Kul’tuuruperindön säilyttämine: vellalližus tulieloin sugupolvien ies

Kul’tuuruperindön säilyttämine: vellalližus tulieloin sugupolvien ies

13.02.2025
Mihail Mišustin hyväksyi käskyt, kudamien mugah ruvetah ruadamah kul’tuuruperindön objektoin säilyttämizekse.
Ven’al tänäpäi on lähes 160 tuhattu kul’tuuruperindön objektua. Kuvas on Štekin kylän Käzitäluajitun Spuasan kirikkö. Kuva: Ilja Timin
Ven’al tänäpäi on lähes 160 tuhattu kul’tuuruperindön objektua. Kuvas on Štekin kylän Käzitäluajitun Spuasan kirikkö. Kuva: Ilja Timin

Ven’an prezidentan käskyn mugah luajitah programmua meijän muan kul’tuuruperindön objektoin säilyttämizekse vuozikse 2025-2045. Aktiivizembah ruadua programman todevuttamizekse on käskenyh Ven’an halličuksen piämies Mihail Mišustin vuvven 2024 lopus pietyn strateegizen sessien jälles. Pivon aigah Mihail Mišustin korosti, ku tänäpäi Ven’al on lähes 160 tuhattu kul’tuuruperindön objektua.

— Histourien, arhitektuuran mustomerkilöin, perindölöin, hengellizien kallehuksien akkiloičendu merkiččöy ei vaigu mennyzis aijois huoldu. Se on  meijän vellalližus tulieloin sugupolvien ies, sanoi Mihail Mišustin Ven’an halličuksen virrallizen saitan mugah.

Ruavon lopputulokset pidäy jiävie halličuksele vuvven 2025 kevätkuun 31. päiväh suate. Sih aigah pidäy olla tarkua tieduo mittumien kriteerieloin mugah objektoi ruvetah valliččemah programmah pandavakse da jälles kohendettavakse, kuspäi otetah varua sih ruadoh da kui sidä ruvetah ruadamah. Programmua ruvetah varustamah kul’tuuran, finansoin, ekonoumizen kehityksen ministerstvat, ”DOM.RF” da alovehellizet valdivonelimet.

Sen jälles vuvven 2026 kezäkuun 1. päiväh suate pietäh pahas kunnos da valdivon kirjoil olijoin kul’tuuruperindön objektoin inventarizatsii. Tämä ruado on kul’tuuruministerstvan alovehien tuvel ruattavu ruado.

Paiči sidä kul’tuuran da ekonoumizen kehityksen ministerstvoil pidäy sulakuun 30. päiväh suate valmistua da työndiä halličukseh federuallizen zakonan projektu, kuduan mugah kul’tuuruministerstval rodieu oigevus miärätä hinnat kul’tuuruperindön objektoi kohendajes.

Ven’an halličuksen piämiehen käskyt koskietah ruadajiigi. Mišustin käski Ven’an kul’tuuruministerstvale vuodessah 2030 valmistua 3 tuhattu spetsialistua kul’tuuruperindön objektoin säilyttämizen alale.


ПОХОЖИЕ НОВОСТИ
Karjalan Sanomat
Tuotenimien tutkimus: uusi vaihe on alkanut
Karjalan tutkimuskeskus tutkii taas karjalan, suomen ja vepsän käyttöä tuotenimissä. Tasavallan yrittäjät ovat tervetulleita osallistumaan kyselyyn.
Karjalan Sanomat
Jessoilan meijeri on ottanut käyttöön uuden pakkauslinjan
Tuotantolaitoksen suunnitelmissa on käsitellä ja jalostaa 20 tonnia maitoa päivässä.
Karjalan Sanomat
KniiguMelliččy: Periodika esittelee vuoden 2024 kirjauutuuksiaan
Kustantamon vuonna 2024 julkaisemien kirjojen esittelytilaisuus järjestetään Karjalan kansojen ystävyystalossa 19. maaliskuuta.
Kipinä
Verez “Kipinän” nomer lahjoičeb keväz’lišt mel’t
“Kipinä”-kulehtesen keväz’kun nomer vepsän kelel om jo lähtnu.
Karjalan Sanomat
Voiton 80-vuotisjuhla: Karjalassa sotalapsille aiotaan maksaa kerta-avustus
Karjalan päämiehen tekemää lakialoitetta käsittelee tasavallan lainsäädäntökokous. Kerta-avustuksen suuruus on viisituhatta ruplaa.
Oma Media
Сводный перечень топонимов Петрозаводска обновлен и дополнен
В новом дополненном списке более 6 700 наименований. Это названия жилых районов, улиц, проездов, скверов, парков, озер, ламб, рек, островов и заливов.
Oma Mua
Perindön mugah Petroskois pietäh ”Kniigumelliččy”
Periodika-julguamos 19. kevätkuudu pietäh vuvvennu 2024 ilmoih piästettyloin kirjoin prezentatsii.
Karjalan Sanomat
Uusi juhlapäivä kalenteriin – huhtikuun 30. päivästä tulee alkuperäiskansojen päivä
Parhaillaan Venäjän kansallisuusasioiden toimisto on laatimassa Venäjän presidentin asetusluonnosta.
Oma Mua
Petroskoin paikannimien luvettelu on tävvendetty
Petroskoil on hyväksytty linnan uvvistettu da tävvendetty paikannimien luvettelu. Miärävyksen sih nähte allekirjutti Petroskoin linnan piälikkö Inna Kolihmatova. Nygöi se on sijoitettu internettah.
Karjalan Sanomat
Tilastot: asuntolainoja otetaan useimmiten Kostamuksessa ja Segežassa
Tähän mennessä tasavallan asukkaille on Arktinen asuntolaina -ohjelman mukaan myönnetty 382 asuntolainaa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль