Ičeze radon zavodi “magukaz” “Karel’skaja kuhn’a i Točka” -projekt. Sen aigan keratas Karjalan igähižiden rahvahiden tradicionaližiden sömižiden receptoid da paindas niidenke kirj.
Neciš projektas “Baltian meren suomaližiden rahvahiden ligan” pämez’ Anna Anhimova uništi kümne vot. Täl vodel se tuli eloho Karjalan pämehen grantoiden fondan tugen abul.
“Karel’skaja kuhn’a i Točka” -projektaha mülüb koume palad. Ezmäi sen ühtnikad tegeba tedištuzmatkad kümnehe Karjalan rajonaha da keradaba tradicionaližiden sömižiden receptoid. Sid’ ned keratas kirjaha. Kirjas linneba QR-kodad, miččidme mändes voib kacta videod sömižen vaumištandanke. Projektaha ühtneba keitäjad, sömižen tradicijoiden kaičijad, käzimastarid, etnografad, restoranan biznesan ezitajad.
— Ezmäks, om taht kaita tozi tradicionaližiden sömižiden receptoid tulijoiden sugupol’viden täht. Toižeks, om taht, miše restoranoiš Karjalan tradicionaline söm’ oliži mugoine-žo magukaz, kut oli kodiš meiden baboil da prababoil, sanub Anna.
Projektan aigan tehtas mastar’-klassad: tundijad starinoičeba ei vaiše tradicionaližiden sömižiden vaumištandas, no mugažo siš, kut ende kaitihe sömäd, miččid astjoid kävutoittihe, miččid oli söndaha sidotud tradicijoid.
Satuseks projektan ühtnikad tahtoiba tehta kartan, miččel linneb znamoitud sijad, kus meiden valdkundas vaumištadas tozi magukast tradicionališt sömišt. Necen kartan da sömižiden fotoid tegeb tedonmahtoine vepsläine fotokuvadai Ilja Timin — niid pandas surihe banneroihe i azotadas Petroskoin randirdal läz lidnan administracijad.