Lyhyöt luvendot: keviäl jatkuo
Karjalan Rahvahan Liitto hommai Periodika-julguamon seinis lyhyöt luvendot. Kolmanpiän Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien resursukeskukseh kerdyi vägi tukku rahvastu, kuduat tuldih kuundelemah kerdomuksii “Lippahas”, kandurahvahien kielih pohjavujih nimilöih da karjalan kielirikkahuoh nähte.
— Lipas on ihan uuzi resursu, kuduas, uskommo, roih hyödyy da abuu karjalan kielen opastajile da opastujile, kaikile, kedä kiinnostau karjan kieli. Se on luajittu VepKar-kielikorpusan pohjal da täkse päiviä sie on seiččei tuhattu sanua da sanayhtymiä. On ezimerkilöi, kui niilöi sanoi da sanayhtymii käytetäh, sanoi Oma Mediale Kielen, literatuuran da histourien instituutan tutkii Tatjana Boiko.
“Lipas” löydyy kebjieh kaikis brauzerois. Sen suurendamizekse da ruavon jatkokse “Lippahah” tarvitah uuzii tekstoi.
— Meil on allekirjutettu sobimus Periodika-julguamon kel. Kai, midä sie painetah, myö otammo ruadoh. Tahtozin potakoija kaikkii, kel on midägi omua kirjutustu karjalan kielel, kiändykkiä Kieli-instituutan puoleh, sanoi Kielen, literatuuran da histourien instituutan piälikkö Irina Novak.
Kieli-instituutan tiedoruadajii huolestuttau se, ku Karjalas firmoile da laitoksile pannah nimilöi, kudamii otetah karjalan, vepsän libo suomen kieles da kirjutetah niidy libo keksitäh niilöin perustehel uuttu sanua hairahtuksien kel.
— Suau nähtä moizii nimilöi — Talo Rinda, Talo Joki, Villa Randa, Kala Randa. Kirjutetah, kui piä kandau. Konzu pidäs yhteh, on kirjutettu erikseh, konzu on erikseh kirjutettavu, kai ličatah yhteh. Sie, kus pidäs olla kaksi kirjaindu on yksi da vastukavai: kala — kalla, rokka – roka, sanoi Oma Mediale Jekaterina Zaharova, Kieli-instituutan tutkii.
Kieli-instituutan pietyn tutkimuksen mugah enimii rahvahii miellytetäh laitoksien karjalan- da vepsänkielizet nimet: 80% kyzeltylöis ollah niilöin puoles, 5,3% kyzeltylöis ollah vastah. Tutkimukseh yhtyi Karjalan, Leningruadan, Moskovan, Murmanskan alovehien da Suomen eläjiä, kaikkiedah 225 hengie.
— Tutkimukseh yhtynyzis 20% ollah sidä mieldy, ku kaikel, midä luajitah Karjalas, pidäy olla karjalankielizet nimet. Oligi šeikkuperäzii vastavuksii: “Midä enämbi karjalankielisty on pihoil da laukois, sidä enämbi piälakkoloisgi. Kai se miellyttäy ei vaigu turistoi, ga paikalliziigi eläjii”, sanoi Kieli-instituutan tiedoruadai Svetlana Nagurnaja.
Kaikil, ken tahtou yhtyö tutkimukseh, on moine mahto tiä.
Miellytti luvendoloile tulluzii kieliaktivistan Natalja Antonovan pagin karjalan kielen rikkahukses — sanondois da sananpiälöis.
Karjalan Rahvahan Liitto jatkau lyhyölöin luvendoloin piendiä. Keviäl projektu suau jatkuo.
