Karjalan kulttuuri-, kanšallis-, tietoalan spesialistit ta teemašta kiinnoštunuot ihmiset šeurattih tänäpiänä Karjalaisien runojen vuuvven avajaisie. Toimenpito vietettih Karjalan kanšallisešša kirjaštošša.
Tapahtumašša pakinua piettih viranomaset ta runojen tutkijat, esiinnyttih kantelehella šoittajat, folkloriryhmät ta musiikkikoulujen opaštujat.
– Onnittelen runolaulun yštävie. Juuri karjalaisien panoš runojen šäilyttämiseh on ollun merkittävin. On tärkietä, jotta myö jatamma šitä šukupolvien ket’t’uo, kumpani on šäilyttän runonlaulannan perinnehtä nykypäivih, šano online-onnittelušša runojen ta etnomusiikin tutkija, Runolaulu-akatemijan johtaja Pekka Huttu-Hiltunen.
Runojen vuuvven avajaisissa niise kerrottih runoista. Kuuntelijat šuatih tietyä, mi on runo ta mimmoset perintehet liitytäh runolaulukulttuurih, tunnetuista runonlaulajista ta folklorin keryäjistä.
Karjalaisien runojen vuuvven šuunnitelmašša on 42 toimenpituo. Ne järješšetäh Karjalan eri paikoissa. Keškitapahtumana on Karjalaisien runojen päivä, kummaista pietäh 10. kešäkuuta. Juuri šinä päivänä vuotena 1820 oli pantu paperilla enšimmäini runo.