Karjalan Rahvahan Liitto algau uvven projektan

Karjalan Rahvahan Liitto algau uvven projektan

23.10.2024
Karjalan Rahvahan Liitto sai kannatustu suureh monipuolizeh Karjalu hengis. Histourii. Kieli. Kul’tuuru -projektah.
Sändämän kylän voinuveteruanat. Kuva: Margarita Kemppainen
Sändämän kylän voinuveteruanat. Kuva: Margarita Kemppainen

Karjalan Rahvahan Liitto yhtyi kezäl piettyh Karjalan piämiehen kilbah dai sai kannatuksen suureh monipuolizeh Karjalu hengis. Histourii. Kieli. Kul’tuuru -projektah. Sen tarkoituksennu on säilyttiä da kehittiä karjalastu kul’tuurua, erilazii taboi da muamankieldy. 

— Tulien vuon Ven’al pietäh 80 vuottu Ižänmuallizen voinan loppiehuu. Tahtommo vie kerran muistoittua meijän suures Voitos da kerduo omamualazile karjalazis urholois. Kačommo pidiä sygyzyn aigua eri Karjalan linnois Pitkänrannan, Anuksen, Priäžän, Segežan da Karhumäin piirilöis da myös Petroskoil vastavuksii lapsien da nuorien kel. Nämmien pidoloin aigua liittolazet yhtes paikallizien eläjienke paistah semmozis karjalazis, kuduat voinan aigua suadih Nevvostoliiton Urhoi -arvonimen. Mustellah heijän urhotegoloi, kačotah kuvii, sanou liiton johtokundah kuului Valentina Mironova.  

Yhtes Oma Pajo -horanke pidoh tulluot pajatetah voinanaiguzii pajoloi, enimytten karjalan kielel. Lopus moizennu simvolizennu yhtehvevonnu on poštukartočkoin kirjuttamine. Kaikin suajah kirjuttua omii hyvittelylöi veteruanoile da voinan lapsile. Hyvittelylöin keskes löydyy virkehty karjalan kielelgi.

Kevätpuolel projektu rubieu ruadamah Petroskoil da pluanois on pidiä kogonaine seerii pikkarastu luvenduo. Yhtet luvendot roitah omistettu Voitonpäiväle, toizet – Kanzoinvälizele muamankielen paiväle da kielele, kolmas – karjalazele kul’tuurale da pruazniekoile.

Liitto jatkau karjalan kielen kursoin kannatustu, niidy tämän projektan mugah pietäh Louhen piirin Piäjärves, Kalevalan piirin Borovois da Anuksen piirin Alavozes. Sanelu-aktsii tänä vuon järjestetäh myös KRL:n projektan hantuzis.

Projektan lopus liittolazet pietäh vie yhten suuren aktsien. 

— Se rodieu Karjalazet Ižänmuallizel voinal -fotokuva-ozuttelu. Sih niškoi pidäy kerätä vahnoi kuvii, semmozii, kuduat oli luajittu voinan aigua, libo kuduas ollah veteruanat. Omis kuvis jogahizel rodieu mahto kerduo lyhyt histourii. Nenga myö yhtes rubiemmo kirjuttamah sen ajan histouriedu. Ozuttelu suau kaččuo kui Karjalan rahvahien ystävystaloin zualas, muga Internetasgi, jatkau Valentina Mironova. 

Liittolazet potakoijah kaikkii yhtymäh uvven projektan pidoloih da kannattamah Liiton toimindua.

ПОХОЖИЕ НОВОСТИ
Oma Media
В вепсской деревне пройдёт праздник Elonpu
13 июня в селе Винницы состоится межрегиональный вепсский праздник . В этом году тема праздника – ”Звени и пой, наш вепсский край”.
Oma Mua
Ven’an tsivilizatsii: kilbu algavuu kezäkuus
Kanzalližuksien azieloin federualline agentstvu ilmoitti IX kanzoinvälizen fotokilvan ”Ven’an tsivilizatsii”. Kilbua pietäh kezäkuun 12. päivän da ligakuun 12.päivän välis.
Kodima
“Pajata, ma!”: vepsläižiš küliš mäneba kezapraznikad
Vidlas “Elonpu” -vepsän kul’turan praznik mäneb 13. kezakud. Täl vodel sille anttihe “Pajata, ma” -tem.
Karjalan Sanomat
Luovapajan esitys lähti Sergijev Posadiin
Karjalan draamateatterin näyttelijät Ljudmila ja Valeri Baulin esittävät teatterifestivaalilla Mahdottoman keveyden.
Karjalan Sanomat
Venäläinen sivilisaatio: järjestäjät kutsuvat valokuvakilpailuun
Kuvat otetaan vastaan kesäkuun 12. päivästä. Kilpailuun voivat osallistua sekä ammatti- että amatöörivalokuvaajat.
Oma Media
Фотоконкурс ”Русская цивилизация”: организаторы приглашают к участию
Свои работы на конкурс могут направлять как профессиональные фотографы, так и любители старше 18 лет.
Oma Mua
Sordavala: ”Piipun pihas” pietäh ”Karjalastu šipainiekkua”
Ruskeala-kivipuusto, Piipun piha -hoteli da ”Kolmas” valmistetah perindöllisty Karjalaine šipainiekku -festivualii 14. kezäkuudu.
Karjalan Sanomat
Osallistu flashmobiin! – Karjala viettää Venäjän päivää
Venäjän päivälle omistettu juhlatilaisuus järjestetään Voiton puistossa.
Karjalan Sanomat
Maatalous: Alavoisen rotukarjatilalla kasvatetaan Kuibyšev-rotuisia lampaita
Rotukarjatila aikoo hankkia 500 lammasta. Tähän tarkoitukseen avataan lammasnavetta Tuulokseen.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль