“Pohjazen kirmiet hevot”: sukset meijän rannan histouries

“Pohjazen kirmiet hevot”: sukset meijän rannan histouries

29.01.2025
Karjalan tazavallan Kanzallizes muzeis avavuu ozuttelu “Pohjazen kirmiet hevot”, kudai on omistettu Karjalan XX vuozisuan hiihtokul’tuurale.
Karjalan eläjät suvaijah hiihtändiä, semmite ilmastogi on suksitandah niškoi hyvä, ku lähes puoldutostu sadua päiviä meil muan piäl on lundu. 0+ Kuva: Uljana Tikkane
Karjalan eläjät suvaijah hiihtändiä, semmite ilmastogi on suksitandah niškoi hyvä, ku lähes puoldutostu sadua päiviä meil muan piäl on lundu. 0+ Kuva: Uljana Tikkane

Karjalan tazavallan Kanzallizes muzeis 31. pakkaskuudu 16.00 čuasun aigah avavuu ozuttelu “Pohjazen kirmiet hevot”, kudai on omistettu Karjalan XX vuozisuan hiihtokul’tuurale. 

— Ilmai suksii ei sua kuvitella meijän rannan histouriedu, talovuttu da argielostu. Joga vuottu talvel myö nouzemmo suksile selgäh, toinah nygöi on vähembä mostu rahvastu, enne oli enämbi. Tädä ozutteluu luadijes muzein ruadajat tahtottih popul’ariziiruija hiihtändiä da suksitandua, sanoi Kanzallizen muzein tiedoruadai Sofja Nikitina Oma Mediale.

Ozuttelus suau tiijustua, ku enne hiihtiä pidi maltua kaikil, ku se kuului Vseobuč-sistiemah. Mustoitetahgi Antikaizen hiihtoladuh, Sordavalan pertilomu-suksikombinuattah da Kondupohjan suskifuabrikkah nähte.

— Konzu keräimmö ainehistuo suksienluajindulaitoksih nähte, oli igävy, ku niidy nygöi ei ole olemas, jatkau Sofja Nikitina.

Erillisty huomivuo kiinitetäh suksien da hiihtändän merkičykseh XX vuozisuan voinien aigah, sego Karjalan tazavallois piettylöih suurih hiihtopruazniekkoih da kilbailuloih.

Ozuttelun nimekse on otettu Aleksandr Sed’akinan, vuozinnu 1921-1922 Karjalais-Murmanskan piirin voiskien piälikön sanat. Hänen piän al talvel 1922 voinuoperatsielois aktiivizesti oldih käytös hiihtojoukot.

Ozutteluh tulluot suajah nähtä aihieh liittyjii julgavoloi – kiitändykirjoi, pienii kirjoi, hiihtäjien sportu- da voinuvehkehii, heijän hiihtosobii. Ozutettavakse ollah pandu mualavuksetgi: tundietun gruafikan Genrih Fogeleran ruavot, kuduat häi luadi Petroskoin suksifuabrikal vuozinnu 1933-1934, sego Talvivoinas da Ižänmuallizes voinas olluon taidoilijan Aleksei Akimovan taidoruavot, kuduat ollah ruokos Karjalan Kanzallizen muzein fondois.

ПОХОЖИЕ НОВОСТИ
Karjalan Sanomat
Haku on auki − Nuoria taiteilijoita kutsutaan osallistumaan näyttelyyn
Kolmas Me-näyttely järjestetään Petroskoin kaupungin näyttelysalissa syksyllä.
Karjalan Sanomat
Prääsän piirissä järjestetään metsästysammunnan kilpailut
Kilpailut järjestetään ensimmäistä kertaa Karjalassa. Niihin kutsutaan kolmen hengen joukkueita.
Karjalan Sanomat
Sortavalan piiri: Pakkasukon junan näyttely on taas auki
Karjalan asukkaat ja vieraat voivat käydä taikajunassa Moroznaja-asemalaiturilla Helylän taajamassa.
Oma Mua
Lyhyöt luvendot: vuotammo kuundelijoi
Karjalan Rahvahan Liitto tänä vuon jatkau omua perindöllisty toimindua da rubieu ielleh valmistamah pidoloi Karjalu ristikanzois. Histourii. Kieli. Kul’tuuru- projektan hantuzis.
Karjalan Sanomat
Karjalaisten kastaminen: 800-vuotisjuhlaksi julkaistaan kirja
Ortodoksisuus Karjalassa: historialliset ja kulttuurikuvaukset -kirja julkaistaan vuonna 2027.
Oma Media
800-летие крещения карелов: к юбилейной дате выпустят книгу
Сборник ”Православие в Карелии: Историко-культурные очерки” будет выпущен издательством "Периодика" в 2027 году.
Karjalan Sanomat
Metsäkoneteollisuus: Amkodor-Onego kehittää metsäkoneita
Yhtiön konesuunnittelijat kehittävät parhaillaan uusia harvestereita ja kuormatraktoreita.
Oma Mua
”Kanteletar” Kostamukses: pajuo da tansii
Kostamukses algavui perindölline suomelas-ugrilazien festivuali ”Kanteletar”.
Kodima
800 vot karjalaižiden valatusespäi: päivmäraks pästtas kirj
”Ortodoksine uskond Karjalas: Istorialiž-kul’turižed očerkad” -kogomuz linneb pästtud “Periodika” -painištos vodel 2027.
Karjalan Sanomat
Taiteilijageeni: Karjalan taitelijadynastiat esillä näyttelyssä
Kansallisessa teatterissa tänään avattava näyttely tutustuttaa karjalaisiin perheisiin, joissa taiteilijan ja veistäjän taidot ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль