Oma Mua
Eri kanšoja keräyty kruugah
Спорт
Kyykkä-peluaja Žanna Tikkanen: Pitäy olla tarkka šilmä ta voimua kiäššä
Gorodki-pelin Muailman mestaruon kilpailut: Karjalan urheilija piäsi Venäjän piäjoukkoh
Onegajärven rantakatuo pijennetäh ta kunnoššetah
Vienan henki šäilyy muuttumattomana
Ruskeala Symphony: ohjelmašša kahekšan erityylistä konserttie
Vuoteh 2027 Kurkijoven pos’olka kunnoššetah
Karjalaini kruuka anto alun šuurella pruasniekalla
Kielispesialistit: Karjalan kielen pelaštamiseh on vähän aikua
Karjalan kielen kehitykšeštä paissah Tverissä
НОВОСТИ
Статьи
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da ...
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan kieli rodih nägyvis Veškelykses
Järven randu -projektan aigua Veškelyksen kyläh on azetettu kylän da kyläkunnan ven’an- da karjalankielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudaze...
Tatjana Jaškovan perintyö esillä näyttelyissä
Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša ativoijah näyttelyt “Kuvadka. Onnie tuoja kukla” ta “Joka paikašša omašša kruutašša”. Ne tultih Kalevalah Petros...
Karjalan kielen šäilyttämiseh pitäy toimie jo nyt
Kantakanšojen kielien šäilyttämiseh on käytetty ta kuot’eltu monie erilaisie keinoja. Mimmosie niistä voipi käyttyä karjalan kielen šäilyttämiseh Tver...
Kindahan zuakkunat on elavutettu festivualis
Mennyt pyhänpiän, 19. kezäkuudu, Kindahan kyläs jo 36. kerdua piettih juumorufestivuali. Tänävuon se oli omistettu syömizile da syöndytavoile. ...
Voibigo piästä teillyö?
Kunne suahah piästä Karjalan tazavallas eläjät invaliidat? Sidä kačotah Dostupnaja Karelija -projektan hantuzis.
Šuojun paikannimet ollah vahnimii
Šuojun kyläs piettih Lyydiläzien eländykohtien paikannimilöin sanakniigan prezentasii. Sanelemah uudeh kniigah da Šuojun lohkon paikannimilöih nähte Š...
Fil’ka
Kertomuš šiitä, kuin Fil’ka -linnunpoikani piäsi pereheh, kuin še eli aijalla häkillä ta kuin lintuni tuli koko kylän lapšien šuosikiksi. <br /> ...
Roindumuan paikannimet ollah tuttavat
Petroskoin valdivonyliopiston opastai da Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskuksen aspirantu Anastasija Afanasjeva puolisti väitöskirjan. Kuvven ...
Paja on nossuh tuhkaspäi
Pyhäjärves jo piäl kaheksua vuottu ruadau L’oka da Kirill Čurakovien paja. Mulloi elokuus rodih hädä – paja paloi tuhkakse. Tänävuon paja rubei ruadam...
Koštamukšen luontohelmi: kotišeuvun tarinat tultih lähemmiksi
Kevätkuušša Koštamukšen luontohelmi -klubin issunnošša piettih luvento paikannimilöistä. Šen valmisti kotišeutututkija Valentina Patsukevič. ...
“Armas talo” armahas kyläs
Anuksen piirin Mägriän kyläs jo kuvvettu vuottu ruadau neroloin paja “Armas talo”. Paja rodih kylän kul’tuurukeskuksekse.
Aptiekku Vieljärves salvattih
Vieljärvi on tuaste jiännyh aptiekattah. Feršalipunktas ruadanuh aptiekkukiosku salbavui 1. kevätkuudu. Kel roinnou hädä rohtolois, nygöi pidäy ajua P...
Midä moskovalaine ruadau karjalazes kyläs?
