Uuzi Antilaš-lyhytfil’mu ozutettih Petroskoil
Ystävystalois 16. pakkaskuudu enzi kerran ozutettih Antilaš-fil’mu. Sen luadijat saneltih, kui kuvattih sidä. Kolmenkymmenen minuutan sijah vastavus kesti puolitostu čuassuu.
Julija Filippovan perehen juuret ollah Vuokkiniemes. Häi kahten tyttärenke kehittäy karjalan kul’tuurua da puaksuh kävyy omah kyläh. Tänä kezän hyö todevutettih uvven projektan – luajittih lyhyt fil’mu Vienan Karjalan svuad’bah nähte. Abuh heile tuldih Vuokkiniemen eläjät da tuttavat.
— Myö kirjutimmo pakičuksen abuden’goin suandakse, ga meijän projektu ei voittanuh. Sit myö piätimmö kuvata fil’mu ičeväil. Meil on tärgie ozuttua, kui svuad’bua piettih ennevahnas, gu säilyttiä perindöt da luadie kuulužakse meijän kuul’turu, sanoi fil’man piähengi Anna Filippova, Julijan nuorin tytär.
Fil’man ohjuaju F’odor Varlamov kerdoi vastavukses, kui ennevahnas piettih svuad’bua da kui se oli kuvattu fil´mah nähte.
Fil’mas on äijy artistua: andilas, hänen muamo da tuatto, itkettäjät. Pat’vašku-tiedoiniekku enne vältämättäh oli jogahizes karjalazes svuad’bas, häi vardoičči nuorii virtytykses. Ga fil’man piäajatus on ozuttua andilastu svuad’bas. Enne uskottih, gu svuad’ban aigah andilas rounoku ”kuolou” omah pereheh niškoi, ga rodivuu uvvessah ukon pereheh da uudeh elaigah. Andilahal oli jygei jättiä oma kodi da omahizet.
Mieli luadie fil´mu tuli Julijale piäh Unelma Konkan Iguine atkal -kniigan lugemizen jälles. Äijy tieduo oli otettu Into Konrad Inhan mustelmis Vienan Karjalan kylih nähte. Vuokkiniemen vahnat eläjät sežo annettih nevvoloi: fil’man luadijoile saneltih viijes pielukses magavosijal svuad’bupivon aigah, kuduat ollah kaksi vahnembua, kaksi nuorembua da tulii lapsi. Sidä da toizii svuad’bupidoloi voibi nähtä fil’mas.
Tuhukuus fil’mu ozutetah Kostamukses. Sen jälles se pannah internettah Ympyrät vejellä -sivule.
Yhty Oman Median kanualah Telegramas!
