Ven’an halličus hyväksyi Arktiekan eländykohtien kehittämizen pluanan. Sih kuuluugi Kemi-Belomorskan aglomeratsii, kuduan kehittämizeh Karjal suau 16,7 miljardua rubl’ua federuallizes b’udžietaspäi.
Karjalan piämiehen kehoitukses pluanah kuulutah tarvittavan transportu-, autotielöin, sotsiuallizen da eländykunnallizen infrastruktuuran uvvistamine da rakendamine. Pluanoin mugah ruvetah kuhkuttamah investoroi logistiekan, turizmu- da kivienkaivandualoin projektoin todevuttamizeh.
— Kemi-Belomorskan aglomeratsien kehittämizen pluanua valmistettih Ven’an federatsien prezidentan käskyn mugah. Uskommo, ku kymmenes vuvves hyväh puoleh muuttuu pohjazes eläjien elaigu, Valgien meren rannikole tulou investorua da se elavuu, sanoi Karjalan ekonoumizen kehityksen ministru Anton Fokin tazavallan piämiehen lehtistöpalvelule.
Kemi-Belomorskan aglomeratsien tärgevimii pidoloi ollah autotielöin uvvistamine, opastus- da kul’tuurulaitoksien perustehelline kohendamine, stadionan rekonstruktsii, Kemis vienlähtösistieman da Papinsuarel vientulendusistieman rakendamine da toizet pivot.
Ven’an Arktiekan alovehih kuuluu Karjalan 40 % mualois. Se andau uvvet mahtot biznesale da tazavallas eläjile: verohelpotukset, gektuaran suuruon muanpalan ilmaine suandu, parembil ehtoloil — 2 % suuruol — suadavu krediittu eländykohtan ostamizeh niškoi.
Karjalan tazavaldu aktiivizesti todevuttau federuallistu Arktiekan tuvekse luajittuu programmua, sen mugah on suadu lähes 900 miljounua rubl’ua sotsiualuinfrastruktuuran pidoloin todevuttamizeh. Syvyskuus on avattu lapsien päivykodi Kalevalah, luajittu autotie sen tyveh, jatkuu hiihtoammundustadionan da kulgutielöin uvvistamine Kostamukses.