Runojen päiväkši valmissettih luventoja, esitykšie ta leikkijä
Rautašuo – uuši turistimatka Venehjärveššä
Karjalaiset otettih ošua šuomelais-ugrilaisien kanšojen forumih
Käzikirjutuksien kilbu: Ehti kirjuttua sygyzyssäh
Piäjärven “Brihat” on paraš Louhen piirin kyykkä-joukko
Karjalan tašavallan päivyä Kalevalašša juhlitah 11. šyyškuuta
Lyydiläisien päivä vietettih Petroskoissa
Uuvvet kanšalaisprojektit hankitah raha-apuo
Karjalan kielel voibi kuunnella “metalluagi”
Kotkatjärveläzet pietäh kunnos mustomerkilöi
Сайт работает в режиме бета-тестирования
Магазин
НОВОСТИ
Oma Mua
Karjalan liitot suajah abudengoi omih projektoih
Oma Mua
Karjalaisien runojen päivyä vietetäh Petroskoissa
Oma Mua
Runojen päiväkši valmissettih luventoja, esitykšie ta leikkijä
Oma Mua
Rautašuo – uuši turistimatka Venehjärveššä
Oma Mua
Karjalaiset otettih ošua šuomelais-ugrilaisien kanšojen forumih
Oma Mua
Karjalan eläjien arhiivaesinehie kerättih näyttelyh
Oma Mua
Käzikirjutuksien kilbu: Ehti kirjuttua sygyzyssäh
Oma Mua
Kantelehen merkkipäivä: kolme šukupolvie esiinty yhellä lavalla
Oma Mua
Kanšalaisjärještöt vaikutetah positivisešti yhteiskunnan tilanteheh
Oma Mua
Kuundele Karjalan tanguo
Oma Mua
Karjalan tašavallan päivyä Kalevalašša juhlitah 11. šyyškuuta
Oma Mua
Karjalan Rahvahan Liitto kerto vuuvven ruavon tulokšista
Oma Mua
Kanšalaisjärještöjen projektit šuahah rahotušta
Oma Mua
Petroskoilaisie autetah löytyä työtä Piiterista
Oma Mua
Entistäjät paistih Kemin piäkirikön restauroinnin tulokšista
Oma Mua
Karjalašša myönnettih valtijolliset palkinnot
Oma Mua
Valiče runo, mi innoššuttau šilma luovah ruatoh
Oma Mua
Lyydiläisien päivä vietettih Petroskoissa
Статьи
Yksin vuarojen kera: oša kaksi
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunn...
Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämä...
Yksin vuarojen kera
Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaj...
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči...
Hyvä ristitty kylän čomendau
L’udmila Makuševa on Kotkatjärven aktivistoi: pajattau, kehittäy karjalan kieldy da luadiu oman perehen sugupuudu. Äijän vuottu L’udmila Ivanovna opas...
Samovuara šäilyttäy muan istorijua
Rahvahan kisoissa samovuara oli pakollisena atribuuttina. Juuri täštä aštiešta tuli vierahanvarasen ta kojikkahan talon simvoli. A karjalaisilla samov...
Toista elämyä lahjottaja muasteri
Joka esineh, kumpani piäšöy hänen käsih voit muuttuo vaškiksi. Hiän ikuistau lehtijä, liipukkaisie, šammalie, kukkija ta toisie luonnonmateriallija ka...
Sanotah, ku Karjalas nimidä ei kazva. Se ei ole tottu
Nižnii Besovets -kyläs kazvatetah Karjalan ilmastoh pättävii taimenii da vezoi. Ostua viišn’u-, juablokkupuun, viinumuarjan da toizien kazviloin vezoi...
Tanšši on šilta kantatuattojen viisahuošta nykymuajilmah
Pitän paussin jälkeh Venäjällä vähitellen alettih antua lupua konserttien ta festivalien pitämiseh. Viime vuotena kulttuuri ta taito šiirryttih intern...
Anni Kettunen: Vienan kanšanrunouven tietäjä
Vielä pienenä lapšena ollešša Anni oikein tykkäsi kuunnella omua ukkuo. Juštih näinä vuosina pikkaraini Anni ni mielty kanšanrunouteh.
Sergei Jakovlev: “Nero nisat ei paina”
Lehen tarkka lukija varmašti huomasi, jotta viime vuuvven lopušša lehen Šanašuari-šivulla alko ilmeštyö karjalaisen Sergei Jakovlevin kaunehie ta liik...
Omua pajuo sulavembua nimidä ei ole
Mulloi Karjalan rahvahallizele Oma Pajo -horale täydyi 30 vuottu. Tuhukuun lopus horan johtai L’ubov’ Nikitina saneli horan mennyös da nygözes ruavos ...
