Karjalaini kylyperinneh ta erityisešti šavukyly oli Šuuri kylytaival -projektin keškipaikalla. Viime ta tänä vuotena projektin joukko oli tutkimušmatoilla Karjalan piirilöissä, ečči kaikkie tietoja šavukylyštä ta niijen mukah valmisti karjalaisen kylyn standartin, filmin ta esittelyal’pomin.
Mitein kylyjä rakennettih ta lämmitettih? Ken on kylynisäntä ta mimmosena še voipi nähä? Mih ušottih karjalaiset, konša käytih kylyh? Uuši filmi “Karjalaista kylyö eččimäššä” (16+) vaštuau näih kyšymykših ta kertou kaikešta, mitä šen luatijat tiijuššettih ta nähtih Karjalan piirijä myöten matkuštamašša ta tietoja kylyštä keryämäššä. Kyšymykšen tutkimuš kešti vuuvven ta filmi on šen tulokšena.
— Ruavon aikana meilä oli yllätykšenä, jotta monet ihmiset, kumpasie myö vaštasima, ei pešeyvytty karjalaisešša kylyššä, eikä tiijetä šiitä mitänä. Ka šamoin myö löysimä tovellisie karjalaisen kylyperintehen tietäjie ta hyö annettih meilä ainutluatusie tietoja. Myö kuvasima ta ottima valokuvie. Šiitä myö panima nämä tiijöt järješšykšeh ta valmistima standartin. A filmissä työ niättä tovissukšie, jotta šemmoset kylyt ollah, šekä ihmisie, kumpaset tiijetäh, kuin nämä kylyt rakentua ta mitein niissä kylpie, šano Karjala-šiätijön johtaja, projektin toteuttaja Liana Vaguzenkova.
Filmissä on äijän rehellisie tuntehie, kaunehie kuvaukšie, muisselmie muinaisajoista, n’euvoja prosessin joka ošašta.
Tämän projektin lopušša šynty ajatuš, jotta enši projektissa kaikkien šuatujen tietojen mukah pitäy rakentua perintehellini karjalaini kyly. Projektin toteuttajat ollah varmoja, jotta filmin kaččomisen ta standartin tutkimisen jälkeh rakentua ta käyttyä karjalaista kylyö oikein voipi jokahini.