Kanšan ylpeyš on oma kieli
Karjalan piirien musiikkiyhtyvehie šuau kuunnella internetissä
Opaššušvuosi on alkan Kalevalan karjalan kielikurššilla
Yhty Aivokylyh jo huomei!
Jessoilas azetettih mustolaudu Aleksandr Volkovale
Uhut-šeura yhistäy karjalaisie Vienan perinnön šäilytettäväkši
“Suomelas-ugrilaine tranzittu” sai allun Tverinkarjalas
Oma Media on yhistän viisi kanšalliskielistä lehtie
Vieljärveh nostettih lapsien kižakohtu omil varoil
Enzimäine pitky fil’mu karjalan kielel azuttih Suomes
Сайт работает в режиме бета-тестирования
Магазин
НОВОСТИ
Oma Mua
Balagurovin luvennot -konferenšši piettih online Belomorskissa
Oma Mua
Yhty karjalan kielen nedälih!
Oma Mua
Uuši tiemerkintä ei anna kulettajalla uinota
Oma Mua
Karjalan piirien musiikkiyhtyvehie šuau kuunnella internetissä
Oma Mua
Puhtahat jovet: ošallissu vesiretkeh luonnon hyväkši
Oma Mua
Muštua komedijua invalidisuon aihiešta kuvatah Karjalašša
Oma Mua
Kilpailu: kerro oman pereheš perintehistä ta šen ruokakulttuurista
Oma Mua
Mnun kylä -kilvan voittajat ollah tietois
Статьи
Kuulužien karjalazien ristittyzien nimet nägyvih Petroskois
Karjalan kanzalliskielizien lehtilöin da Karjalan TV:n da ruadivon toimittajat kiännyttih linnan haldivon puoleh da kyzyttih andua erähile Petroskoin ...
Puutu, mujeh, šuuri ta pieni!
Jo toista vuotta Vuokkiniemen šajekuun piäsimvolina on pieni hopieni mujeh-kala. Runonlaulajien ta kalaštajien kylä tuli Mujehfestivalin pitopaikakši ...
Šuuri Lahti – Onegan niemimuan kulttuurikeškuš
Männyt aika ei kiirehä jättyä Onegan niemimuata ta šen kylie. Alovehen luonto eruou toisista Karjalan paikoista. Piiristä voisi tulla šujuva matkailuk...
Pitäy ottua talma šuušta
Kalevalan pos’olkašša eläy puunveštäjä Vladimir Lukin. Kalevalalaiset tunnetah häntä nimellä Luukin Matti. Hänen tuotannon erottava erikoisuš on šiinä...
Koskiloi myöte kažin kel
Zelenogradas eläi muzikantu Marija Volkova on kiinnostunnuh pohjazien eläjien kul’tuurah da eloksen tabah. Tänävuon häi ukonke lähti mašinal Karjalah....
Kuibo elät, neroniekku?
Äijygo Karjalas nerokastu rahvastu da kuibo heijän ruado eistyy tazavallas. Vastavuksii nämmih kyzymyksih ečitäh Pohjazien neroloin koudu -projektas, ...
Muisto Viola Malmista eläy
Šyyškuun 23. päivänä Petroskoin keškuštašša piettih tunnetun horeograffin ta tanššifolklorin keryäjän Viola Malmin muistotaulun juhlalliset avajaiset.
Karjalan Kielen Kodi oppis kylviä kielipezän siemenii
Karjalan Kielen Kois Vieljärvel piettih Kielipezä-seminuaru Anuksen da Priäžän piirilöin rahvahale. Enimät heis ruatah päivykodilois da opastetah lap...
Čuari-koški: šuojelualovehen luonnonkaunehien paikkojen šäilyttäjä
Kešällä karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran ošallistujat äijän matkuššettih. Koštamukšen kaupunkipiirissä olija Čuari-koški kummaššutti omilla erikois...
Oma Media on meijän uuši media
Periodika-kuštantamo avuau tänäpiänä, 23. šyyškuuta, Oma Media -verkkoportalin. Portalista löytyy uutisie ta muuta ainehistuo nyt karjalakši, vepšäkši...
Vieljärven järvele käydih tiedomiehet Petroskoilpäi
Ezmäine askel Vieljärven pellastamizekse on azuttu. Vieljärveh käydih tiedomiehet Karjalan tiedokeskuksen Pohjazen veziprobliemoin da mečän instituuto...
Läksin mie L’akkol’aa, proijin mie Prokkol’aa
Prokkol’an kylä on vahnu karjalaine kylä Voijärven rannal. Prokkol’ua da Prokkoilua on ylen äijy Karjalas sego Anuksen čupul, sego Suojärven čupul, on...
Timoi Munne: “Minä elän karjalakse”
Konzu kyzyin Suomes eläjäl karjalazel Timoi Munnel, midä häi sanos omas ičes kolmel virkehel, häi vastai nenga: “Minä olen Liberis eläi kul’tuururuada...
