Kipinä
Karjalaiset lomat Periodikassa: opitaan äidinkieltä Kipinän kanssa
“Kipinä” vuottau kešyä ta purou aivopähkinöjä
Uusi Kipinä: luetaan ja opitaan
Luge, vända da opete: Eloho läksi “Kipinän” uz’ nomer
Varustai Äijypäiväkse, luaji kniigaine
Uuden vuoden Kipinä: luetaan yhdessä!
Kirjuta kirje Pakkasukole!
Kižin muzein Uvven Vuvven programmu on tietois
Ekaluokkalaisen seikkailuja ja koulumuotia: luetaan uudessa Kipinässä!
Kipinän vuosikilpailu on päättynyt: voittajat on valittu
НОВОСТИ
Статьи
Lapšien ta nuorison talvihuvija
Karjalaisilla lapšilla ta nuorilla talvella oli kaikenmoisie kisoja pirtissä. Niistä tekstin luatijalla kerto muamoh Santra Remšujeva viime vuosišuan ...
Lumiukko Matti
Lapsina minä ja Mikko-veljeni asuimme kaupunginseudulla vanhempiemme ja vaarimme kanssa omassa talossamme. Me vietimme paljon aikaa ulkona ja varsinki...
Villasine sarn
Sarn starinoičeb kahtes lambhaižes-podruškaižes, miččed eläba susedküliš. Kerdan hö läksiba rižamaha toine tošt ühtel-žo päiväl. Tegihe se tal’vel, ko...
Eduard Uspenskii ta Huoti-tiätä
Tänä vuotena rämähti Čepukki-filmin enši-ilta. Tiijätkö šie, jotta Eduard Uspenskii on Čepukin lisäkši Hapanmaitol’an ta Plasteliinivariksen “tuatto”?...
Karjalan silmät
Pagizemmo Karjalan vezistölöih nähte. Paiči jogiloi Karjalan mua on rikas järvil da suoloil, on vezistyö muan ualgi. Meijän Tazavallan pindualan 18 pr...
Miero nimen antau, mieš nimen kantau
Ei huku veješšä, ei mahu muan rakoh, ei pala tulešša, joka paikkah paššuau. Mi še on? Še on nimi.
Kukon lykky
Näytelmä karjalaisen starinan mukah.
Tiähtilöin keriäjät
Ņentsu-rahvahan suarnu.
Kondi-mecančapai
Karjalaine sarn.
Härän starina
Starina vienankarjalakši, kuin härkä toi mečäštä hyvät otukšet ta kuin ukko ta akka šuatih šiitä äijän rahua.
Hiiret da viizas Kaži
Indien rahvahan suarnu sih näh, kui älykkähät hiiret ajettih iäre viizahan Kažin.
Kuspäi pedral oma sarved?
Mansin rahvahan sarn.
Äipäivän praznuičendan tradicijoiš
Äipäiväks keittas munid da mujutadas ned. Mikš munid?
Hoivu leiby
Valgo-Ven’an rahvahan suarnu.
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Mistä rautaraha voit kertuo?
Koštamukšelaini Dmitrii Ivanov harraštau numismatiikkua – hiän keryäy vanhoja rautarahoja, kumpasie iče löysi Vienan Karjalan alovehelta, šekä nykyaik...
Runomuailmu kuččuu lapsii
Karjalas 10. päivänny kezäkuudu ruvettih pidämäh uuttu pruazniekkua – Karjalazien runoloin päiviä.
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Mušt Suren voinan gerojiš
Suren voinan gerojiden muštoks starinoičem ühtes Šoutjärven melentartuisijoišpäi – Tučinan pertiš. Vodel 1943 sigä peitihe tedišteluzjouk....
Tiijättögo työ, mibo on tuohi?
Ammuzes aijas rahvas piettih tuohtu putillizennu materjualannu da käytettih erilazien pättävien veššilöin luadimizes. Karjalazet käytettih tuohi-sanua...
Karjalaisie valehšuarnoja
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
Mučči
Koiralla oli Mučči-pentu. Erähyänä päivänä Mučči lähti pihalla juokšentelomah ta näki kolme kikkie.
Pyörykkä ta liikennehšiännöt
Ämmön ta ukon meččämökkiseššä eli Pyörykkä. Hiän oli poikkoi ta vesselä lapšukkaini.
Paimoi torvel lirahuttau
Ennevahnas joga talois oli oma lehmy da vie äijy lammastu. Keviäl rahvas piästettih žiivattoi pihale, läs puolen vuottu, kaiken sygyzyn da talven, net...
Koivu ta hänen yštävät
Starina vienankarjalakši, kuin koivul oli ystävie – kottaraini, varpuset ta ihmiset.
Lapsi kätkyös maguau
Ennevahnas kodilois riputettih kätkyt, kus liikutettih piendy lastu. Ei olluh aigua lastu yskäs kannella. Karjalas oli eriluaduzii kätkylö – hiihnukät...
Karjalan vezistöt
Kaččokkua vai Karjalan kartah. Kerras näettö, ku meijän mual on ylen äijy järvie da jogie. Karjalua puaksuh sanotah Järvilöin čupukse.
Babarmkeitoz
Kut živatad ičeze sebranikad Kondjad sündundpäivänke ozateliba.
Loksi
Kontupohjalaiset koululaiset Daniil ja Sofia Rigoninit keksivät kertomuksia käpylinnun poikasesta Loksista.
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль