Vladimir Danilovan kirjasto kuččuu Suarnallizeh käziruadoh
Uz’ vepsänkeline ”Kipinän” nomer läksi eloho
Kižin muzein lapsien muzeikeskus kuččuu gostih
Kergie “Kipiniä” lugemah!
Kipinän kesänumero: luetaan yhdessä!
Kezakun ”Kipinän” nomer vepsän kelel läksi eloho
“Kipinä” vuottau kešyä ta leikkiy stolapelilöih
Puhutaan omaa kieltä: koululaiset visailivat karjalaksi ja vepsäksi
Luve “Kybenytty”, yhty uudeh kilbah!
Tervetuloa kustantamoon: Kipinä-lehti ottaa vastaan koululaisia
Сайт работает в режиме бета-тестирования
Магазин
НОВОСТИ
Kipinä
Missä asuu paras pakkasukko? – Aunuksen talvikisat keräävät pakkasukkoja eri puolilta Venäjää
Kipinä
Uz’ vepsänkeline ”Kipinän” nomer läksi eloho
Kipinä
Kižin muzein lapsien muzeikeskus kuččuu gostih
Kipinä
Kipinä-žurnualan Kenekse minä roimmos -kilbu jatkuu
Kipinä
Kezakun ”Kipinän” nomer vepsän kelel läksi eloho
Kipinä
Necen voden keväden ezmäine ”Kipinän” nomer om lähtnu
Kipinä
Puhutaan omaa kieltä: koululaiset visailivat karjalaksi ja vepsäksi
Kipinä
Luve “Kybenytty”, yhty uudeh kilbah!
Kipinä
Tervetuloa kustantamoon: Kipinä-lehti ottaa vastaan koululaisia
Kipinä
Uusi vuosi on alkanut: tammikuun Kipinä näki päivänvalon
Kipinä
Uz’ nomer: tal’vesine ”Kibin” läksi eloho
Kipinä
Kipinä matkustaa: lastenlehti Vieljärven koulussa
Kipinä
Karjalaiset sadut: luetaan näyttelijän kanssa
Kipinä
Missä asuu paras pakkasukko? – Aunuksen talvikisat keräävät pakkasukkoja eri puolilta Venäjää
Kipinä
Tutkimuskäynti Periodikassa: kadetit tutustuivat kansalliseen mediaan
Kipinä
“Kipinä” valmistautuu Uuteh vuoteh ta paistau kalittua
Kipinä
Taikajoulu tulossa: kansallinen kirjasto kutsuu lapsia kilpailuun
Kipinä
Koululoma Petroskoissa: Vieljärven lapset kävivät Periodika -kustantamossa
Статьи
Kukon lykky
Näytelmä karjalaisen starinan mukah.
Tiähtilöin keriäjät
Ņentsu-rahvahan suarnu.
Kondi-mecančapai
Karjalaine sarn.
Härän starina
Starina vienankarjalakši, kuin härkä toi mečäštä hyvät otukšet ta kuin ukko ta akka šuatih šiitä äijän rahua.
Hiiret da viizas Kaži
Indien rahvahan suarnu sih näh, kui älykkähät hiiret ajettih iäre viizahan Kažin.
Kuspäi pedral oma sarved?
Mansin rahvahan sarn.
Äipäivän praznuičendan tradicijoiš
Äipäiväks keittas munid da mujutadas ned. Mikš munid?
Hoivu leiby
Valgo-Ven’an rahvahan suarnu.
Ken abutab Pakaižukole?
No tedad-ik sinä, miše Pakaižukol oma abunikad? Ned eläba erazvuiččiš Venäman agjoiš. I ni üks’ neniš tal’ven ižandoišpäi ei kosku toižehe. ...
Jermilka ta Villišika
Venäläini starina.
Ketkä ovat pioneerit?
Pioneerien järjestön syntymästä on kulunut 100 vuotta. Tiedätkö, ketkä pioneerit ovat?
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Skokku-Skokuna läksi muailmalla
Kalliolan rahvahanopiston vienankarjalan opaštuja šai tehtäväkšeh kirjuttua starinan. Opaštajalta tuli nellä enšimmäistä virkehtä, mukavaisen jaton st...
”Kuki-rikku” - videožurnal lapsile
Maria Šašinal da Galina Baburoval sündui-ki idei tehta ilosine ”Kuki-rikku”-videožurnal vepsän da karjalan kelil. Projektan tegijad starinoičeba sen p...
Laukunkantajien tuntomattomie polkuja
Vienankarjalaisien tunnettuna tienestikeinona oli laukunkannanta. Joka laukunkantajalla oli oma polku, kummaista myöten hiän melkein aina kulki aštuma...
LEGO-maailma. Oppiminen leikkimällä
Vuonna 2000 LEGO-palikka nimitettiin 1900-luvun merkittävimmäksi leluksi. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Tanskassa, Tšekissä ja Meksikossa....
Pyöräkkö opastuu liikkumah
Toinah jo lapsienpäivykois da kois sinuu opastettih, kui pidäy oigieh astuo tiereunoi myöte, kus da kui pidäy ajella pyöräl da potkulavval.
Sundukižand
Sarn starinoičeb siš, kut neižne tuli elämaha pert’he, kus eli sundukižand.
Opaššumma omua kieltä ta kulttuurie leikiten
Ta oma šeutu ilmentäy šalojah. Šemmoni kaunis nimi oli annettu šeikkailupelillä, mih leikittih Koštamukšen Juakko Rugojevilla nimitetyn 1. koulun 3. t...
Loksi
Kontupohjalaiset koululaiset Daniil ja Sofia Rigoninit keksivät kertomuksia käpylinnun poikasesta Loksista.
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) käv...
Minun sebranikad oma parahimad
”Minä kaiken aigan tahtoin sidä, no en meletand-ki, miše nece ani ekzotine živat voiži elädä minun pertiš.”
Historia elpyy festivaaleilla
Paras keino oppia historiaa on uppoutua siihen. Historianelävöittäjien seurat ja yhdistykset järjestävät festivaaleja, turnajaisia ja markkinoita, joi...
Kusbo on parembi eliä?
Karjalah rodivunnuh Oles'a muutti perehinneh elämäh Amerikkah Kolorado-štuattah. Oles'a sanelou, kui eletäh da opastutah amerikkalazet lapset....
Matkuštamini juhlallista Karjalua myöten
Petroskoin Oneženka-päiväkojin Solniško-ryhmän kašvatit kerrotah “Kipinän” lukijilla mitein heilä ilmešty ajatuš juhlie Karjalaisen kalitan päivyä. ...
Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl....
Runolaulut inspiroivat taitelijoita
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
Anssin matka maailman ympäri: Ruotsi
Anssi-pingviini jatkaa kertomista ympärysmatkastaan. Tällä kertaa lukija saa tietää ruotsalaisten elämäntavoista ja perinteistä.
Karjalaiset runolaulut ja Kalevala-eepos
Tutustu runolaulujen ja Kalevala-eepoksen ominaisuuksiin.
О нас
