Kostissa Šyöjättären luona
Petroskoilaisen lapšienkirjailijan Irina Nikitinan starina kertou Jyrki-pojan mukavista šeikkailuista.
Ken nuorena oppiu, še vanhana taitau
Ilmi Karhu kertou tosijuttuo, mi tapahtu hänen tuaton ta veikon kera monta vuotta takaperin.
Maikki Remšujeva: "Kipinä on enemmän kuin lehti"
Tänä vuotena “Kipina” täyttäy 40 vuotta. Myö kerromma ihmisista, ket on luajittu kuvalehtie ennein ta nyt. Tällä kertua pakajamma “Kipinän” toimittaja...
Ei pruazniekat lopu pidäjen, eigo ruavot ruadajen
Jo ammuizis aijois rahvahien vuozikierrois oldih pyhät (pruazniekat) da arret.
Tepon tarinoja
Omissa mukavissa kertomukšissa kirjailija Sergei Georgijev šanelou Teppo-pojan šeikkailuista.
Omii tundoloi da nägemysty pidäy kehittiä
Kipinä-žurnualu täyttäy 40 vuottu. Kipinäläzet-rubriekku sanelou teile žurnualan toimittajis karjalan-, vepsän- da suomenkielizis noumerois. Täl kerdu...
Pedri, kuulužu kuningas
Kaikin myö tiijämmö, gu Pedri I on tärgei da tundiettu ristikanzu Ven’an histouries. Häi on pannuh kai väit meijän valdivon kehittämizeh, ku se tulis ...
Karjalan kivikirjan šaloja arvellen
Tämän vuuvven kešällä täyttyy šata vuotta, kun Karjalan kallivoilla löyvettih vanhoja piiruššukšie.
Kut pedran poigaine sebranikan löuzi
Sarn starinoičeb, kut peran poigaine ecli ičeleze sebranikad. Ken tegihe hänen täht parahimaks sebranikaks, tedištat edemba.
Pertine (rahvahan sarn nügüdläižes tegemižes)
Kerdan kahtes vodes Kalag’-küläs tehtas “Vepsläine sarn” -festival’, miččel lapsed ozutaba erazvuiččid sarnoid kodikelel. Muloi festivalil oli ozutadu...
Orava ta Jänis
Kanšankirjailijan Juakko Rugojevin starina on omissettu elukkojen yštävyöllä.
Om-ik Afrikas Uz’ voz’?
Tedat-ik tö, miše Uden voden praznik om sündunu Afrikas? Lugeda päiväd kalendarin mödhe zavottihe völ Endevanhas Egiptas.
Runosuarn: Runomuailmu kuččuu lapsii
Ennevahnas karjalazet rahvas pajatettih karjalazii pitkii runoloi pruazniekoin aigua, svud’bois, mečäs da kalas olles. Nengomii mieldykiinittäjii runo...
Vastusenpidäi da hüvätabaine
Suren voinan Vägestusen jubileivoden kahtel openikal Šoutjärvespäi sündui taht starinoita heiden školan pämehes, kudamb radoi jügedoil voinan vozil. N...
Seppy da suari
Tämän karjalazen suarnan kirjutti mustoh folkloristu Viktor Jevsejev Anuksen piirin Vahjärven kylän eläjäs Mihail Česnokovas vuvvennu 1936.
Mieš valokuvakonehen kera
Ei šattumalta šanotah, jotta valokuva on meijän elämän tovissuš.
Runomuailmu kuččuu
Karjalas 10. päivänny kezäkuudu ruvettih pidämäh uuttu pruazniekkua – Karjalazien runoloin päiviä. Ennevahnallizii karjalazii pitkii runoloi pajatetti...
Jänišan pert’
Mikš jänišad eläba penshan al? Necen polhe starinoičeb marilaine sarn. Sil om ühtejitte süžet “Jäniš da reboi” -venälaižen sarnanke, no om toine varas...
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntego...