Udehe vodehe – vilukun “Kodimanke”!
Om tulnu 2026. voz’, i lugijoid jo varastab uz’ “Kodima”-lehtesen nomer. Siš voib tedištada, miččed azjtegod oliba tärktad vepsläižen mirun täht da miččiš ristituiš tahtoihe starinoita i muštta enččen voden lopus da necen voden augotišes.
Voden 2025 tal’vkun lopus Petroskoiš avaitihe “Vepsläine”-taidehstudii, mitte tundištoitab Karjalan eläjid da adivoid vepsän rahvahan kul’turanke, veroidenke, tradicijoidenke da kelenke. Üks’ “Vepsläižen” sädajišpäi, Julia Aprodu, starinoiči “Kodimale” studijan rados i planoiš.
Ani melentartuižen azjan polhe starinoiči lehtesen toimištole Valerii Sidorkin. Vanh Pühän Apostolan da Jevangelistan Matfejan pühäkodi, mitte seižub Šoutjärv’-küläs, pördihe Petroskoin jeparhijaha. Nece om znamasine azj kaikiden ortodoksižiden vepsläižiden täht. Pap’ Georgii voibištelihe siš pühäkodiš sudas — i vägesti. Nügüd’ sauvond kohetas, edel om äi radod.
Ut nomerad čomenzoitab kirjutez Kalagen školan 220-voččes jubilejas. Nece oli vessel da čoma praznikeht, miččele tuliba školan pästnikad, opendajad-veteranad, sebranikad, a mugažo valdmehed i partn’orad.
— Vepsläižiden täht voz’ augotihe ani hüvin. Udehe nomeraha mö naprim kerata čomad da praznikaližed kirjutused, miše meiden lugijad praznikoiden jäl’ghe-ki oližiba hüviš meliš, sanui “Oma Media” -portalale lehtesen toimitai Galina Baburova.
Hüväd uzištod tuliba Piterišpäi-ki: männuden voden lopus Piterin eläjad saiba voimusen tundištadas vepsän kelenke. Sebruden kodiš mäniba vepsän kelen kursad, miččed tegi “Vepsän kund”, a vedi tedomez’ i opendai Maksim Kuznecov.
Veresen “Kodiman” lehtpolil 70-voččen jubilejanke ozateldihe Svetlana Jeršovad, kudamb om vepsläižen elonveron muzejan emäg da vepsän rahvahan kul’turan kaičii. Kirjutesen avtor om P’otr Vasiljev, i lehtesen toimišt ühtneb hänen čomihe ozatelendsanoihe!
10 vot tagaze elospäi läksi sur’ vepsläine runoilii Nikolai Abramov. Täl vodel hänele täuduiži 65 vot. Udehe nomeraha om pandud Nikolajale omištadud kirjutez da runod. Om tärged muštta mugoižid mehid — vepsläižen kul’turan da literaturan augonpanijoid.
Mugažo vereses “Kodimas” om Ivan Gul’ajevan melentartuine starin siš, kut ende Sünduman aigan küliš käveltihe kulikoihe, Svetlana Jeršovan vessel starin Kurban živatoiš, Ol’ga Šorohovan johtutesid hänen armhas Järvenküläs, uzištod “Kuki-rikku” -videožurnalan uziš vipuskoiš da toižiš azjoiš.
Johtutam, miše “Kodima”-lehtest voib otta “Periodika”-painištos ilma maksuta.
Tarkištele "Oma Median" Telegram-kanalad!
