, kumpani tietäy tovellisien vepšäläisien kalittojen reseptin.
Voitto tavotah šeluštalla
Voitto tavotah šeluštalla — näin šano jo toisen muailmanšovan aikana Neuvoštoliiton šuuri šotapiällikkö Georgii Žukov. Nämä šanat ollah ajankohtasie n...
Karjalaisista karjalaksi
Kerran kuukauvešša Kalevalan Uutiset -piirilehti julkaisou Šana karjalaisilla -šivun, millä on karjalankielisie juttuja.
Pajuo syväimes kannan
Vuvvennu 2025 Oma Pajo -hora täyttäy 35 vuottu. Karjalan Kanzallizes teatras merkipäivän konsertas 24. kylmykuudu suau kuulta omapajolazien da horan s...
Irina Fedosova nygöi keskipiälinnua
Rahvahan yhtenäžyön päivänny, 4. kylmykuudu, Artur Parfenčikov avai Petroskois mustopaččahan kuulužale oniegantagavozelazele suusanallizen perindön ti...
Pomorien päivä Neva-joven rannoilla
Venäjän etnografisešša musejošša piettih Pomorien kulttuurin päivä.
Forumin šilmänpistehenä oltih vepšäläiset
Šajekuun 19.—21. päivinä Petroskoissa vietettih Enšimmäini Venäjän vähälukusien kantakanšojen forumi.
Lapsienkazvattai Priäžäspäi yhtyi kogo Ven’an kilbah
Bur’atien Ulan-Ude -linnas piettih kogo Ven’an kilbu “Paras muamankielen da literatuuran opastai – 2025”.
Уnzimäzel tiijollizel laitoksel – 95 vuottu
Tänä vuon Karjalan ezmäine tiijolline instituuttu, tänäpäi – Kielen, literatuuran da histourien instituuttu, täyttäy 95 vuottu.
Kuittijärven čuaritar toi onnie karjalaisilla
Vuokkiniemeššä piettih Mujeh-festivali. Šajekuun 11.–12. päivinä vanha runonlaulajien kylä šeiččementeh kertah otti vaštah vierahie šuureh kalapruasni...
Kuvvei – karjalua, nelläi – vepsiä
Petroskoin valdivonyliopiston filolougien instutuutan suomelas-ugrilazien filolougien laitoksele tänä vuon tuli opastumah yheksä hengie.
Oma Media ta Karjalan Šanomat vietetäh vuosijuhlie
Oma Media -portali avautu luajalla yleisöllä 23. šyyškuuta 2020 ta täytti viisi vuotta. Šamoin 5. šajekuuta 2025 105-vuotisjuhlua viettäy Karjalan Šan...
“Kolme kondiedu” paistah karjalaksegi
Sankt-Peterburgas piäzi ilmoih Lev Tolstoin kaksikieline Kolme kondiedu -suarnu – ven’akse da karjalakse. Enne sidä suarnu oli kiännetty vepsäkse, ink...
Siperin šuomelaiset: löytyykö jälkiläisie?
Rižkova oli enšimmäini šuomelaini šiirtolaiskylä Siperissä. Mimmoni on kylä nykyjäh? Jäikö šinne šuomelaisie ta virolaisie? Jotta vaššata niih kyšymyk...
Karjalaista kivie käytetäh Piiterissä
Luonnollisien ominaisukšien anšijošta karjalaista marmorua valittih käytettäväkši Piiterin Iisakinkirikön restauroinnissa.
Vladimir Brendojevan Uuzi vuozi
Vuozi 2026 Anuksen piiris on ilmoitettu Vladimir Brendojevan vuvvekse.
Hätken vuotettavu kniigu on nähnyh päivänvalgien
Kylmykuun lopus ilmoih piäzi Timofei Jefimovič Turujevan suarnat da bilinat -kniigu.
Nina Nemova: “Konzu sie kyzytäh – on midä sanuo”
Karjalan piämies palkičči parahii ruadajii. Korgiesti pailkittuloin keskes oligi karjalastu. Nina Nemova, biolougien douhtoru, professoru on suannuh A...
Nuoril ainos omat tavat
Ennevahnas ristikanzan kogo elaigu oli kiini vuvven kauzilois da niilöin aigua piettylöis pruazniekois. Suuri merkičys oli myös ristikanzan elaijan vi...
Viidan: uuzi sellitys vahnale nimele
25 vuvves paikannimistöntutkimus on äijäl siirdynyh edehpäi da Viidanan kylän nimele löydyi uuzi sellitys.
Matku tiettömii kohtii myöte
Vuvvennu 2002 Denis Kuznetsov pani rattahile dielon, kudai jatkuu tässäh. Hänen piän al muastoautoloil ajajat, kuduat piästäh omil ajonevvoloil sie, k...
Peitettyjen kylien runojen poluin
Lyyvvähkö lauvat ikkunoih? -kuvaukšešta alko šuuri projekti, kumpani valmissettih Ortjo Stepanovin šiätijöššä. Še šai Peitettyjen kylien runot -nimen....
О нас
