Karjala da Indii: ies on yhtehisty ruaduo

Karjala da Indii: ies on yhtehisty ruaduo

27.02.2025
Karjalan tiedokeskus da Čakanjan yliopisto allekirjutettih momeranduman yhtehizes ruavos.
Ven’an Tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskus da Indien Bangalor-linnan Čakanjan yliopisto allekirjutettih memoranduman yhtehizes ruavos viijekse vuottu. Kuva on otettu Karjalan tiedokuksen saitalpäi www.krc.karelia.ru.
Ven’an Tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskus da Indien Bangalor-linnan Čakanjan yliopisto allekirjutettih memoranduman yhtehizes ruavos viijekse vuottu. Kuva on otettu Karjalan tiedokuksen saitalpäi www.krc.karelia.ru.

Ven’an Tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskuksen piälikkö Ol’ga Bahmet  allekirjutti memoranduman Indien Bangalor-linnan Čakanjan yliopiston kel. Dokumentu on allekirjutettu viijekse vuottu da tuliekse sidä voibi jatkua.

— Myö tervehtämmö uuzii partn’ouroi, meil on äijy ruadokogemustu, kuduah nähte hyväl mielel sanelemmo. Tulii askel yhtehizeh ruadoh roih syvyskuus piettävy ekspertuistundo, kudamale myö rakkahal vuottazimmo kolleegoi Čakanjan yliopistospäi, sanoi Karjalan tiedokeskuksen piälikkö Ol’ga Bahmet´tiedokeskuksen lehtistöpalvelule.

Memoranduman Indien puoles on allekirjutannuh Čakanjan yliopiston professoru Sušant Džoši. Ven’an puoles dokumentan allekirjuttamizen pidoh yhtyi Karjalan Tiedokeskuksen piälikön nevvoi, Pohjazen veziprobliemoin instituutan piälimäine tiedoruadai Nikolai Filatov. Ruadomatkan aigah Nikolai Filatov tärgevimän kučutun roulis yhtyi kanzoinvälizeh konferensieh ”Ekolougine pyzyvys da adaptatsien strateegiet ilmaston muuttumizeh”, kudai piettih Belagavi-linnan Tehnolougizes yliopistos.

Karjalan tiedokuskuksen da Čakanjan yliopiston ruado rubieu koskemah moizii kyzymyksii, kui veziresursoin käyttämine, ilmaston muuttumizen vaikuttamine, parniekkuguazuloin virroin tutkimine veziekosistiemois, veziobjektoin säilyttämine da eloittamine da toizet.

— Indies ollah hyvin kehitetty gidrolougieh sivotut tiedoalat. Tiä pietäh perinpohjazii tutkimuksii da suajah nägyvii praktiekkutuloksii. Sen voibi ellendiä, ku eläjile pidäy turvata puhtastu juodavua vetty, sidä pidäygi muatalovuon kehittämizekse, pani merkile muantiijon tiedodouhtoru Nikolai Filatov.

Tiedomies saneli meijän muan veziresursoih da probliemoih nähte, kudamii on meijän suuril järvil: Luadogal, Oniegal, Baikal-järvel da Kaspiiskoil merel. Muailman ilmaston lämbiemizen periä jälgimäzet 60 vuottu nägyväl  suureni joven virdavuksen ližävys.

— Enziallus meil kolleegoin kel pidäy šeikkuperäizesti paista tärgevimis probliemois. Ielleh rodieu yhtehizii tutkimuksii da tiedokirjutuksii, ližäi Nikolai Filatov kahten laitoksen yhtehizes ruavos paistes.


ПОХОЖИЕ НОВОСТИ
Karjalan Sanomat
Tuotenimien tutkimus: uusi vaihe on alkanut
Karjalan tutkimuskeskus tutkii taas karjalan, suomen ja vepsän käyttöä tuotenimissä. Tasavallan yrittäjät ovat tervetulleita osallistumaan kyselyyn.
Karjalan Sanomat
Jessoilan meijeri on ottanut käyttöön uuden pakkauslinjan
Tuotantolaitoksen suunnitelmissa on käsitellä ja jalostaa 20 tonnia maitoa päivässä.
Karjalan Sanomat
KniiguMelliččy: Periodika esittelee vuoden 2024 kirjauutuuksiaan
Kustantamon vuonna 2024 julkaisemien kirjojen esittelytilaisuus järjestetään Karjalan kansojen ystävyystalossa 19. maaliskuuta.
Kipinä
Verez “Kipinän” nomer lahjoičeb keväz’lišt mel’t
“Kipinä”-kulehtesen keväz’kun nomer vepsän kelel om jo lähtnu.
Karjalan Sanomat
Voiton 80-vuotisjuhla: Karjalassa sotalapsille aiotaan maksaa kerta-avustus
Karjalan päämiehen tekemää lakialoitetta käsittelee tasavallan lainsäädäntökokous. Kerta-avustuksen suuruus on viisituhatta ruplaa.
Oma Media
Сводный перечень топонимов Петрозаводска обновлен и дополнен
В новом дополненном списке более 6 700 наименований. Это названия жилых районов, улиц, проездов, скверов, парков, озер, ламб, рек, островов и заливов.
Oma Mua
Perindön mugah Petroskois pietäh ”Kniigumelliččy”
Periodika-julguamos 19. kevätkuudu pietäh vuvvennu 2024 ilmoih piästettyloin kirjoin prezentatsii.
Karjalan Sanomat
Uusi juhlapäivä kalenteriin – huhtikuun 30. päivästä tulee alkuperäiskansojen päivä
Parhaillaan Venäjän kansallisuusasioiden toimisto on laatimassa Venäjän presidentin asetusluonnosta.
Oma Mua
Petroskoin paikannimien luvettelu on tävvendetty
Petroskoil on hyväksytty linnan uvvistettu da tävvendetty paikannimien luvettelu. Miärävyksen sih nähte allekirjutti Petroskoin linnan piälikkö Inna Kolihmatova. Nygöi se on sijoitettu internettah.
Karjalan Sanomat
Tilastot: asuntolainoja otetaan useimmiten Kostamuksessa ja Segežassa
Tähän mennessä tasavallan asukkaille on Arktinen asuntolaina -ohjelman mukaan myönnetty 382 asuntolainaa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль