Praznik Šoutjärves eläbzoiti vepsän mad
Vanhas vepsläižes Šoutjärv’-küläs Änižen randal mäni tradicionaline “Elonpu”-praznik. Rahvaz varasti necidä znamasišt päiväd äi vot. I naku praznik udes eläbzoiti vepsän mad — se mäni veslas, vanhoiden vepsläižiden tradicijoiden mödhe, pajoidenke, karguidenke, vändoidenke.
Praznikale kerazihe äi rahvast susedkülišpäi, lidnaspäi i toižiš agjoišpäi. Praznik ühtenzoiti kaikid: lapsid vanhembidenke, korktoid adivoid, sportmehid, erazvuiččid fol’klorkollektivoid, mastarid da vepsän kul’turan nevedojoid.
— Praznik tuli lujas mel’he. Minä kuti putuin männudehe aigaha. Oli äi karguid, pajoid, tuliba ičeladuižed kollektivad. Käveluz pajoidenke muzejaspäi randahasai om lujas čoma idei, miše kaik nägištaižiba čomad ted pedajišton keskes, londust. Nägin, miše kaikil oli hüvä mel’, kaik muhaziba, nece lämbitab minun südäimen, sanui Vepsän kul’tursebran pämez’ Larisa Čirkova.
Praznikan programm oli lujas melentartuine. Kaik oli vaumištadud külän eläjiden abul. Ezilaval eziniba erazvuiččed kollektivad: Vepsän rahvahan hor, “Varasta”, “Toive”, “Gornica”, “Kičči-kočči” i toižed. Radoiba möndrivid, voi ühtneda mastar’-klassoihe, sportvoibuihe. Oli äi konkursoid aigvoččiden da lapsiden täht. Kaikutte voi ozutada ičeze udatid da tedoid.
— Necidä praznikad völ muštaba meiden vanhembad, babad da dedad. Laps’agas mö tuleskelim necile praznikale ičeze vanhembidenke, a nügüd’ ühtnem praznikaha jo ičein lapsidenke. Om hüvä, miše tradicijad tuleba polvespäi toižhe. “Elonpu”-praznik om meiden ülenduz. Mugomad praznikad ühtenzoitaba kaikid meid. Kuni ningomad praznikad linneba, ka eläškandeba vepsläižiden kul’tur da vepsän kel’ i kuluškandeb völ vepsän pagin küläs, sanui praznikan adiv Maria Mironova.
Praznikan simvolan oli elonpu. Kaikutte adiv voi sidoda lentaižen sihe i toivotada ičeleze midä-ni hüväd. Praznikan lopus se tegihe lujas čomaks.
Tarkištele "Oma Median" MAX-kanalad!
