Veškelyksen eläjät kunnostetah omua kyliä
Veškelyksen Oma tulehmo -liiton Väin kohtu -prezidentan grantoin fondan kannatetun projektan hyvyös sai azuo pordahat vahnah časounassah da luadie oma kylä vie čomembakse.
Veškelys on Karjalan čomimii kylii. Enzimäine mainičus kyläh nähte kirjutuslähtehis oli 1582—1583-vuozinnu. Paikannimi oli Salmina na Vešelukskoi gore. Veškelys on levinnyh seiččemele vuarale da nelläntostu järven rannoin keskele. Kylä on tottu ylen čoma. Kylän erähäl Kennikä-vuaral seizou vahnu Pyhän Jyrrin časounu. Se nostettih XVI—XVII-vuozisavoin rajal, i se kuuluu arhiterkuurumustomerkilöin luvetteluh. Časounu ruadau tänäpäigi, sie lugietah malittuloi, kunnos sidä pietelläh paikallizet naizet. Vaiku piästä vuaral seizojah časounah ei voidu kaikin eläjät, vahnan polven rahvahal da niistielöil sinne oli jygei nosta.
Veškelyksen Oma tulehmo -liiton Väin kohtu -prezidentan grantoin fondan kannatetun projektan hyvyös sai luadie pordahat časounah. Pordahat rauduperustehel azetetti Karjalan neroniekku Sergei volkov yhtes omien P’otr-tuatan da Vladimir-poijanke. Miehet azetettihgi časounan tyveh kaksi skamn’ua. Ilmai, paikallizien eläjien lahjakse hyö azetettih vie tiedolavvan, kudamah on kirjutettu tieduo časounan histourieh nähte, da metallutuvet, kudamis nygöi paletah päiväinebatareikal ruadajat tulet.
Saman projektan mugah kyläs niitetäh heiniä da pietäh yhtehizii talgohruadoloi. Kahteh yhtehizeh subbotniekkah yhtyi enämbi 60 hengie.
— Niittämäh heiniä tuli kymmene miesty. Projektan mugah niitändäh niškoi ostimmo benzintrimmeran, voin da siiman trimmerah niškoi. Kundoh panimmo Georgii Voitonkandajan časounan pihan, Kumardusristan da Velleskalman ymböristökohtat, “Pajopellon”, Veškelys-etnokeskuksen vuaran, kylän keskuksen da toizet kylän kohtat, sanou “Oman tulehmon” piälimäine Irina Pogrebovskaja.
Randimaine subbotniekku Veškelykses piettih 7. ligakuudu. Ruavon jälles abuniekkoi gostitettih čuajul-koufiel šipainiekoinke.
— Yhtehizet arvot da usko yhtistetäh rahvastu, annetah himuo da vägie äijien probliemoin sellittämizeh, kiitän kaikkii, ket tuldih abuh, sanou Irina Pogrebovskaja.
