Etnokulttuurikehityš: Kalevalan piiri voitti kilpailušša
Jevgrafovien pereh on omien tapojen šäilyttäjä
Tänäpiänä alko vejen heitto Paljejärven vesivoimalašša
Monikäyttökeskukses avvutetah painua kuva
Voimmo kaunistua Anuksen linnua yhtes
Suojärven piirin kodialovehen histourien muzei on täyttänyh viizi vuottu
Etno-šou piettih karjalan ta vepšän kirjakielien päiväkši
“Oman Muan” kujo nygöi nägövis
“Viisahat” urheilukentät ilmeššytäh Karjalašša
Šanelu on kirjutettu keškikentällä
Сайт работает в режиме бета-тестирования
Магазин
НОВОСТИ
Oma Mua
Musejojen yö: tuhansie ihmistä tulou musejoih
Oma Mua
Karjalan piämieš ehotti maskitilan lakkautumista tašavallašša
Oma Mua
Etnokulttuurikehityš: Kalevalan piiri voitti kilpailušša
Oma Mua
Parahat etnoturismin projektit šuahah tukie
Oma Mua
Tervehyšlaitokšien uuvvissuš jatkuu Karjalašša
Oma Mua
Karjalan kanšallisešša musejošša esitettih ainutluatuini tevoš
Oma Mua
“Turiada” kuččuu opaštumah retkien johtajakši
Oma Mua
Belomorskin ta Arhankelin välini tie šuau federalisen statussin
Oma Mua
Tänäpiänä alko vejen heitto Paljejärven vesivoimalašša
Oma Mua
Monikäyttökeskukses avvutetah painua kuva
Oma Mua
Paranda Karjalazien runoloin puistikko!
Oma Mua
Suomes pietäh Pajot- Karjalazet muuzikkupäivät
Oma Mua
Voimmo kaunistua Anuksen linnua yhtes
Oma Mua
Suojärven piirin kodialovehen histourien muzei on täyttänyh viizi vuottu
Статьи
Šuojun paikannimet ollah vahnimii
Šuojun kyläs piettih Lyydiläzien eländykohtien paikannimilöin sanakniigan prezentasii. Sanelemah uudeh kniigah da Šuojun lohkon paikannimilöih nähte Š...
Fil’ka
Kertomuš šiitä, kuin Fil’ka -linnunpoikani piäsi pereheh, kuin še eli aijalla häkillä ta kuin lintuni tuli koko kylän lapšien šuosikiksi. <br />
...
Roindumuan paikannimet ollah tuttavat
Petroskoin valdivonyliopiston opastai da Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskuksen aspirantu Anastasija Afanasjeva puolisti väitöskirjan. Kuvven ...
Paja on nossuh tuhkaspäi
Pyhäjärves jo piäl kaheksua vuottu ruadau L’oka da Kirill Čurakovien paja. Mulloi elokuus rodih hädä – paja paloi tuhkakse. Tänävuon paja rubei ruadam...
Koštamukšen luontohelmi: kotišeuvun tarinat tultih lähemmiksi
Kevätkuušša Koštamukšen luontohelmi -klubin issunnošša piettih luvento paikannimilöistä. Šen valmisti kotišeutututkija Valentina Patsukevič. ...
“Armas talo” armahas kyläs
Anuksen piirin Mägriän kyläs jo kuvvettu vuottu ruadau neroloin paja “Armas talo”. Paja rodih kylän kul’tuurukeskuksekse.
Aptiekku Vieljärves salvattih
Vieljärvi on tuaste jiännyh aptiekattah. Feršalipunktas ruadanuh aptiekkukiosku salbavui 1. kevätkuudu. Kel roinnou hädä rohtolois, nygöi pidäy ajua P...
Midä moskovalaine ruadau karjalazes kyläs?
Jo kolmattu kuudu Vieljärven kielipezäs ruadau Moskovaspäi tulluh volont’ouru Anna Voronkova. Inehmine tutkiu kielipezän ruaduo, opastuu karjalah da p...
Vieljärveläzet tuldih hyvih tuloksih
Priäžän piirin Vieljärven kylän rahvas iče kehitetäh toppien erikseh keriändiä. Hil’l’akkazin da edehpäi. Vuvves 2024 algajen toppien erikseh keriändy...
Resurssit, kumpasie on tärkietä toteuttua
Karjalaisen liikkehen aktivistit ta paikallisen ičehallitukšen etuštajat tašavallan eri piirilöistä otettih ošua seminarih Koštamukšešša. Šitä vietett...
Urheilukoulun kaikki lapšet ollah hänen punukkoja
Koštamukšešša eläy ihmini, kumpasen muhahukšešta monien kaupunkilaisien päivä tulou valosammakši. Hänet voipi tavata hiihtopaikoissa.
