Nevondvastuz Vidlas
Kezan keskes, heinkus möst kerazihe Vidlan folʼkloran keskusehe ristituid, opendajid, ked otaba radho vepsän kelʼt da vedaškandeba vepsän kelen kursad ičeze küliš Piterin agjas.
— Opendajad saiba uzid openduzmaterialoid, miččid voib kävutoitta kelʼt opetes, sanub nevondvastusen vedäi, Petroskoin universitetan vepsän kelen opendai Olʼga Žukova.
Nevondvastuses kaikutte voili küzuda midä taht da sanuda ičeze meletusiš. Pagištihe kelen openduses vepsän kelen paginoiš da kirjkelen formiš.
— Paksus opendajile ei täudu grammatilišt tedod, kirjkelen sändoiden tedod, sikš mugoižed openduzkursad, nevondvastused oma lujas tärktad. Tulnuzil mehil om kelen maht da om surʼ taht rata da sirttas edemba. Om žalʼ, miše necen voden situacii ei andand tulda kaikile opendajile, no hüvä, miše vastusehe ühtniba Vidlan folʼkloran keskusen radnikad da Järviden külän ”Vepsskaja obščina” - ühtnikad, starinoičeb Ol’ga Žukova.
Täl vodel om tehtud uzʼ ”Vepsän kelen radlehtik lapsile” - kirj.
Piterin agjan rahvahaližiden azjoiden komitet jo kudenden voden andab dengoid, miše tehta vepsän kelen kursad. Sen täht täl vodel om tehtud uzʼ ”Vepsän kelen radlehtik lapsile”-kirj. Sen tegijad oma Ol’ga Žukova da Larisa Čirkova Petroskoišpäi. Männudel vodel tehtihe abuopenduzkirj, sikš nece radlehtik om kuti liža sihe.
Kursad vedaškatas sügüzel vides gruppas: Vidlas, Boksitogorskas, Arskahtiš, Terval- da Enarvʼ-küliš da Alʼohovščinas. Kaikes sijas tarbiž kerata kaksʼkümne openikad, paksumba nene oma lapsed, školiden openikad, no erasiš küliš kursile käveleba vanhembad ristitud-ki.
