Muatalovus suau valdivon kannatustu
Karjalan haldivon istundos Artur Parfenčikov ilmoitti, ku Karjalan muatalovus suau valdivonkannatustu, se rodieu suurembi endisty kolmandel vuitil.
Mua- da kalatalovuon ministru Ol’ga Palkina ezitti haldivon istundos omassah ministerstvan vuvven 2025 ruadotuloksii da saneli pluanois tuliekse aigua.
— Mua- da kalatalovuon kehitys on eräs tärgevimis ruadolois. Mennyt vuon federuallizes da tazavallan b’udžietois oli annettu enämbi 1, 2 miljardua subsiidieloin 28 suundah. Se on 136 % vuodeh 2024 verraten. Mennyt vuon mua- da kalatalovuon laitoksen maksettih 2 miljardua rubl’ua veruo, se on 13, 3 % enämbi ennemullostu, sanoi Karjalan piämies omassah lehtistöpalvelule.
Muatalovuon alal nägyy luja kazvu maidotuotandon alal. Paikallizis laitoksis on lypsetty enämbi 63 tonnua maiduo, se on 4, 6 % enämbi ennemullostu. Alavozen souhozan Kupčiha-nimellizes lehmäs on lypsetty enämbi 15, 3 tuhattu kiluo maiduo.
Vuvvennu 2025 uvvennu mahtonnu rodih perehfermoin kannattamine, varat annettih Karjalan kolmeh piirih marjoin da muakazvoksien kazvattamizen kehittämizeh.
Karjal on säilytännyh nelländen sijan Ven’an subjektoin joukos akvakul’tuuroin kazvattamizes. Joga toine kazvatettu torpu on kazvatettu Karjalas.
Mua- da kalatalovus jatkaugi muatalovusalovehien kehittämisty. Kostamukses allettih jiäkentän luadimine. Sordavalas perustehellizesti kohendettih škola, Anukses uvvistettih kinoteatran da Kul’tuurutaloin rakendukset.
Vuvven 2026 pluanoih nähte paistes OL’ga Palkina sanoin, ku ruado iellehgi rodieu suunnattu rajatagazien tuottehien omal mual kazvatutteloih vaihtoh da kyläs eläjien eländytazon korrendamizeh.
Yhty Oman Median kanualah Telegramas!
