Karjalan tazavallan Kanzallizes muzeis 31. pakkaskuudu 16.00 čuasun aigah avavuu ozuttelu “Pohjazen kirmiet hevot”, kudai on omistettu Karjalan XX vuozisuan hiihtokul’tuurale.
— Ilmai suksii ei sua kuvitella meijän rannan histouriedu, talovuttu da argielostu. Joga vuottu talvel myö nouzemmo suksile selgäh, toinah nygöi on vähembä mostu rahvastu, enne oli enämbi. Tädä ozutteluu luadijes muzein ruadajat tahtottih popul’ariziiruija hiihtändiä da suksitandua, sanoi Kanzallizen muzein tiedoruadai Sofja Nikitina Oma Mediale.
Ozuttelus suau tiijustua, ku enne hiihtiä pidi maltua kaikil, ku se kuului Vseobuč-sistiemah. Mustoitetahgi Antikaizen hiihtoladuh, Sordavalan pertilomu-suksikombinuattah da Kondupohjan suskifuabrikkah nähte.
— Konzu keräimmö ainehistuo suksienluajindulaitoksih nähte, oli igävy, ku niidy nygöi ei ole olemas, jatkau Sofja Nikitina.
Erillisty huomivuo kiinitetäh suksien da hiihtändän merkičykseh XX vuozisuan voinien aigah, sego Karjalan tazavallois piettylöih suurih hiihtopruazniekkoih da kilbailuloih.
Ozuttelun nimekse on otettu Aleksandr Sed’akinan, vuozinnu 1921-1922 Karjalais-Murmanskan piirin voiskien piälikön sanat. Hänen piän al talvel 1922 voinuoperatsielois aktiivizesti oldih käytös hiihtojoukot.
Ozutteluh tulluot suajah nähtä aihieh liittyjii julgavoloi – kiitändykirjoi, pienii kirjoi, hiihtäjien sportu- da voinuvehkehii, heijän hiihtosobii. Ozutettavakse ollah pandu mualavuksetgi: tundietun gruafikan Genrih Fogeleran ruavot, kuduat häi luadi Petroskoin suksifuabrikal vuozinnu 1933-1934, sego Talvivoinas da Ižänmuallizes voinas olluon taidoilijan Aleksei Akimovan taidoruavot, kuduat ollah ruokos Karjalan Kanzallizen muzein fondois.