“Järven randu”: Veškelykses kehitetäh karjalazien kul’tuurua da kieldy
Veškelyksen Oma tulehmo -liitto pani rattahile Järven randu -projektan. Sen mugah pietäh karjalan kielen kursiloi da azetetah kyläh tiedolavvat.
Ol’ga Mäkelä: Ei pie ozuttua ylittämisty
Petroskoil eläjäl Ol’ga Mäkeläl on kiokušinkain muasterin mustu vyö. Sentämän vuvven tagaperin Ol’ga tuli minun prijuatel’akse. Lyydinkarjalaine aktiv...
Kunnivoijen Vieno Petrovna Fedotovan mustuo
Jälgimäzenny päivänny talvikuudu saimmo igävän viestin: kuoli hyvin tuttu karjalan kielen varzinkarjalan murdehen tutkii Vieno Petrovna Fedotova....
Runonlaulajien koulu: perintehie šäilyttyän
Opaštuo uutta joka päivä – neuvou meilä rahvahanviisahuš. Ka onko šemmoni paikka, missä voipi opaštuo kirjuttamah runoja? Eletähkö vielä karjalaisissa...
Kantele-GO!: aktiivini ruato tuou tulokšie
Kanšainvälistä Kantele Goes Global! Ground Zero -projektie toteutetah jo kolmatta vuotta. Mänijän vuuvven piätapahtumista kerto Kantele-GO! -projektin...
Priäžän piirin rahvas tutkitah omii suguloi
On ylen tärgei tiediä omien juurien histourii. Liestäjes oman suvun langukeriä avvuttau praktiekalline sugututkimuksen tiedo libo genealougii.
Katri Kovasiipi: “Karjalan kielen näkömini leheššä on tärkietä”
Šajekuun 1. päiväštä Karjalan Heimo -leheššä ruatau uuši piätoimittaja Katri Kovasiipi. Pakasima Katrin kera hänen elämäštä ta juuriloista šekä šiitä,...
“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh”
Čalnan kyläs 21. kylmykuudu piettih Bes’odaine-ansamblin 30-merkipäiviä. Kuibo rodih da eläy nygöi ainavoluaduine pajojoukko?
Mie olen muššalla listalla
Pimiekuun 18. ta 19. päivinä Karjalan kanšallisešša teatterissa pietäh Mie olen muššalla listalla -spektaklin enši-iltua.
Anna Vlasova: “Miun ruato on elämäni tarkotuš”
Elämäniloni emäntä, tverinkarjalaisien elävä kulttuuri, kanšallisie šyömisie, karjalaista pakinua, karjalaisie ta venäläisie huvija. Tulkua tervehenä ...
“Karjala” on luotettava folklorilla jo 60 vuotta
“Karjala” on kulken taipalen trikotehtahan ruatajien harraššušryhmäštä folklori-etnografiseh yhtyveheh pitkine istorijoineh, omine perintehineh ta kir...
Yhteisruato tuou enemmän löytöjä musejoilla
Karjalan kanšallini ta Venäjän etnografini musejo allakirjutettih šopimuš yhteisruavošta.
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša....
Vaikeukših kaččomatta ruato tuou iluo
Pimiekuun 21. päivänä Karjalan ratijo täytti 95 vuotta. Merkkipäivän kunnivokši kanšalliskielisen toimitukšen ruatajat juteltih oman ruavon erikoisukš...
Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”
Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt tostu vuottu hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas, tiijonkandaizes biznesškolas “Skolkovo”....
“Buite ku kaksi elostu olen elänyh täl muailmal”
Kaksikymmen kaksi vuottu Karjalan kylis da linnois rahvas vuotettih Nazarovan Fed’an Miikulan čomua madalua iändy da paginoi omal armahal karjalan kie...
Yštävyškaupunkien yhteistyö: istorija, kuot’t’elukšie, perspektiivijä
Šuomen kielen ta kulttuurin netäli oli tosi rikaš mukavista tilaisukšista. Niijen luvušša oli Šuomen ta Karjalan yštävyškuntien yhteistyöllä omissettu...
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muist...
О нас
Общественно-политическая газета “Ома Муа” (“Родная Земля”) основана в 1990 году. Газета выходит в свет еженедельно на двенадцати полосах на трех наречиях карельского языка. Главными тематическими составляющими газеты являются карельский народ, его культура и история. “Ома Муа” выполняет социальную и образовательную функцию.
НАМ 30 ЛЕТ
НА ВСЕХ НАРЕЧИЯХ КАРЕЛЬСКОГО ЯЗЫКА
БОЛЕЕ 1 500 ЧИТАТЕЛЕЙ
