Toimenpivon järještäjänä oli Karjalaisien, šuomelaisien ta vepšäläisien resurssikeškuš. Joka päivä kieliresurssikeškukšešša piettih luventoja, karjalan kielen avonaisie oppituntija, aktijoita, opašretkijä, älypelijä. Vierahat toisista järještöistä omine tilaisukšineh niise tultih keškukšeh.
Piirit, kumpasissa eletäh karjalaiset oltih kielinetälin aktiivisina online- ta ofline-tilaisukšien pitämiseššä.
– Kiestinkin päiväkojissa piettih epätavallini karjalan kielen kerho. Lapšet puitto muututtih jättiläisiksi ta piäšyšteliyvyttih meččie, peltoja ta vuaroja myöten Kalevalan taikamuah. Konša hyö istuuvvuttih levähtämäh ropivon luona, ni löyvettih tuohikesseli, kumpasešša oli muinasie runoja. Niistä “pienet jättiläiset” tiijuššettih, kuin karjalaiset kuviteltih muailman šyntyö, mitein laulettih runoja, mitä jauho Šampo-taikamelliččä, millä tavoin Väinämöini luati kantelehen, kerto Kiestinkin karjalan kielen kerhon johtaja Tatjana Koval’ova.
Petroskoin šuomelais-ugrilaisešša koulu on ainani ta yksi šuuremmista aktijon ošallistuja. Šielä tänä vuotena joka päivä piettih tilaisukšie, kumpasih voitih ošallistuo kaikki koululaiset ta opaštajatki.
– Lapšilla jiätih muistih kaikki tilaisuot. Ne oltih hyvin järješšetty ta pietty. Lapšet käytih Kiži-musejošša, piiruššettih šarjakuvie karjalan kielellä, tuttavuššuttih eri karjalaisien kylien perintehellisih šyömisih, a opaštajat opaššuttih luatimah meštuo, šano karjalan kielen opaštaja Jelena Pankratjeva.
Kaikkieštah karjalan kielen netälin aikana oli pietty yli 70 toimenpituo Karjalan kymmeneššä piirissä šekä Koštamukšen kaupunkipiirissä ta Petroskoissa. Varmašti voipi šanuo, jotta karjalan kieli tuli monilla lähemmäkši ta šelvemmäkši.