Šuojun joves kiehuu järvilohen maimua
Oraskuun lopus Karjalan tazavallas ruadomatkas ollah Ven’an federatsien nevvostolazet. Eräs pido, kuduah yhtyttih korgiet herrat, oli Ven’an Ruskieh kirjah kuulujan järvilohen maimoin laskendu Šuojun jogeh. Besovets-kylän kohtas vedeh oli työtty 2 182 maimastu, kuduat kazvatti Glavribvod-laitos.
— Glavribvod-laitoksen kalazavodat ollah ainavot Ven’al, kuduat pietäh suurdu ruaduo järvilohen säilyttämizekse Šuojun jovel. Vuvves 2025 myö suurendimmo vedeh laskiettavien maimoin miärän. Ku lienne enne niidy oli 140 tuhattu, vuvvennu 2025 niidy on 214 000 palua. Tuliekse myö kačommo suurendua se lugu 300 tuhandeh, sidä meijän mieles täydyy ku suaha lohi-kala endizeh luguh da se piäzis vähäluguzien Ruskieh kirjah kuulujis kalarodulois, sanoi federuallizen kalastuksen agentstvan piälikkö Ilja Šestakov Karjalan piämiehen lehtistöpalvelule.
Luonnon da kaiken elävän säilyttämine on tärgei ruado. Karjalan haldivo aktiivizesti ruadau, ku löydiä balansu ekonoumiekan, akvakul’tuuran da ekolougien välis.
— Karjalan haldivo kannattau alovehellizii laitoksii, kuduat käytetäh kaloin kazvattamizes salvas olijois laittehii. Yhtes tiedo- da bisnessumiehien kel myö tutkimmo Valgien meren mahtoloi. Sie voibi kazvattua kalua merivetty rikkomata, sanoi Karjalan piämies omassah lehtistöpalvelule.
Maimoin kazvattamine da suureh vedeh työndämine andau mahton säilyttiä erähii harvinazii kalaroduloi da tazavallan vezistölöin moniluaduvuttu. Nygöi Karjalas valdivollizen programman mugah joga vuottu laskietah vedeh lähes 200 tuhattu järvilohen maimua.
Karjalan tazavallan piämies Artur Parfenčikov pani merkile, ku tevolližuslaitoksis ekolougizen balansan endizeh kundoh suandu da hyväs kunnos piendy on eräs tärgevimis Karjalan halličuksen ruadolois.
Aihies voit lugie suomeksegi.
