Marin valdivonyliopistos pietäh VI kanzoinvälisty tiedo-praktiekkukonferensiedu ”Ven’an kanzoin kielien tsifrovizatsii: kogemuksen levendämine da perspektiivat”.
Konferensien ruadoh yhtyi tiedomiesty, ekspertua da tsifrovizatsien spetsialistua Marin tazavallas, Mordouvies, Komis, Udmurties, Karjalas, Čuvaašies, Baškortostanas, Tatarstuanas, Jamalo-Nenetskois da Hanti-Mansiiskois avtonoumizis alovehis, Moskovas, Piiteris, sego Serbies da Uzbekistanaspäi.
Alguhpanot tsifrovizatsien alal ollah ylen tärgiet kandurahvahien kielien säilyttämizekse, niilöin avul luajitut uvvet laittehet da kieliresursat viritetäh nuoris da lapsis kiinnostustu oman kielen opastamizeh, omih juurih.
— Kerroin konferensies VepKar-korpussah nähte. Sanelin, ku täs korpusas luajimmo pienembän, kuduah sijoitammo karjalankielizii ”kielimustomerkilöi”, kudamii meil on tallel. Erähät niilöis ollah kirillitsal kirjutetut. Sendäh meil pidi keksie, kui net sijoittua korpussah, kudai ruadau latinalazel kirjuperustehel. Tänäpäi sit pienembäs korpusas suau lugie vuvven 1804 malittuu da Katehiizisu livvinkarjalakse, samat tekstat samua aiguluguu tverinkarjalakse da muudu mielidykiinnittäjiä. Joga sana kirillizes tekstas on kiini samah latinalazil kirjaimil kirjutettuh sanah. Enne sidä myö keräimmö da ruavoimmo ainehiston kel, kudai on uvvembua aiguvälii, mygöi on vahnoin tekstoin vuoro, sanoi Oma Mediale Irina Novak, Kielen, literatuuran da histourien instituutan piälikkö.
Ven’an subjektois, niilöin luvus ollahgi suomelas-ugrilazien alovehet, äijän ruatah kielien tsifrovizatsien hyväkse. On olemas sähkösanakirjat, kielikorpusat, näppäimistöazettelut, oigienkirjutuksen sahközet tarkastajat da kohendajat. Suurdua ruaduo pietäh federuallizien da alovehellizien programmoin kannatuksel.
Karjalan tazavallas Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan kannatuksel pietäh kielitsifrovizatsien ruaduo. Kui Oma Media kirjutti enne ministerstvu kannattau RuWiki-entsiklopeedien da liviinkarjalazen Yandex-kiändäjän luajindua.