Karjalan piämiehen tyves ruadai Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien edustajien nevvosto pidi tämän vuvven enzimäzen istundon. Paginal oldih matkutelefonviestindy da mobiiluinternettu, kandurahvahien kielien tsifrovizatsii, karjalazien da vepsäläzien kielien da perindölöin säilyttämine Kostamuksen linnanalovehel da Onieganrannikon piiris.
Karjalan tazavallan 800 eländypaikas 180 ei ole nimittustu yhtevytty – eigo telefonan, eigo internetan kauti. Se huolestuattau ei vaigu paikallizii eläjii. Nämmis 180 eländykohtas 100 ei elä nikedä. No on mostu kyliä, kunne rahvastu tulou kezikse da ku kerran tazavaldua kehitetäh turistukohtannu, mobiiluyhtevys pidäs olla sen kehityksen vältämätöi ehto.
― Perinpohjazesti sellittiä tämä probliemu voibi silloi, konzu rodieu otettu käyttöh sateliittujoukkoveh. Se rodieu vuvvennu 2030, sanoi Marina Dernova, Karjalan tazavallan tietalovuon, transportan da yhtevyksen varaministru.
Karjalan da vepsän tsifrovizatsies on äijän suadu aigah. VepKar-kielikorpussah on pandu 20 tuhattu virkehty livvinkarjalakse da 6 tuhattu virkehty varzinkarjalakse. Sinne on pandu kaunokirjalližustekstoi da Oma Mua -lehten kirjutuksii, kai, midä on painettu karjalan da vepsän kielel. Tämän pohjal Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvu tahtos luadie Yandex-kiändäjän livvinkarjalakse da vepsäkse.
— Ku luajittavu kiändäi-nevvo ruadas alalleh da hyvin, meile pidäy kiändiä karjalakse da vepsäkse 1 miljounu virkehty. Allus algajen pidäy kiändiä hos 100 tuhattu virkehty. Kai, midä on ruattu — VepKar, ”Oma Mua”, Ruviki-internettu-entsiklopeedien kirjutukset — otammo ruadoh.
Pohjoiskarjalazien da vepsäläzien kul’tuuran säilyttämizen hyväkse ruattavas ruavos sanottih Kostamuksen linnanalovehen piälikkö Sergei Novgorodov da Onieganrannikon piirin piälikön sijahine Ol’ga Seredkina. Kostamuksen piälikkö kehui yhteiskunnallizien liittoloin hommii, kitti suures ruavos Viena-seurua. Kaikis palavin huoli endezelleh on kielien opastus, kudai puaksuvimah on opastettavu ei-urokannu.