Priäžäs pannah nägövih piirin entokul’tuuristu ruaduo

Priäžäs pannah nägövih piirin entokul’tuuristu ruaduo

22.02.2025
Ruadua midätahto joukolleh on parembi migu yksinäh. Priäžän Elämä-etnokeskus on suannuh kannatuksen Kul’tuuran alguhpanoloin Prezidentan fondaspäi omah projektah “Karel’skije pomoči”.
Priäžän piirin etnokul’tuurizen keskuksen ruado ainos kiehuu, sen veriät on avvoi kaikile. Uudizii keskuksen ruavos löydyy sen vk-sivul vk.com/elamakeskus. 0+ Kuva: Darja Lapeko
Priäžän piirin etnokul’tuurizen keskuksen ruado ainos kiehuu, sen veriät on avvoi kaikile. Uudizii keskuksen ruavos löydyy sen vk-sivul vk.com/elamakeskus. 0+ Kuva: Darja Lapeko

Etnokekskuksen ruadajil on suittunuh jo äijy kallistu neruo etnokul’tuurualal. On todevutettu äijy projektua, on suadu äijy tieduo da materjualua. “Elämän” uuzi projektu on suunnattu Priäžän piirin kylien ruadoloin kehittämizeh. Suuri projektu kannattau nelli kyliä — Nuožarven, Jessoilan, Pyhärven da Vieljärven.

— Nuožarves jo kodvan aigua pietäh Aleksandr Pavlovič Bugmirinan nimisty runoniekoin kilbua. Sidä aiven piettih Nuožarvel, se on ylen hyvä kilbu, dai runoloi rahvas kirjutetah ylen hyvii. Tänä vuon projektan mugah myö piemmö sen meijän keskuksen perustehel Priäžäs, kučummo arvostamah da nevvomah algajii runoniekkoi Karjalan kuulužii runoilijat Jelena Pieteläzen da Oleg Mošnikovan. Kilvan tuloksien mugah luajimmo kortit, kudamis rodieu Priäžän piirin luonnon kuvii da Aleksandr Bugmirinan da toinah kilbah yhtyjien runoloi, sanou Priäžän etnokeskuksen johtajan virras toimii Tatjana Seppänen.

Pyhärven aktivistan Ol’ga Zaharovan hyvyös on perustettu muzei. Sinne on kerätty karjalazien elaigah kuulujii ezinehii, enimät kuulutah XIX—XX luguloih, ga on vahnembaziigi. Kollektsii on ylen hyvä, ga pahakse mieldy, nämii harvinazii ezinehii suajah nähtä enimite vaiku Pyhärven eläjät. Etnokeskuksen ruadajat piätettih ozuttua muzein vehkehii Priäžäs.

Kaikkiedah rodieu kolme ozutteluu. Enzimäzes, kudai avavuu oraskuus, ozutetah ezinehii, kudamat kuuluttih karjalazile lapsile. Sygyzyl ozutetah naizien ruadoloi, naispuoleh kuulujii ruadobrujii, käziruadoloi da toizii. Kolmandes ozuttelus ezitetäh miespuoleh kuulujii ezinehii.

Jessoilas Valgien kodi -stuudien lapset luajitah mul’tfil’moi. Joga vuottu sie pietäh lapsien mul’tiplikatsien festivualii.

— Tavan muagah sidä festivualii piettih loittuopäi, tänä vuon projektan mugah piemmö sen paikan piäl. Myö kučummo festivualih mul’tistuudieloi Ven’an eri kolkispäi, ku tulolazet rahvas piettäs täs master-kluassoi, sanou Tatjana Seppänen.

Vieljärven Karjalan Kielen Koin tyves ruadajale teatrale Priäžän etnokeskus projektan mugah maksau matkan Anuksen piirih. Vie pluanois on painua Vieljärven teatran ozutelmien kogomus. Se roih hyvänny uudizennu ei vaiku vieljärveläzile, ga kogo Karjalan eläjilegi. Rahvashäi ainos prähkätäh mieldy valmehekse kirjutettuloin ozutelmien hädiä.

— Projektan tuloksekse rodieu konferensii kaikile, ket ruatah entokul’tuurizel alal, a myö, keskuksen ruadajat projektan varoih lähtemmö suamah uuttu neruo Leningruadan alovehen Kaikinon kyläh inkeroizien luokse, sanou Tatjana Seppänen.


Aihies voit lugie ven'aksegi.


ПОХОЖИЕ НОВОСТИ
Karjalan Sanomat
Tuotenimien tutkimus: uusi vaihe on alkanut
Karjalan tutkimuskeskus tutkii taas karjalan, suomen ja vepsän käyttöä tuotenimissä. Tasavallan yrittäjät ovat tervetulleita osallistumaan kyselyyn.
Karjalan Sanomat
Jessoilan meijeri on ottanut käyttöön uuden pakkauslinjan
Tuotantolaitoksen suunnitelmissa on käsitellä ja jalostaa 20 tonnia maitoa päivässä.
Karjalan Sanomat
KniiguMelliččy: Periodika esittelee vuoden 2024 kirjauutuuksiaan
Kustantamon vuonna 2024 julkaisemien kirjojen esittelytilaisuus järjestetään Karjalan kansojen ystävyystalossa 19. maaliskuuta.
Kipinä
Verez “Kipinän” nomer lahjoičeb keväz’lišt mel’t
“Kipinä”-kulehtesen keväz’kun nomer vepsän kelel om jo lähtnu.
Karjalan Sanomat
Voiton 80-vuotisjuhla: Karjalassa sotalapsille aiotaan maksaa kerta-avustus
Karjalan päämiehen tekemää lakialoitetta käsittelee tasavallan lainsäädäntökokous. Kerta-avustuksen suuruus on viisituhatta ruplaa.
Oma Media
Сводный перечень топонимов Петрозаводска обновлен и дополнен
В новом дополненном списке более 6 700 наименований. Это названия жилых районов, улиц, проездов, скверов, парков, озер, ламб, рек, островов и заливов.
Oma Mua
Perindön mugah Petroskois pietäh ”Kniigumelliččy”
Periodika-julguamos 19. kevätkuudu pietäh vuvvennu 2024 ilmoih piästettyloin kirjoin prezentatsii.
Karjalan Sanomat
Uusi juhlapäivä kalenteriin – huhtikuun 30. päivästä tulee alkuperäiskansojen päivä
Parhaillaan Venäjän kansallisuusasioiden toimisto on laatimassa Venäjän presidentin asetusluonnosta.
Oma Mua
Petroskoin paikannimien luvettelu on tävvendetty
Petroskoil on hyväksytty linnan uvvistettu da tävvendetty paikannimien luvettelu. Miärävyksen sih nähte allekirjutti Petroskoin linnan piälikkö Inna Kolihmatova. Nygöi se on sijoitettu internettah.
Karjalan Sanomat
Tilastot: asuntolainoja otetaan useimmiten Kostamuksessa ja Segežassa
Tähän mennessä tasavallan asukkaille on Arktinen asuntolaina -ohjelman mukaan myönnetty 382 asuntolainaa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль