Kaheksa kniigua piäzöy ilmah
Petroskoin bloggerija opaššetah kertomah teatterista
Karjalan kieldy nägövih piälinnas
Petroskoih kerävyy kai Ven’a
Vladimir Putin on allakirjuttan käšyn karjalaisien rissinnän 800-vuotisjuhlašta
Karjalašša aletah opaštua kanšanpukujen käyttyö videojen avulla
Petroskois sanellah karjalazien runolois
Vanha pruasniekka on elvytetty Vuokkiniemeššä
Karjala – 101: Kalevalašša alko tašavallan uuši vuošišata
Karjalan tašavallan päivyä pietäh Kalevalašša
Сайт работает в режиме бета-тестирования
Магазин
НОВОСТИ
Oma Mua
Makein kalitta on valittu “Periodikašša”
Oma Mua
Kulttuuriforumi yhistäy šuomelais-ugrilaisie kanšoja
Oma Mua
Karjalan kanšallini musejo šai uuvven partn’orin
Oma Mua
Uuši kilpailu ilmotettih karjalaisien runojen esittäjillä
Oma Mua
Tietoala tuli lähemmäkši lapšilla ta aikuhisilla
Oma Mua
Kylä: Markku Niemisen uuši romani on julkaistu Šuomešša
Oma Mua
Elätgo Suomes? Tilua sähkölehtet!
Oma Mua
Karjalan tietomiehih šuau tutuštuo Petroskoin rantakavulla
Oma Mua
Karjalan kieldy nägövih piälinnas
Oma Mua
Kotkatjärven kirjastole pandih Zinaida Dubininan nimi
Oma Mua
Muatalovusjarmanku: Verdua hinnat enne ostandua!
Oma Mua
Karjalazien ozua pienen brihan silmin
Oma Mua
Runostarinat: uuši kirja lapšilla luvettavakši
Oma Mua
Kalevala open -festivalie vietetäh Petroskoissa
Статьи
Yhteisruato tuou enemmän löytöjä musejoilla
Karjalan kanšallini ta Venäjän etnografini musejo allakirjutettih šopimuš yhteisruavošta.
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karj...
Netälin loppuo etnotyylissä voipi viettyä Vienašša
“Kuokan kolkkajaiset” on perintehellini šyyšpruasniekka Vienan Karjalan kylissä. Arhippa Perttusen šiätijön Yhteinen Viena -projektin rajoissa Vuokkin...
Pohjosešta on tullun šuvini värihyökkäyš
Mimmosie ollah pohjoset värit? Ollahko ne hualeita, rauhallisie? Projekti “Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš” muuttau niitä luuloja.
Laulau Tverin muašša “Karielan koivune”
Vuuvven 1997 pakkaiskuun 18. päivänä Tverin Proletarka-kulttuuritalošša piettih Koivune-klubin kokouš, kumpasen aikana piätettih luuvva folkloriyhtyve...
Aleksandr Bel’akov: “En ole konšana peittän omie juurija”
Aleksandr Bel’akov on tverinkarjalaini, muamonkielen pakasija, puušeppä, karjalaisien toimenpitojen aktiivini ošallistuja Tverin alovehen Glazkovo-kyl...
Kondienvestäjällyö gostis
Pandemien aigua karjalaine taidoilii tartui uudeh ruadoh – nygöi vestäy puus eri suarnallizii hengilöi keskikylän rannikon čomendamizekse da kondieloi...
Piessan jälet: Karjalan kivikirjan šaloja arvellen
Oraškuun lopušša Uijunšuaren kyläššä avattih uuši paviljoni, min tarkotukšena on šuojella Piessan jälet -kallivopiirrokšija. Vienanmeren kallivopiirro...
Tverin karielazen luona: myö tahomma enemmän yhtevyttä
Kuin iloista on, konša löytyy pakinakaveri, kenen kera voipi paissa muamonkielellä. Tämä ilo näkyy ihmisen šilmissä, kuuluu hänen iäneššä. ...
Taipalen talo otti vaštah vierahie
Vanhoissa karjalaisissa kylissä on olomašša erikoini hyvätahtoni taikavoima. Niissä paikoissa šielu puitto lepyäy ta šie henkität voimie antajua mečän...
Pie varavostu: rinnal on vihandua tulokastu!
Karjalan tiedokeskuksen Meččyinstituutan tutkijat käydih Vieljärveh eččimäh vierahii kazvilajiloi.
Älä lykkiä rauduvakkastu, pane se uudeh käyttöh!
Vieljärvi on niidy harvoi kylii, kus rahvas opitah erikseh kerätä jättehii da tälleh pidiä omua kyliä puhtahannu. Enzimäzen jättehien eriksehkeriändyk...
Meil pajo eliä da ruadua avvuttau
Tänävuon rahvahalline Petrovskoin hora on täyttänyh 85 vuottu. Vastavuimmo pajattajien da horan ohjuajan kel Munjärvenlahten kul’tuurutalois, kus joga...
Yksin vuarojen kera: oša kaksi
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunn...
Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämä...
Yksin vuarojen kera
Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaj...
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči...
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muist...
Perindölline kandelehel soitandu Karjalas
Tutkijoin kiinnostuksel soitindu kohtah on jo läs kahtusadua vuottu, yhtelläh tässäh on vie äijy kyzymysty, kudamat koskietah kandelehen soitandualove...
“Pidäy olla vessel da maltua paista lapsienke”
Oksana Serebr’annikova piäl 20 vuottu opastau karjalua školas Veškelykses. Häi pidäygi karjalan kielen kursit da mielihyväl yhtyy kul’tuuru- da sportu...
Ristitty mieliruavottah, ku lindu siivittäh
Priäžän piirin Ližmih rodivunnuh Vera Ivanova ijän kaiken ruadoi kul’tuurualal oman piirin hyväkse. Eläkkehele lähtiettyy Vera Jakovlevna jatkoi ruadu...
Meijän opastajale, nygyaigazen livvin kirjukielen «muamale»
L’udmila Markianovan nimi on hyvin tuttu karjalan kielen alal ruadajil. Nygyaigazen livvin kirjukielen perustai, kielenopastai, opastuskniigoin luadii...
Nygöi Karjalas on karjalazien perindöllizien eländykohtien luvettelo
Karjalan tazavallan halličus hyväksyi Karjalan tazavallan karjalazien perindöllizien eländykohtien luvettelon. Käskyn sih nähte ualekirjutti Karjalan ...
Magiet juustot Alasalmespäi
Tänävuon molodoit Jevgenii da Nadežda K’alinat avattih oma fermu: valmistetah juustuo. Nygöi juuston eri lajiloi voibi ostua ei vaiku Alasalmes, ga vi...
“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”
Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärv...
Miinojen raivuaja voit erehtyö vain kerran
Toini muajilmanšota loppu vuotena 1945. Še oli lopetettu, ka šen kera šurma ei männyn pois, še peittäyty notkoloissa, kantojen alla, pelloilla, niitty...
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarj...
О нас
Oma Mua
Общественно-политическая газета “Ома Муа” (“Родная Земля”) основана в 1990 году. Газета выходит в свет еженедельно на двенадцати полосах на трех наречиях карельского языка. Главными тематическими составляющими газеты являются карельский народ, его культура и история. “Ома Муа” выполняет социальную и образовательную функцию.
НАМ 30 ЛЕТ
НА ВСЕХ НАРЕЧИЯХ КАРЕЛЬСКОГО ЯЗЫКА
БОЛЕЕ 1 500 ЧИТАТЕЛЕЙ