Ammatti, kummaista pitäy “läsie”
Kenen käsissä on ihmisen tervehyš, konša šuuret tervehyškeškukšet ta eri alojen liäkärit ollah šatoissa kilometrissä koista, kotikyläštä? Pienissä kyl...
Valdivollizil muamankielil on enämbi kannatustu
Suomelas-ugrilazen školan karjalan kielen opastai Tatjana Ignat’kova kävyi kogo Ven’an muamankielen opastujien kilbah.
Ruado ristikanzua čomendau
Mil eläy ristitty? Vastavustu täh kyzymykseh on äijy. Karjalaine Galina Ivanova andoi oman vastavuksen da kerdoi omas ičes: midä ruadau da mil eläy. G...
Tatu: apuo ta voimua lahjottaja piiruššuš
Kalevalan piiristä kotosin olija Jekaterina Švidova nykyjäh eläy ta ruatau Petroskoissa. Nerokaš muasteri luatiu tatuja šekä mualuau tauluja ta kirjoj...
Brendojevan lagevo da “Oman Muan” kujo Petroskoil
Petroskoin paikannimistö liženi nellälkymmenel uvvel nimel. Uvvet paikannimet ollah kiini Karjalan istouries da perindölöis, igäzeh mustoh on pandu ku...
Kirja, kummaista tarvitah rajan molommin puolin
Vuuvven 2020 talvikuušša päivänvalon näki Jelena Usačovan kirja “Itä-Karjalan pakolaiset. Tie kotiin”.
Päivännouzu-Suomen yliopisto on suannuh valdivonabuu karjalan kielen elvyttämizeh
Suomen opastus- da kul’tuuruministerstvan annettu jenguabu pietäh karjalan kielen elvyttämisprogrammah vuozikse 2021–2022. Programman pohjannu ollah k...
Inkerinšuomelaisien muistuo šäilyttyän
Čalnan pos’olka peruššettih vuotena 1948. Ruatamah šiih tuli ihmisie Neuvoštoliiton eri puolista. Niijen joukošša oli äijän inkerinšuomelaisie. Heijän...
“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”
Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärv...
Miinojen raivuaja voit erehtyö vain kerran
Toini muajilmanšota loppu vuotena 1945. Še oli lopetettu, ka šen kera šurma ei männyn pois, še peittäyty notkoloissa, kantojen alla, pelloilla, niitty...
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarj...
Pandemien aigu da lumikas talvi tyhjendettih kylän tagukset
Kylähaldivoloin vuoziraportat vuvven 2020 ruandois täytty vägie matkatah Karjalas. “Oman Muan” toimittai kävähtihes kuundelemah erästy nämmis, Vieljär...
Elena Junttila: “Čomii kodvazii pidäy eččie libo vuottua”
Elena on Suomes eläi Ven’an karjalaine, kudaman lapsusaigu meni Anuksen čupul Alavozes. Häi ei kaimannuh ni omua kul’tuurua, ni omua kieldy da rakkaha...
Kanšallisen kulttuurin korvuamattomie ihmisie
Lähtiessä Karhumäkeh mie meinasin kirjuttua lyhyön muistihpanon paikallisešta visitti-keškukšešta. Ka paistuo šen johtajan Jelena Ol’šakovan kera muut...
Ruato mieštä ei riko
Tuiskukuun lopušša koko meijän mualla onnitellah miehie: tuattoja, ukkoja, poikie. Miehien harteilla ollah vaikeimmat ruavot – hyö ohjatah, rakennetah...
Eliä vahnembien käskylöi myöte
Barminan Ninua hyvin tutah karjalan kielen opastajannu da aktivistannu. Vieljärves olijan Karjalan Kielen Koin dielolois inehmine on kiini ihan allus,...
Heimorahvahien Muailman Kongressu rodieu vuottu myöhembi
Suomelas-ugrilazien sugurahvahien VIII Muailman Kongresan uuzi aigu on 16.–18. kezäkuudu 2021 vuvvel, ynnällisty vuottu myöhembi planuittuu. Karjalazi...
О нас
Oma Mua
Общественно-политическая газета “Ома Муа” (“Родная Земля”) основана в 1990 году. Газета выходит в свет еженедельно на двенадцати полосах на трех наречиях карельского языка. Главными тематическими составляющими газеты являются карельский народ, его культура и история. “Ома Муа” выполняет социальную и образовательную функцию.
НАМ 30 ЛЕТ
НА ВСЕХ НАРЕЧИЯХ КАРЕЛЬСКОГО ЯЗЫКА
БОЛЕЕ 1 500 ЧИТАТЕЛЕЙ
