Peter Pan livvikse on Pečču
Suomes piäzi ilmoih uuzi karjalankieline kirju nimel “Pečču da Vendi”. Muailman kuulužan lapsenkirjuklassiekkah kuulujan J. M. Barrien kirjutetun Peter Pan -kirjan livvikse on kiändänyh Aleksi Ruuskanen.
Kirjan kiändäi Aleksi Ruuskanen on nerokas lapsien kirjoin kiändäi. Aijemba häi on kiändänyh livvinkarjalakse Lewis Carrollan “Alisan šeikkailut kummanmuas”, Antoine Saint-Exupéryn “Pienen prinsuon”, Astri Lindgrenan Peppi-kirjat, L. Frank Bauman “Ozan tiedoiniekan”.
— Olin konzugi joudoaijal ruvennuh kiändelemäh karjalakse šotlandielazen kirjuttajan J. M. Barrien tevostu “Peter & Wendy”, kudai puaksumbah tutah nimel Peter Pan. Minun karjalaine kiännös jäi kesken, da kiändiä kogo sangiettavu kirju ollusgi ylen suuri ruado — se oli pitkembi kaikkii minun aijembazii kiännöksii — ga eräs-toine vuozi tagaperin juohtui mieleh oppie jatkua sidä hommua, sanoi Oma Mediale Aleksi Ruuskanen.
Tänä keviän Karjalan Sivistysseuru piästi kirjan ilmah nimel “Pečču da Vendi”.
— Valličin kiännettäväkse “Pečun da Vendin” kudakui samazis syylöis, kuigi aijembat kniigat: Niidy vie tänäpäigi mustetah da suvaijah kaikes muailmas, hos äijile net ollahgi tuttavat toizien meedielöin, ezimerkikse fil’moin, kauti. Tahtozin, ku rahvas tuttavuttas nämmih alguperäzih kirjoih. Oldaneh kniigat tuttavat lugijale ven’akse libo suomekse hänen omas lapsuos, sit häi nygöi voibi lugie net omal kielel, hos yhtes oman lapsen libo bunukan kel. Ližäkse kiändiä nämmii kniigoi kohti angliespäi, ei suomen libo ven’an kauti, ozuttau ku karjal on täyzivaldaine kieli suurembaziengi keskes, sanoi Aleksi Ruuskanen.
Kirjan kielentarkastuksen on luadinuh Päivännouzupuolen yliopiston tiedoruadai Natalja Gilojeva.
— Aleksil on jo äijy kiännöskogemustu, mieleh on lugie hänen käzikirjutuksii. Häi on tarku kiändäi, oppiu iče eččie sanavariantoi, sinounimoi, parembazii da pättävembii rakendehii. Ga ilohäi on nähtä uuttu kiännöskirjalližuttu karjalakse, sanoi Natalja Gilojeva.
Uvven kiännöksen juoni kullettau Peter Panin, kuduan karjalankieline nimi on Pečču Pan, Darlingan perehen lapsien kel Kudakonzula-nimellizeh muah, kuduas aigu on azetunnuh. Sie ruavastumizes kieldävyjäl Pečul ei pie, eigo häi ni voi, ruavastuo ni päiväkse.
Matkal Pečču, Vendi, Jušši da Mikki vastatah kavonnuzii lelubrihaččuloi da mondu muudu merkillisty huahmuo, kui peittoperäzet merenneidoit, varattavat zvierit, rohkiet urhoit da kapituanu Kočkan verenhimozet merirozvot. Da tiettäväine ihan erinomazen, vikkelän da viizahan Čilu Kelloine -nimellizen fejan.
Kannen kuvan da kirjan kuvituksen on luadinuh Gwynedd M. Hudson. Čomazet on luajittu läs sadua vuottu tagaperin, julguajil lykysti suaja net uudeh kirjah.