Seesjärven hora ielleh kaiččou pajoperindyö
Georgii Savitskoin nimen kandai Seesjärven pajojoukko tänävuon täytti 85 vuottu. Kogo Nevvostoliiton kuulužas horas nygöi pajattau vai kymmene hengie....
Sohjanan arvautukšie: löytyykö vaštauš?
Kaunehella paikalla šijaiččou pieni kylä Sohjanankoški, tahi Sohjana. Jyrkkä rinneh ta levie joki – piirin vierahat, kumpasie tiälä on äijän, šentäh k...
Hyö pandih alguh karjalaine etnogruafii
Kielen, literatuuran da histourien instituuttu tänävuon täytti 90 vuottu. Instituutan seinis allus algajen piäalannu oli tazavallan rahvahien etnogrua...
“Karjalan Sanomat” on tašavallan ylpevyš
Toisenaren puolipäivä. “Karjalan Sanomien” toimitukšešša on touhuo. Ečin piätoimittajua Nezvitskii Mikkuo. Loppujen lopulta šovimma pakinan ajašta. Pa...
Paavo Harakka: Mie olen Feďan Paušu da karjalane!
Paavo Harakka libo karjalazilleh Fed’an Paušu on karjalaine, kudai ainos on paissuh karjalakse. Hänen luja omassah karjalažuos pidämine ei ole muuttun...
Rakkahusmägi Priäžäs voibi ylen terväh hävitä
Priäžän eläjät soitetah hädäkelluo. Hyö varatah, ku korgei Rakkahusmägi kylän suves lähäl järvie voibi ylen terväh hävitä. Priäžän rahvas opittih ečči...
Perehen histourii, kuduah nähte himoittau kerduo
Tänävuon meijän buaban Jelizaveta Timofejevna Blinovan roindas täytti jo 120 vuottu. Buaban kunnivokse minä panin nimen omale Liza-tyttärele.
Mustua ilmazen ijän
Karjalan vihaniekois piäständypäivänny Nuožarves avattih voinumustomerki, kunne on pandu voinal tapettuloin da voinal olluzien omamualazien nimet. Mus...
Vojačunkoški: tuttavuštumini uškomattomah luonnonihmeheh
Kešän lopušša karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran ošallistujat jatettih omie matkoja Karjalan muan eri puolie myöten. Tällä kertua tuttavuššutamma tei...
Tverinkarjalan kielioppi: pitän ruavon tuloš piäsi ilmah
Irina Novak on tverinkarjalaini, Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan tietomieš šekä tutkimukšien ta oppikirjojen luatija. Heinäk...
“Tärgei olis suaja karjalan kieleh niškoi kielizakon Suomes”
Professoru Anneli Sarhimaan tutkimusalannu on sotsiolingvistiekku. Kielis hänen tutkimuksen objektannu on nygöi karjalan kieli da ruadotaibalehen allu...
Helka Riionheimo: “Tutkijat tahtotah tugie karjalan kieldy”
Uuzi opastunduvuozi on algavunnuh školis, opistolois da yliopistolois. Sen kunnivokse täl kerdua pagizuteltavannu on Päivännouzu-Suomen yliopiston kar...
Kolme vuotta keštänyt puoluššuš
Kešällä olin polkupyörämatašša Keški- ta Kalaštajašuarento -niemimailla. Ennein matkuštamista mie kuulin monelta ihmiseltä, jotta hyö tahotah nähä nii...
Huaveilla ta ruatua muamonkielien hyväkši
Elokuun 31. päivänä Kanšallisešša kirjastošša starttasi kakšipäiväni Karjalan tašavallan kantarahvahien kielien elvyttämini -konferenšši. Piätehtävinä...
Sygyzyn jälles roih kevät
Suomen kinoteatrois ozutetah enzimästy pitkiä kinuo, kus paistah enimytteh livvinkarjalakse. “Syksyn jälkeen saapuu kevät” on druamu nuoren naizen kie...
Kotišeutu on šyväimeššä
Kalevalalaini Roza Tihonova 29 vuotta anto ruavolla liäkärialalla. Šen lisäkši naini 40 vuotta keräsi ainehistuo kotimuan kulttuurista ta istorijašta....
Kylyttä ei voi elyä
Kyly kaimasi karjalaista šynnynnäštä alkuan kuolomah šuaten. Šiitä ihmelliseštä taloušrakennukšešta, mih kuuluu äijän perinnehtä, kertou Karjalaisen k...
О нас
Oma Mua
роусскк
НАМ 30 ЛЕТ
НА ВСЕХ НАРЕЧИЯХ КАРЕЛЬСКОГО ЯЗЫКА
БОЛЕЕ 3000 ЧИТАТЕЛЕЙ
