Priäžän eläjät soitetah hädäkelluo
Rakkahusmäil vuozikymmenii harjoitellah sportuškolan kazvatit. Mondu polvie priäžälästy nuorete on käynnyh mäile tiettoloin kel pitkäh kižah. Sendäh rahvas ristittih tämän kohtan Rakkahusmäikse.
Nygöi mäin al ruvettih kaivamah hiekkua da vedämäh iäre. Tämän periä mäin randu vieröy alah, pediät kuavutah. Ylähän varaittau käveltä. Randimaine troppaine jo on ihan pädäräzel.
Hiekkua kaivetah luvattah, da vietäh rinnale muapaloile, kudamat on myödy kodiloin srojindah niškoi.
Mennyt nedälil, 30. syvyskuudu, Rakkahusmägeh näh paistih Priäžän linnunkunnan nevvoston istundos. Paginale oli kučuttu učaskouvoi, kudamale on annettu sellitettäväkse tämä dielo. Deputuatat piätettih kirjuttua kirjazet luonnonvardoičusprokuratuurah da Priäžän leshozah.
– Meil ei ole yksikai, midä ielleh tapahtuu Rakkahusmäil, kudai on meijän linnukunnan omažuos. Ku ei heitetänne hiekan kaivandua, mägi vieröy alah kogonah. Ga myö rubiemmo ruadamah da eččimäh todistu tottu zakonoin mugah. Toivommo, ku suammo vastavukset virrastoloispäi. On vai ylen paha, ku nygözien zakonoin mugah, konzu voibi ostua da myvvä muadu, paikallizel vallal täs ei ole nimittumua valdua, sildy gu muapalat järvirannas ollah yksityizes omistukses. Toizekse, uuzil ižändil, ket tahtotah nostua tänne koit da eliä ielleh, pidäy olla vastuos ymbäri olijas luonnos da järves.., sanoi Priäžän linnukunnan nevvoston paginanvedäi Tatjana Izotova.
Ližiä lugekkua täs.
