Karjalas löutihe uzid gavedid
Karjalan tedokeskusen tedomehed löuziba enamba 30 gavediden rodsugud, miččid Karjalas ei olend nähtud ende. Gavedid löutihe tedomatkan aigan, mugažo iNaturalist-saitan abul, kuna kävutajad paneleba tedoid biologižes äjüdes. Siš starinoičeb Karjalan tedokeskuz ičeze internet-lehtpolel.
— Suomes om enamba 23 tuhad gavediden rodsugud, vodeks 2024 Karjalas om vahvištadud vaiše 12 037 gavediden rodsugud. Nece ozutab, miše Karjalas om homaitud vaiše läz pol’t gavediden rodsuguid, kirjutadas Karjalan tedokeskusen radnikad internet-lehtpolel.
Karjalas löuzihe uzid keričaižiden, kärbhaižiden da bumbakoiden rodsuduid. Uded tedod oli keratud voziden 2002—2023 tedomatkoiden aigan, mugažo oli analiziruitud tedoid, miččed oli pandud iNaturalist- internet-lehtpolele.
Suvi-Karjalas ezmäižen kerdan vastatihe üks’ Coenagrionidae- sugun keričaižen. Ende mugoižed keričaižed nähtihe Suomen suves da Venäman suviagjoiš. Mugažo Karjalas ezmäižen kerdan löutihe Tingis ampliata-sudun ludegid. Männudel vodel tedomehed mugažo ezmäižen kerdan homaičiba Karjalas Anopheles claviger -sugun säskid, miččed voiba tartutada mal’arijad.
Äivoččen radon satused Karjalan gavediden oppimižen mödhe oli paindud tedokirjuteses ”Venäman tedoakademijan Karjalan tedokeskusen töd” -kulehteses.
Mugažo Karjalan tedomehed oppiba gavedid valdkundan röuniden irdpolel-ki. Karjalan tedomehiden taguiči avaitihe säskiden uzid rodsuguid Sibiriš, Edahaižes Päivnouzmas, Suvi-Korejas, Meksikas, Suvi- Afrikan valdkundas da toižiš agjoiš.
Uzištoid neciš temas voib lugeda mugažo karjalaks.
