Moskovu otti vastah Ven’an eri kanzoin ezittäjii
Moskovan linnas kylmykuun 27.—30. päivinny ruadoi Kanzoinväline fourumu, kuduan aigua šeikuittih Ven’an kanzoin ei-ainehellizen etnokul’tuuran omažuon säilyttämisty. Pidoh yhtyi enämbi 160 hengie, rahvastu tuli Ven’an 67 elovehilpäi da myös ulgomualpäi: Valgo-Ven’al, Kazahtuanas da Kirgiiziespäi.
Fouruman piäistundo piettih Ven’an Kul’tuuruministerstvan seinis. Tervehtimäh fourumah kerävynnyzii tuldih Ven’an ylimiäräine da täyzivaldaine poslu Grigorii Ordžonikidze, Ven’an Valdovollizen Duuman deputuattu Larisa Buranova, Federuallizen kanzallizien azieloin agenstvan edustai Timur Tsibikov.
Tulluzien keskes oli tiedomiehii, Ven’an rahvahallizen luomisruavon taloloin ruadajii da erilazien perindölöin kandajii.
Tiedomiehet enimytten paistih oman suuren ruavon tuloksis, saneltih, midä mieldykiinittäjiä, mittumua rahvahanrunohuttu hyö löyttih kolmen vuvven aigua piettylöin matkoin aigah. Kävvä puutui meijän suuren muan eri kohtih: Murmanskan da Leningruadan alovehile, Jakuutieh, Bur’atieh, Kriimah, Dagestanah, Lipetskan da Rostovskoin alovehile, Karjalah dai muijalgi.
— Abuniekoinnu tiedomiedien prezentatsies oldih artistat, kuduat hyväh luaduh ezitettih paikallizii erinomazii ei-ainehellizen etnokul’tuuran objektoi. Artistat ozutettih kui perindöllisty kul’tuurua, mugagi sidä, kui voibi ennevahnallizii maltoloi dai soittimii käyttiä nygypäiväzes elaijas. Parahannu ezimerkinny ollah Jakuutien soittajat, kuduat oman rahvahallizen homus-soittimel soitetah nuorižokluubisgi, sanoi Karjalaspäi foumumale käynnyh karjalazen folklouran tutkii Valentina Mironova.
Karjalan tazavaldugi oli nämien prezentatsieloin keskes. Kandelehes pidi paginua Kiži-muzein ruadai Natalja Mihailova da čomua kandelehen soitandua ozutti Karjalan kanzallissoittimien orkestran kvartiettu.
Vuvvennu 2023 Ven’al allekirjutettih uuzi zakon ei-ainehellizen etnokul’tuuran omažuoh näh. Moskovas Ven’an luomisruavon taloin tyves ruadau ekspertoin ruadojoukko, kudai perustau ei-ainehellizien objektoin federuallistu luvetteluu. Nygöi Ven’an joga alovehel on mahto kehittiä oma sijalline zakon, perustua oma ekspertoin nevvosto, valmistua oma tazavallan luvettelu da työndiä omat parembat objektat federuallizeh luvetteluh. Erähät alovehet jo ruatah oman tazavallan libo alovehen zakonan mugah, meil vaste tulou panna tämä ruado rattahile.
