Oma Mua
Vladimir Putin: “Kaikkieh tilanneh on stabilini ta luotettava”
On valmis oppikirja yläluokkalaisie varoin
Tverinkarielazin viestit -rubrikki ilmešty “Omašša Muašša”
Petroskoin yliopiston opaštujat kerrottih karjalakši, kuin makšua verot
Puškinua eri kielil
Priäžän piiris otettihes Karjalazien X kerähmön piätöksih
“Periodikan” julgavot ei piästä ilmah
Karjalan Rahvahan Liitto algau uvven projektan
Veškelyksen eläjät kunnostetah omua kyliä
Mujeh on tapahtuman keškukšešša
НОВОСТИ
Статьи
Mado on ristikanzu viizas
Vuozi 2025 päivännouzunmualoin kalenduaran mugah on Mavon vuozi. Mittuine on ristikanzu, kudai on rodivunnuh libo vaste rodivuu Mavon vuvvennu?
Projekti anto innoššušta Karjalan piirilöillä
Šuomelais-ugrilaisien kanšojen liiton toteuttama Musejomarafoni: šukupolvien vuoropakina -projekti kešti puolitoista vuotta. Pimiekuušša kaikissa ošal...
Männyöštä ajašta tulovaisuoh
Kauhie šotavuosi 1941 yheššä hetkeššä muutti meijän ihmisien kohtaloja. Šuuri Isänmuallini šota poltti kaikki toivot ta huavehet tulijah rauhalliseh e...
Stola on Jumalan kämmen
Ennevahnas ristikanzal elaijas joga kohtal dai joga vešil oli oma tärgei merkičys. Muga koin sija pidi “ostua” muanižändäl, gu pereh elis rauhas pidel...
Mielet Luadogah näh
Tänä vuodena, šygyžyllä mie enžimäzičči kävyin Luadogan Karielah. Mänin šinne mašinalla Petroskoista, Karielazien X kerähmön jälgeh.
Sada kymmen vuottu rahvahan tervehytty parandajes
Jessoilan ambulatourii täyttäy 110 vuottu kylmykuus. Se on Karjalan vahnimii mediekkulaitoksii.
Inga Gurilova: “Pidäy ruadua kunnolleh da kannattua toine tostu"
Karjalazien X kerähmön vallittuloin nevvoston paginanvedäi Inga Gurilova sanelou, kui rubieu ruadamah nevvosto hänen piän ual tuliet nelli vuottu....
Karjalaista pakinua alko kuuluo gimnasijašša
Täštä opaššušvuuvvešta alkuan Koštamukšen gimnasijašša lisätuntiloilla ruvettih opaštumah karjalan kieltä.
Uuši näyttely on omissettu iänillä
Tänä vuotena Mujehfestivalin rajoissa Vuokkiniemen kylätalošša oli avattu uuši näyttely “Miltä karjalaini kylä kuuloštuu”.
Mujeh oli tapahtuman keškukšešša
Vuokkiniemeššä piettih Mujehfestivali. Šajekuun 5.–6. päivinä vanha karjalaini kylä tuaš otti vaštah vierahie šuureh kalapruasniekkah.
Lyydinkardalan eri dialektoi opastetah kylis da linnois
Lyydiläižed eletäh Anuksen, Priäžän, Änižen da Kompohd’an piiris. Suurembad lyydiläižin eländkohtad oldah: Kujärv, Pyhärv, Priäž, Tivdii, Dyrkänmägi, ...
Pidäy pyzyö pystyi da puhuo yhteh hiileh
Syvyskuun 20.-21. päivinny Petroskois piettih Karjalazien X kerähmö. Kerähmöh oli vallittu 66 deleguattua Karjalan erii piirilöis, linnu- da munitsipu...
Kunne päin lendäy Lindu?
Tverinkarielan kielen paginakluba “Lindu” ruadau jo šeiččimeš vuoži i šijottuačou Tverin linnašša Gor’koin bibl’otekašša.
Hyväh sobuh, ainos yhtes
Tämä vuozi Ven’al on sanottu Perehen vuvvekse. Pereh algavuu suvaičukses, ga kuibo säilyttiä se tundo dostalikse igiä? Tämän hyvin tietäh Arhipovan mo...
Lyydin piäpaginluad VepKar-korpusas
Kielen literatuuran da hištorijan instituutas lyydin piäpaginluadud tiedusti Aleksandr Pavlovič Barancev.
“S’amozerjen” artistu kävyi pajattamas Moskovah
Jessoilan kylän eläi Nadežda Vasiljeva yhtyi Pesni ot vsei duši -tv-šouh.
Patriottine desantu kävyi Alavozeh
Erähänny kohtannu, kunne heityi Karjalu hengis: Histourii. Kieli. Kul’tuuru -projektan patriottine desantu, rodih Anuksen piirin Alavoine. Vastavus pi...
Patriottini desantti laškeutu Luatokan rantah
Karjalan Rahvahan Liiton Karjala henkissä: Istorija. Kieli. Kulttuuri -projektin toteuttamini jatkuu. Šiinä hyvin autetah Oma pajo -kuoron artistat....
“EtnoSmart” innoššutti nuorie
EtnoSmart-nuorisoforumi yhisti 60 ošallistujua tašavallan piirilöistä, eksperttijä Venäjältä ta Karjalašta, spikerijä, sektijojen vetäjie ta vierahie....
Kaži Karjalan kandukanzoin uskondolois
Kylmykun 17. päivänny pietäh Mustan kažin päiviä. Sen pidämisty kehoitettih Italien žiivatoin da ymbäristösuojelun Assotsiatsien aktivistat sendäh....
Kazanskoi – Pyhän Jumaldoman Kazanskoin obrazan pruazniekku
Kallistu kirikköpruazniekkua Kazanskoidu pietäh 4. kylmykuudu. Pyhän Jumaldoman obrazu jiävihes Kazanin linnas vuvvennu 1579.
Kaksitostu viizastu vellesty
Vepsäläzen rahvahan viizahus säylyy rahvahanrunohuos. Tämän suarnan kauti vepsäläzet nagretah ristikanzan tolkuttomuttu. Sen on kiändänyh livvikse L’u...
Vuokkiniemen tarinoja
Näitä tarinoja Meeri Tuisku kuuli Vuokkiniemeššä ta kirjutti niitä muistih.
Meil on mahto puuttuo Ven’an etnorikkahuksien luvetteluh
Karjalas ruvettih luadimah federuallistu ei-ainehellizen etnokul’tuurizen objektoin luvetteluo.
Ku vai lapsil olis hyvä
Tunnustuin täh pereheh Il’l’anpiän pruazniekannu Suuren Sellän kyläs. Kerras rubei himoittamah sanella rahvahal Anna Sergejevna da Sergei Vladimirovič...
Kirjašto on paikka lukomisekši ta mukavakši ajanvietokši
Kalevalan piirin Borovoi-pos’olkašša avattih uuvvissettu kirjašto. Še tuli äijyä mukavammakši.
Karjalan tašavallan ta Tverin alovehen yhteistyö kehittyy
Šyyškuun 19. päivänä Karjalan kanšojen yštävyštalošša vietettih pyorä stola Karjalan tašavallan ta Tverin alovehen yhteistyön kyšymykšistä. ...
Puanajärvi on alkuperäni pohjoisuarreh
Kešä ta šykyšyn enšimmäini kuukauši on paraš aika omua kotimuata tutkimista varoin. Elokuun lopušša miun onnistu toteuttua vanha unelma – käyvä kanšal...
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль