Vezi čurčettau, paravozaine ajau
Okt’abr’skoin raudutien ruadajat azuttih hyvän ruavon: nygöi rahvahal on parembi ottua vetty silmykaivospäi. Sidä paiči iččeh keksitty laiteh kummatuttau jogahisty, ken tulou viele. Truvale, kudamaspäi tulou vezi, on azetettu käzin luajittu paravozaine, kuduan rattahat pyöritäh.
Jessoilan da Ol’okan kylien välis olijas mečäs on silmykaivo, kudamah nähte tänäpäi tiedäy vähän rahvastu. Sen on avannuh Erillizes voinuopertsies surman suannuh Valerii Ždanovič. Häi enzimäzenny polgi troppazen silmykaivole da puhtasti sylmykaivon. Raudutien ruadajile sih silmykaivoh nähte sanoi Jessoilas eläi naine.
Silmykaivossah oli 450 metrii troppua myöte tielpäi. Se on loittoine matku ottajen čottah se, ku järilleh matkuniekku astuu kandajen kallistu kandamistu. Miehet Andrei P’atnitsan johtol pandih truvat da kabelin tiessäh, iče kai ostettihgi. Neroniekku Pavel Nikonorov juotti mielužan paravozazen.
— Nygöi ei pie ajua Rubčoih libo Siämärvele silmykaivole, voibi ottua vetty lähembä da yhtel tiedy kaččuo neroniekoin ruaduo! Passibo suuri teile, puteitsat! Ylen äijäl ylbeilen omii omamualazii. Aiven sanon, ku meijän piärikkahuksennu ollah rahvas. Heile ei ole yksisama, hyö ollah nerokkahat da vägevät, duumaijah ei vaiku omua iččie da omii hyvyksii, kirjutti omal vk-sivul Jessoilan kyläkunnan piämiehen sijahine Lidija Pajusova.