Jo kolmattu kuudu Vieljärven kielipezäs ruadau Moskovaspäi tulluh volont’ouru Anna Voronkova. Inehmine tutkiu kielipezän ruaduo, opastuu karjalah da p...
Vieljärveläzet tuldih hyvih tuloksih
Priäžän piirin Vieljärven kylän rahvas iče kehitetäh toppien erikseh keriändiä. Hil’l’akkazin da edehpäi. Vuvves 2024 algajen toppien erikseh keriändy...
Resurssit, kumpasie on tärkietä toteuttua
Karjalaisen liikkehen aktivistit ta paikallisen ičehallitukšen etuštajat tašavallan eri piirilöistä otettih ošua seminarih Koštamukšešša. Šitä vietett...
Urheilukoulun kaikki lapšet ollah hänen punukkoja
Koštamukšešša eläy ihmini, kumpasen muhahukšešta monien kaupunkilaisien päivä tulou valosammakši. Hänet voipi tavata hiihtopaikoissa.
“Järven randu”: Veškelykses kehitetäh karjalazien kul’tuurua da kieldy
Veškelyksen Oma tulehmo -liitto pani rattahile Järven randu -projektan. Sen mugah pietäh karjalan kielen kursiloi da azetetah kyläh tiedolavvat.
Ol’ga Mäkelä: Ei pie ozuttua ylittämisty
Petroskoil eläjäl Ol’ga Mäkeläl on kiokušinkain muasterin mustu vyö. Sentämän vuvven tagaperin Ol’ga tuli minun prijuatel’akse. Lyydinkarjalaine aktiv...
Kunnivoijen Vieno Petrovna Fedotovan mustuo
Jälgimäzenny päivänny talvikuudu saimmo igävän viestin: kuoli hyvin tuttu karjalan kielen varzinkarjalan murdehen tutkii Vieno Petrovna Fedotova....
Runonlaulajien koulu: perintehie šäilyttyän
Opaštuo uutta joka päivä – neuvou meilä rahvahanviisahuš. Ka onko šemmoni paikka, missä voipi opaštuo kirjuttamah runoja? Eletähkö vielä karjalaisissa...
Kantele-GO!: aktiivini ruato tuou tulokšie
Kanšainvälistä Kantele Goes Global! Ground Zero -projektie toteutetah jo kolmatta vuotta. Mänijän vuuvven piätapahtumista kerto Kantele-GO! -projektin...
Priäžän piirin rahvas tutkitah omii suguloi
On ylen tärgei tiediä omien juurien histourii. Liestäjes oman suvun langukeriä avvuttau praktiekalline sugututkimuksen tiedo libo genealougii.
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja ...
Ku ei keziä enne Iivananpäiviä, sit ei talvie enne Rastavua
Iivananpäivy (Kezä-Iivan) on suurembii kezäpruazniekkoi karjalazile. Vahnan aijan mugah se on 24. kezäkuudu da uvven — 7. heinykuudu.
Kindahan kyläh huavatah luadie uidai vezimelliččy
Sih ruadoh on ottavunnuh Vmeste-fondu Histourien ratas -projektan hantuzis. Projektan on kannatannuh Ven’an piämiehen kul’tuurualguhpanoloin fondu. ...
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša....
Общественно-политическая газета “Ома Муа” (“Родная Земля”) основана в 1990 году. Газета выходит в свет еженедельно на двенадцати полосах на трех наречиях карельского языка. Главными тематическими составляющими газеты являются карельский народ, его культура и история. “Ома Муа” выполняет социальную и образовательную функцию.
НАМ 30 ЛЕТ
НАМ 30 ЛЕТ
НА ВСЕХ НАРЕЧИЯХ КАРЕЛЬСКОГО ЯЗЫКА
НА ВСЕХ НАРЕЧИЯХ КАРЕЛЬСКОГО ЯЗЫКА
БОЛЕЕ 1 500 ЧИТАТЕЛЕЙ
БОЛЕЕ 1 500 ЧИТАТЕЛЕЙ
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль